Kela toteutti vuonna 2014 kyselytutkimuksen omaishoitajille ja haastatteli kuntien omaishoidosta vastaavia työntekijöitä. Bloggaamme tällä palstalla näiden aineistojen havaintojen perusteella ajankohtaisista omaishoitoon liittyvistä asioista. Tuoreessa pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa ja sen liitteessä luvataan tukea omaishoitajan jaksamista ja kohdentaa omaishoitoon resursseja. Lisäksi: ”Kehitetään omaishoitajien ja vastaavien vapaaehtoishoitajien sekä perhehoitajien sijaisjärjestelyjä siten, että hoitajille voidaan turvata mahdollisuus huolettomiin vapaisiin […]
Search Results for: main
Vasta nimitetty ulkoministeri Timo Soini teki ensimmäisen valtiovierailunsa kuluvan vuoden 2. kesäkuuta, tiistaina. Ulkoministerin ensimmäinen matka suuntautui Ruotsiin, kuten tapaan kuuluu. Ulkoministeri Soini tapasi naapurimaan ulkoministeri Margot Wallströmin. Sekä Suomessa että Ruotsissa pantiin merkille vastaanoton viileys. Tapaaminen oli lyhyt, ja se järjestettiin hätäisesti Arlandassa.
Nicholas Barrin ja Peter Diamondin (2008) mukaan hyvän eläkejärjestelmän tunnusmerkkejä on se, että järjestelmä takaa riittävän suojan köyhyyttä vastaan ja samalla järjestelmä kohtuullisessa määrin ylläpitää saavutettua tulo- ja elintasoa. Hyvässä eläkejärjestelmässä tulisi siis olla tasapaino näiden kahden tavoitteen välillä. Tasapaino saavutetaan yhtäältä vähimmäis-/peruseläkkeitten ja ansiosidonnaisten eläkkeitten yhdistelmällä.
Kelan tutkimus- ja terveysosastoilla on kolmessa eri osatutkimuksessa selvitetty kilpailun ja sääntelyn vaikutuksia laatuun vaikeavammaisten avomuotoisessa fysioterapiassa, jossa on vuodesta 2011 lähtien noudatettu asiakkaan valintaa. Tutkimukset keskittyvät palvelun taloudelliseen arviointiin ja tarkoituksena on saada tutkittua tietoa Kelan järjestämien palveluiden markkinoista järjestämistapojen kehittämiseksi.
Kuuntelin 4.3.2015 Tanen ja NYTKIS-järjestön eduskuntavaalipaneelia. Hoiva ja vanhempainvapaan 6+6+6 -malli olivat keskustelun pääaiheina. Paneelin kahdeksan puolueen edustajasta puolet kannatti, toinen puoli ei kannattanut tai ottanut kantaa malliin. Malli on hyvä tavoite ja noudattaa suomalaista perinnettä: isille oikeuksia, mutta jossain määrin äitien kontrolloimana. Tasa-arvoa edistävään 6+6+6 -malliin sisältyy hiljainen ajatus, että äiti pitäisi pääsääntöisesti 6+6 kuukautta vapaata ja […]
Vuonna 2010 eduskunta sääti, että perusturvan riittävyyttä tulee arvioida neljän vuoden välein. Tänään julkaistiin sarjassaan toinen Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Raportin kirjoittajana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koolle kutsuma työryhmä, johon myös allekirjoittaneet kuuluivat. Olimme mukana muun muassa tekemässä raportin esimerkkilaskelmia sekä analysoimassa eri etuuksien päällekkäisyyttä.
