Asumistuki huomioi Suomessa kattavasti erilaisia ruokakuntia. Muissa vertailussa mukana olleissa Pohjoismaissa asumistuki on ennen kaikkea lapsiperheiden ja nuorten aikuisten tuki. Vertailu osoittaa, kuinka yksittäisten etuuksien vertaaminen on haastavaa, koska ne ovat osa maiden sosiaaliturvajärjestelmien mosaiikkia. Lisäksi asuntomarkkinat ja asuntopolitiikka vaikuttavat asumistuen tarpeeseen.
Search Results for: main
Ruotsalaiset ovat kekseliäs kansa. Patenttien määrä väkilukuun suhteutettuna on maailman korkeimpia. Samaa luokkaa kuin suomalaistenkin. Mutta epäilemättä ruotsalaisten keksinnöt ovat paljon parempia kuin meikäläisten. Suomalaisista keksinnöistä en nyt äkkiseltään keksi muita kuin akankannon maailmanmestaruuskisat – enkä tiedä onko sitä kukaan hoksannut patentoida. Ruotsalaisten lista on paljon vaikuttavampi: dynamiitti, jakoavain, vetoketju, kuulalaakeri, kolmipisteturvavyö, Volvo ja JAS-Gripen. […]
Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon rooli on kasvanut selvästi vuoden 2020 korvausuudistuksen myötä. Samaan aikaan työnantajille vapaaehtoisten työterveyshuollon sairaanhoitokäyntien määrä on laskenut. Työterveyshuollolla onkin merkittävä rooli sairauksiin liittyvän työkyvyttömyyden vähentämisessä ja ehkäisemisessä. Uusi hallitusohjelma tukee monin tavoin työkykyä edistävän työterveyden kehittämistä, mutta millaisia painotuksia hallitusohjelmassa oikein on ja miten ne suhtautuvat tutkittuun tietoon?
Ikääntyvät suomalaiset ovat usein sekä Kelan että hyvinvointialueiden tuottamien sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaita. Tieto tästä yhteisestä asiakkuudesta selviää Kelalle esimerkiksi silloin, kun henkilö hakee eläkettä saavan hoitotukea. Tutkimalla hoitotuen asiakkuuksia voimme tuottaa tietoa ikääntyvän, terveydellisten haasteiden kanssa elävän väestön tilanteesta.
Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Kelan kuntoutusta jäi toteutumatta. Eniten poikkeustilanteesta kärsivät mielenterveyskursseille ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet. Näyttää siltä, että mahdollisuus etäkuntoutukseen vähensi poikkeustilanteen haittoja kuntoutujille.
Kuntoutuksen implementaatiotutkimus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Erilaisia viitekehyksiä, jotka edistävät tutkimusta ja auttavat kuntoutuksen toteuttajia tutkimustiedon käyttöönotossa, on käytössä useita. Joukosta kuitenkin erottuu kolme käytetyintä viitekehystä, jotka kaikki ovat keskenään erilaisia.
Kelan kuntoutuksiin ohjataan vuosittain paljon asiakkaita erikoissairaanhoidosta. Usein asiakkaan kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kuntoutukseen ohjaamisessa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja usean eri ammattilaisen osaamista. Kela sairaalassa -projektin sekä sen rinnalla toteutetun tutkimuksen avulla etsittiin keinoja sujuvampaan yhteistyöhön.
Feenikslintu on muinaisen Egyptin mytologiassa ja siitä johdetuissa taruissa myyttinen tulilintu. Se on muun muassa sitkeyden ja kuolemattomuuden vertauskuva. Olemme seuranneet Kela-korvauksen tarinaa vuosien ajan ja se tuo mieleen feeniksin tarinan: monta kertaa on yritetty nitistää, mutta nousee aina vain uudestaan.
Isot, yksityiset lääkäriasemat ovat päätyneet dominoimaan suomalaista työterveyshuoltoa. Kun Kela-korvausten kannustevaikutus sairaanhoidossa hiipuu, työnantajien ja hyvinvointialueiden rahoitusvastuu saattaa kasvaa. Kenties työnantajien vastuuta sairaanhoidosta voisi laajentaa vielä enemmän. Työterveyshuollon sairaanhoidon kehittyminen sai vauhtia 1990-luvun laman jälkeen, niin sanotun Nokian nousukauden aikana. Varmasti yrityksillä oli myös osuutta asiaan. Työterveyshuollon sairaanhoidosta kehittyi kannattavaa liiketoimintaa yksityisille yrityksille. Palveluissa asiakasnäkökulman […]
Suomalaisen työterveyshuollon kehitys sairausvakuutuksen muutosten myötä kiihtyi 1960-luvulla, kun työnantajat kiinnostuivat entistä enemmän työhön liittyvistä terveysriskeistä. Työterveyshuollon sairaanhoidon suuri kasvu alkoi 1990-luvun laman jälkeen, kun julkisella sektorilla vähennettiin koulutusta ja palveluita ja yritykset ulkoistivat toimintoja.
