”Suosituksen ansiosta terveellisen aterian valitseminen on vaivatonta. Ei tarvitse itse syynätä ja miettiä ruokien ravintoarvoja.” ”Terveellinen ateria edulliseen hintaan on mahtava asia. Sen ansiosta köyhän opiskelijapolon ei ole pakko sammuttaa nälkänsä epäterveellisellä pikaruoalla.” ”Suositukset vaikuttavat järkeviltä ja tarkkaan mietityiltä. On todella hyvä, että Kela valvoo opiskelijaruoan laatua.” Yllä kirjatut lausahdukset ovat poimintoja opiskelijoilta tulleista viesteistä. […]
Ravitsemuskuntoutus ei tarkoita vain ravitsemusneuvontaa, kuten moni kuvittelee. Siihen sisältyy myös ruokatarjonta, joka on oleellinen osa ravitsemuskuntoutusta. Kelan standardien mukaan ravitsemusneuvonnan tulee toteutua pääosin laillistetun ravitsemus-terapeutin toimesta. Jos joku muu antaa neuvontaa, sen tulee tapahtua ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Lisäksi ruokatarjonnan tulee olla ravitsemussuositusten mukaista. Standardien tarkoitus on varmistaa, että ravitsemuskuntoutus ei perustu uskomuksiin vaan tutkittuun tietoon.
Ravinnon yhteyttä muistisairauksiin on tutkittu viime vuosina erityisen vilkkaasti. Aiheesta sai syventävää tietoa valtakunnallisilta ravitsemuspäiviltä ”Ruoki aivojasi”, jotka pidettiin lokakuussa 2014 Helsingissä. Ruoki aivojasi – kuten sydäntäsi Ruokavalio vaikuttaa sydänterveyteen ja samalla aivoterveyteen. Kohonnut verenpaine, muut sydän- ja verisuonisairaudet sekä lihavuus ovat merkittäviä muistisairauksien riskitekijöitä. Näin ollen niitä ehkäisevä ruokavalio ehkäisee myös muistisairauksia. Se, mikä […]
On kulunut lähes kuukausi siitä, kun Suomeen saatiin uudet ravitsemussuositukset. Ne tulivatkin tarpeeseen, sillä ravinnosta esitetään ilman asiantuntemusta mitä kummallisimpia käsityksiä ja uskomuksia. Ne leviävät varsinkin sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin ja aiheuttavat monille jopa syömiseen liittyvää stressiä. Syömisen pitäisi kuitenkin olla sekä iloinen että nautinnollinen asia! Suositukset herättivät mediassa suurta mielenkiintoa. Varsinkin suolan saannin vähentämistä […]
”Syön D-vitamiinilisää noin 20-kertaisesti Suomen suosituksiin nähden”, hehkuttaa 14-vuotias ”Jere” erään lehden palstoilla. Hän saa D-vitamiinia popsimistaan pillereistä päivittäin noin 150 μg. Se on kolminkertainen määrä verrattuna turvallisen saannin ylärajaan, joka on hänen ikäiselleen 50 μg/vrk sekä Suomessa että koko Euroopassa.
Viime viikkoina olemme saaneet seurata värikästä ja vain osittain asiallista keskustelua ravintorasvoista eri tiedotusvälineissä. Se on hämmentänyt monien ajatuksia. Se vuoksi on aiheellista valaista virallisten suositusten ja rasvakohun taustoja.
Vuoden vaihteessa paljastui uutisotsakkeen ”Läskillä lukutaitoa Nepaliin” takaa kiehtova, pienen salaperäisyyden verhoama idea. Julkisuutta kaihtava yksityishenkilö on luvannut ”ostaa” suomalaisten laihduttamat kilot 15 euroa kilohintaan. Näin kertyvän rahasumman – maksimissaan 10 miljoonaa euroa – hän lahjoittaa Nepalin opettajakoulutuksen hyväksi. Voisiko terveyden edistämisen täällä koti-Suomessa ja kestävän kehitysavun enää paremmin yhdistää?
