Viime vuoden syyskuusta alkaen korkeintaan 300 euron työtulot eivät ole vaikuttaneet yleiseen asumistukeen. Tämän suojaosan merkitys asumistuen kustannusten kasvuun on vähäisempi kuin muilla lakimuutoksilla. Kirjoitin yleisen asumistuen kohoavista kustannuksista jo pari kuukautta sitten. Tarkastelin sitä, kuinka paljon yleisen asumistuen kustannusten noususta selittyy vuoden 2015 lakimuutoksilla. Tulosten mukaan yleisen asumistuen kustannukset olisivat olleet vuoden 2016 […]
Viime päivinä keskustelua ovat herättäneet asumisen tukien lisääntyvät kustannukset (ks. esim. Helsingin Sanomat 21.8.2016). Viime vuonna Kela maksoi asumisen tukia (yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus) yhteensä 1,7 miljardia euroa. Yleisen asumistuen kustannukset olivat yli puolet näistä kokonaiskustannuksista. Yleisen asumistuen kustannukset kasvoivat tukilajeista eniten vuoteen 2014 verrattuna, noin 24 prosenttia. (Kela 2016.)
Vuoden 2017 alussa voimaantuleva eläkeuudistus ei vielä sisällä muutoksia perhe-eläkkeisiin. Eläkeuudistusta koskeneessa sopimuksessa sovittiin, että perhe-eläketurvan kehittämisestä tehdään selvitystyö vuoden 2016 loppuun mennessä. Sen jälkeen neuvotellaan ja päätetään mahdollisista muutoksista perhe-eläkejärjestelmään. Selvitystyön ja neuvottelujen tueksi tarvitaan tietoa perhe-eläkkeiden hyvinvointivaikutuksista. Käynnissä olevassa tutkimushankkeessamme selvitämme perhe-eläkkeiden merkitystä toimeentulolle ja terveydelle sekä edelleen sitä, millaisia riskejä mahdollisiin perhe-eläkkeiden […]
Toimeentulotuki on myös opiskelijan viimesijainen taloudellinen turva. Toimeentulotukeen on oikeus, jos henkilön tai perheen välttämättömät menot ylittävät tulot ja varat. Opiskelijoiden kohdalla valtion takaama opintolaina tulkitaan yleensä opiskelijan tuloksi, kun oikeutta toimeentulotukeen tarkastellaan. Näin tehdään, jos opiskelijalla on oikeus lainan valtiontakaukseen, vaikka hän ei olisi lainaa todellisuudessa nostanutkaan. Asiassa noudatetaan kohtuullisuusharkintaa: ohjeena on, että esimerkiksi alle […]
Toimeentulotuen myöntämisestä vastaavat kunnat – vuoden 2016 loppuun saakka. Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettavaksi, mutta muut toimeentulotuen lajit, täydentävän toimeentulotuen, ehkäisevän toimeentulotuen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän toimeentulotuen, myöntää senkin jälkeen kunta. Juuri julkaistussa työpaperissa (Ahola 2015) tarkastellaan kahden eri ajankohdan näkökulmasta kysymystä siitä, saadaanko kaikki tuet yhdeltä luukulta. Ensimmäisenä tarkastellaan […]
Viime perjantaina (14.8.2015) valtionvarainministeriö julkisti ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi. Budjettiehdotuksessa konkretisoituvat ne toimenpiteet, joista sovittiin kevään hallitusohjelmassa. Eläkeläisten osalta näitä ovat erityisesti: Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen 2016. Tämä koskee kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia toimeentulotukea lukuun ottamatta. Vuosien 2017–2019 indeksikorotukset ”äärimaltillisen palkkaratkaisun mukaisesti”. Eläkkeensaajien asumistuen lakkauttaminen ja eläkeläisten siirtäminen yleisen asumistuen piiriin. Takuueläkkeen tasokorotus, johon käytetään 30 milj. euroa. […]
Vuonna 2010 eduskunta sääti, että perusturvan riittävyyttä tulee arvioida neljän vuoden välein. Tänään julkaistiin sarjassaan toinen Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Raportin kirjoittajana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koolle kutsuma työryhmä, johon myös allekirjoittaneet kuuluivat. Olimme mukana muun muassa tekemässä raportin esimerkkilaskelmia sekä analysoimassa eri etuuksien päällekkäisyyttä.
Vuonna 1948 toteutettu lapsilisä oli ensimmäinen universaalinen, kaikille tiettyyn ikäryhmään kuuluville yhtäläisesti maksettava tulonsiirto Suomessa. Pekka Kuusi summeerasi 60-luvun sosiaalipolitiikka -kirjassaan lapsilisän vaikutuksia: ”Pohjois- ja Koillis-Suomen pienviljelijäperheissä, missä Putkinotkon tapaan yhäkin oli puutetta usein kaikesta muusta paitsi lapsista, niissä lapsilisärahat lankesivat mannana taivaasta isoavaan maahan. … lapsilisäjärjestelmästä näyttikin pian muodostuvan yhteiskuntajärjestyksemme kallisarvoinen ja koskematon osa, […]
Suomalaisen köyhyystutkimuksen ytimenä on toimeentulotuen tutkimus. Köyhyyden määritelmistä voidaan kiistellä, mutta toimeentulotuen saajien köyhyyttä on syytä pitää selvänä. Tuen myöntäminen edellyttää paitsi hakijan ja hänen kotitaloutensa lähes kaikkien tulojen huomioon ottamista myös menojen arviointia. Toimeentulotuen saajien joukossa ei ole niitä, joille köyhyys olisi täysin vapaaehtoinen valinta, koska tuen saaminen edellyttää hakijan omatoimisuutta.
Mitä jos vuoden 2012 alusta perusturvaa ei olisi korotettu? Eli jos työttömän peruspäivärahaan eikä toimeentulotukeen olisi tullut tasokorotusta eikä yleistä asumistukea olisi korotettu – millaiset olisivat olleet köyhyysvaikutukset? Kysymystä voidaan tutkia mikrosimuloinnin avulla. Mikrosimulointi on monipuolinen menetelmä, jossa ohjelmoituja sääntöjä sovelletaan mikrotason aineistoon. Tulonjaon mikrosimulointimallit mallintavat nimensä mukaisesti tulon jakautumista: tällöin lainsäädäntö on ohjelmoitu jollakin […]
