Viitehintajärjestelmä ja hintakilpailu – ontuva parivaljakko?
Lääkkeiden viitehintajärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2009. Sen tavoitteena on yritysten välisen hintakilpailun ja potilaiden hintatietouden kasvattaminen ja siten lääkekustannusten kasvun hillitseminen.
Ensimmäisenä vuonna viitehintajärjestelmällä saavutettiin 110 miljoonan euron säästöt, joista reilut 30 prosenttia kohdistui potilaiden maksuosuuteen. (Haula, Martikainen, Saastamoinen 2010)
Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, vaikuttaa siltä, että kilpailu ei toimi järjestelmässä toivotulla tavalla. Siitä, mitä tehokas kilpailu lääkemarkkinoilla edellyttää, ei ole olemassa yksiselitteistä teoriaa. Se kuitenkin tiedetään, että pitkäkestoisen kilpailun saavuttamiseksi markkinoilla tulee olla riittävä määrä kilpailijoita.
Tarkastelimme kymmenen paljon käytetyn, viitehintajärjestelmään kuuluvan lääkeaineen viitehintoja ja kilpailevien yritysten määriä vuodesta 2011 vuoden 2016 alkupuoliskolle (taulukko 1). Jokaisesta lääkeaineesta valitsimme paljon käytetyn substituutioryhmän.
Kelan reseptitiedoston mukaan kaikkien mukaan otettujen lääkeaineiden kustannukset risperidonia ja ketiapiinia lukuun ottamatta nousivat vuosien 2011 ja 2015 välillä (taulukko 1). Simvastatiinia ja omepratsolia lukuun ottamatta myös näistä lääkeaineista korvausta saaneiden määrä lisääntyi.
Taulukko 1. Tarkasteltujen lääkeaineiden kustannukset ja korvausta saaneiden lukumäärät vuosina 2011 ja 2015 (lähde: Kelan reseptitiedosto).
| Lääkeaine | Kustannukset vuonna 2011(milj. €) | Korvauksia saaneita vuonna 2011 | Kustannukset vuonna 2015(milj. €) | Korvauksia saaneita vuonna 2015 | Lääkeryhmä |
| Amlodipiini | 4,5 | 199 000 | 11,5 | 252 000 | Sydän- ja verenpainelääke |
| Atorvastatiini | 11,4 | 149 000 | 29,7 | 215 000 | Kolesterolilääke |
| Ketiapiini | 19,9 | 75 000 | 15,1 | 103 000 | Psykoosilääke |
| Losartaani | 4,1 | 105 000 | 15,5 | 163 000 | Sydän- ja verenpainelääke |
| Mirtatsapiini | 4,7 | 116 000 | 7,2 | 135 000 | Masennuslääke |
| Omepratsoli | 3,0 | 84 000 | 3,5 | 78 000 | Liikahappoisuuslääke |
| Pantopratsoli | 3,4 | 250 000 | 17,3 | 354 000 | Liikahappoisuuslääke |
| Risperidoni | 17,8 | 39 000 | 16,9 | 43 000 | Psykoosilääke |
| Simvastatiini | 9,4 | 442 000 | 31,4 | 351 000 | Kolesterolilääke |
| Venlafaksiini | 2,8 | 47 000 | 6,7 | 52 000 | Masennuslääke |
Havaitsimme, että kaikissa substituutioryhmissä ketiapiinia lukuun ottamatta viitehinnat ovat nousseet, osalla jopa syöksynomaisesti. Esimerkiksi simvastatiinin viitehinta nousi tarkasteluaikana lähes viisinkertaiseksi. Kun tarkastellun pakkauksen viitehinta oli vuoden 2011 lopussa 6,20 euroa, oli se tämän vuoden toisen viitehintajakson alkaessa jo 30,53 euroa.
Lähes vastaava kasvu näkyy myös losartaanin, omepratsolin, risperidonin ja venlaflaksiinin viitehinnoissa. (Kuvio 1)
Kuvio 1. Tarkasteltujen substituutioryhmien viitehintojen kehitys indeksinä (2011=100) sekä valmistetta tarjoavien yritysten lukumäärät, vuodet 2011‒2016.
Samaan aikaan valmistetta tarjoavien yritysten lukumäärä on laskenut ketiapiinia lukuun ottamatta kaikissa tarkastelluissa substituutioryhmissä (kuvio 1). Useissa ryhmissä tämä lasku yksin ei kuitenkaan riittäne selittämään hintakilpailun tehottomuutta. Esimerkiksi kovimmassa hintakasvussa olevaa simvastatiinia tarjoaa yhä seitsemän lääkeyritystä. Tämän määrän pitäisi olla riittävä tehokkaan hintakilpailun aikaansaamiseen.
Juuri valmistumassa olevan tutkimuksen perusteella kuitenkin tiedämme, että viitehintajärjestelmään kuuluvien valmisteiden markkinat ovat Suomessa tyypillisesti hyvin keskittyneet. Yksi tai muutama yritys hallitsee lähes koko substituutioryhmän markkinaa, eikä hallitsevan markkinaosuuden pitäminen näyttäisi vaativan hinnalla kilpailua.
Keskittyneillä markkinoilla kilpailu ei toimi tehokkaasti, vaikka kilpailijoita olisikin kohtuullisesti.
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti lääkekorvausmenoissa tulisi säästää 134 miljoonaa euroa vuoden 2017 alusta lähtien. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on kilpailun edistäminen viitehintajärjestelmässä yksi erittäin tärkeä keino.
Hanna Koskinen
Tutkija, TtM
Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Terhi Kurko
Erikoistutkija, FaT
Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Viitteet:
Haula T, Martikainen JE, Saastamoinen LK: Viitehintajärjestelmän ensimmäisen vuoden säästöt ylittivät tavoitteet. Lääkärilehti 2010;47:3902-04.