Sosiaaliturvauudistusta määrittävät ennen kaikkea yhteiskuntapoliittiset arvovalinnat, mutta siihen kytkeytyy myös monia perustuslakikysymyksiä. Perustuslakivaliokunta on menneinä vuosina ottanut kantaa moneen sosiaaliturvaa koskevaan kysymykseen, ja nämä kannanotot näkyvät nyt sosiaaliturvauudistuksen tavoitteissa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus haastaa eri toimijoiden yhteistyösuhteet. Samalla muutoksessa on myös mahdollisuuksia kehittää palveluita vastaamaan paremmin niiden käyttäjien tarpeita. Kelan ja Vaasan yliopiston uusi tutkimushanke paneutuu erityisesti Kelan ja hyvinvointialueiden väliseen yhteistyöhön.
Suurin osa Omaishoitajien kuntoutuskurssilta tutkimuksemme alkukyselyyn vastanneista omaishoitajista suhtautui tulevaan etäkuntoutusjaksoon myönteisesti. Lähes kaksi kolmesta arvioi etäkuntoutuksen soveltuvan itselleen. Kuitenkin noin puolet koki tarvitsevansa teknistä tukea siihen osallistumisessa. Etäkuntoutuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta omaishoitajille saadaan lisää tietoa tutkimusten edetessä.
Arvioimme aiemmin, että syöpälääke lenalidomidin siirtyminen lääkkeiden viitehintajärjestelmään voisi säästää kymmeniä miljoonia euroja yhteiskunnan varoja. Arviomme osoittautui oikeaksi. Voimmeko saavuttaa samanlaisia säästöjä hintakilpailulla myös muissa syöpälääkkeissä? Syöpälääke lenalidomidin patenttisuoja umpeutui ja se siirtyi viitehintajärjestelmään huhtikuussa 2022. Aiemmassa tutkimusblogissamme arvioimme hintojen laskevan viitehintajärjestelmässä niin merkittävästi, että valmisteen kustannukset saattaisivat laskea jopa 40 miljoonaa euroa vuositasolla. Lenalidomidin […]
Sosiaaliturvan alikäyttö on merkittävä ongelma erityisesti yhteiskunnan heikossa asemassa olevien hyvinvoinnille. Alikäytölle on monia syitä ja Kelan prosesseissa on useita kohtia, jossa alikäyttöä voi esiintyä. Sairauspäivärahan alikäyttöön vaikuttavat myös terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat, joiden kohdalla Kelan ja muiden toimijoiden pitäisi voida joustaa asiakkaan hyväksi.
Syöpälääkkeiden kehitys on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa, mutta usein uudet lääkkeet myös maksavat paljon. Samaan aikaan tutkimusnäyttö lääkkeiden tehosta on monesti epävarmaa. Onko nykyinen lääkekehityksen suunta, jossa uudet lääkkeet hyväksytään käyttöön joskus vähäiselläkin näytöllä, oikea? Tulevaisuuden haaste on erityisesti se, miten yhteiskunta kohdentaa rajalliset resurssit vaikuttaviin hoitoihin.
Kela epäilee sosiaaliturvaetuuksien väärinkäyttöä noin 2 000:ssa tapauksessa vuosittain. Tutkimusten mukaan ihmiset väärinkäyttävät sosiaaliturvaetuuksia muun muassa sosiaaliturvan alhaisen tason, oman taloudellisen ahdingon ja vähäisen paljastumisriskin vuoksi. Myös käsitys, että ”kaikki tekevät sitä”, voi itsessään lisätä väärinkäyttöä.
Kuntoutuksessa on yritetty parantaa eri tahojen yhteistyötä 1990-luvulta asti. Nyt kuntoutuksen kokonaisuudistus ja pian aloittavat hyvinvointialueet tarjoavat hyvän tilaisuuden tarttua kuntoutusyhteistyön konkreettiseen jäsentämiseen. Tämä mahdollisuuksien ikkuna pitää hyödyntää.
Kela-taksien kilpailutuksesta hyötyvät eniten ne asiakkaat, jotka tekevät harvoja, lyhyehköjä matkoja. Valtiolle kilpailutus tuo säästöjä pitkien matkojen ja usein matkustavien asiakkaiden kohdalla. Kela on kilpailuttanut Kela-taksien alueelliset välityspalvelukeskukset vuodesta 2018 alkaen. Kela-taksien hankinnoissa taksien välityspalvelukeskukset tarjoavat alennusprosenttia suhteessa valtioneuvoston asetuksessa säädettyyn Kela-korvattavan taksimatkan enimmäishintaan. Palveluntarjoajat valitaan kilpailutuksessa alennusprosenttien perusteella niiden tarjoajien joukosta, jotka täyttävät Kelan […]
Ne 16–19-vuotiaat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa, käyttävät muita sosiaaliturvaetuuksia ja sote-palveluita merkittävästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Etuus kohdistuu siis niille, joille se on tarkoitettukin. Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimuksemme tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä.