Kelan kuntoutuslain (KKRL) 12 §:n mukaisten varojen pääkohde on harkinnanvaraisen kuntoutuksen järjestäminen. Tämän lisäksi näitä varoja tulee käyttää myös sairauksien ehkäisyä, kuntoutusta ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimukseen ja kuntoutuksen kehittämistyöhön. KKRL 12:§ varoin rahoitettava tutkimustyö palvelee sekä Kelan järjestämän toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa että muita valtakunnallisia tarpeita. Varoja on viime vuosina myönnetty noin 2,2 miljoonaa euroa […]
Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Ensimmäinen osa julkaistiin 1.12.2014 ja toinen osa 2.12.2013. Toimeentulovaikeudet – Pohjoismaitten palautettu kunnia? Toimeentuloa voidaan lähestyä myös kysymällä ihmisiltä suoraan, miten hyvin tai huonosti he tulevat nykyisillä tuloillaan toimeen. Näin on menetelty esimerkiksi Eurooppalaisessa sosiaalitutkimuksessa (European Social Survey, ESS), joka on eräs parhaita kyselytutkimuksia. ESS-kyselyjä on toistettu […]
Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Ensimmäinen osa julkaistiin 1.12.2014. Materiaalinen deprivaatio: ei sittenkään hullumpi eläkejärjestelmä? Suhteelliseen mittariin liittyvistä ongelmista johtuen EU:n piirissä on kehitetty vaihtoehtoisia indikaattoreita, jotka paremmin huomioisivat sen, mihin rahat riittävät, mitä niillä saa hankittua ja mitä ei ja mistä kaikesta rahan puutteen vuoksi pitää jäädä paitsi. EU:n materiaalinen deprivaatioindeksi […]
Saksan eläkejärjestelmä viettää kuluvana vuonna 125-vuotisjuhlaansa. Juhlan kunniaksi Brandenburgin portin kupeessa olevissa vakuutusyhtiö Allianzin tiloissa järjestettiin kansainvälinen ’Thanks Otto’ -seminaari. Seminaarin ohjelma rakentui yhtäällä historialliselle osuudelle, jossa käytiin läpi kansleri Otto von Bismarckin toimintaa ja sitä, miten hän käytti sosiaalipolitiikkaa käsikassaranaan pyrkiessään suurempiin päämääriin: Saksan yhdistämiseen, kansakunnan sosiaaliseen eheyttämiseen ja sosialismin ja katolisuuden vastustamiseen. Toisessa […]
Elinikä pitenee ja hoidon menot nousevat Terveystutkimuksella on viime vuosina ollut meille suomalaisille hyviä uutisia. Olemme saaneet kuulla, että suomalaiset elävät aikaisempaa pidemmän ja toimintakykyisemmän elämän. Pitkäaikaissairauksien kanssa tullaan toimeen paremmin ja vaikeitakin sairauksia, kuten syöpää voidaan hoitaa tehokkaasti. Kun sitten toimintakyky sairauden vuoksi heikkenee ja arjen toiminnot vaikeutuvat, yhteiskunta tarjoaa tukipalveluja. Tavoitteena on tukea […]
Luottamus on yhteiskunnallisen toiminnan kulmakivi. Se on saksalaisen sosiologin Georg Simmelin sanoin yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista ”synteettisistä” voimista. Luottamus kanssaihmisiin ja instituutioihin lujittaa ja ylläpitää sosiaalisia siteitä ja yhteiskunnallista järjestystä. Se edesauttaa sosiaalista ja taloudellista toimintaa ja sen ennakoitavuutta, vähentää epävarmuuksia ja mahdollistaa esimerkiksi taloudellisten toimijoiden riskinoton. Luottamus eri muodoissaan on useiden tutkimusten mukaan erityisen vahvaa […]
Olen arvioinut viimeisen 10 vuoden aikana reilut 2000 tutkimushakemusta, pääosin kotimaisille rahoittajatahoille, mutta myös ulkomaisille. Useat tutkimussuunnitelmat ovat olleet monitieteisiä ja niiden lukeminen on ollut arvioijallekin mielenkiintoinen oppimiskokemus. Niin rahoitusta hakevan kuin hakemuksia arvioivankin ensimmäinen tärkeä tehtävä on tutustua rahoittajan vaatimuksiin. Tutkimussuunnitelmia arvioitaessa on kaikilla rahoittajatahoilla tietyt yhteiset arviointikriteerit: uskottava tutkimushypoteesi valittujen menetelmien relevanssi tutkimuskysymyksiin […]
Olen jäsenenä kahdessa yhteiskuntatieteellisiä tutkimushankkeita arvioivassa eettisessä toimielimessä. Eettisessä ennakkoarvioinnissa arvioidaan, noudattaako suunniteltu tutkimus ihmistieteiden eettisiä periaatteita: voiko tutkimuksesta aiheutua tutkittaville haittaa sekä kunnioitetaanko tutkittavien itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja tietosuojaa. Lisäksi tarkastellaan, noudattaako suunnitelma muutenkin hyvää tutkimustapaa ja voimassa olevia lakeja. Eettinen ennakkoarviointi on lääketieteen alalla lakisääteistä, mutta arviointia toteutetaan yleisesti myös muilla tieteenaloilla esimerkiksi yliopistojen […]
Vuonna 1948 toteutettu lapsilisä oli ensimmäinen universaalinen, kaikille tiettyyn ikäryhmään kuuluville yhtäläisesti maksettava tulonsiirto Suomessa. Pekka Kuusi summeerasi 60-luvun sosiaalipolitiikka -kirjassaan lapsilisän vaikutuksia: ”Pohjois- ja Koillis-Suomen pienviljelijäperheissä, missä Putkinotkon tapaan yhäkin oli puutetta usein kaikesta muusta paitsi lapsista, niissä lapsilisärahat lankesivat mannana taivaasta isoavaan maahan. … lapsilisäjärjestelmästä näyttikin pian muodostuvan yhteiskuntajärjestyksemme kallisarvoinen ja koskematon osa, […]
Suomen sosiaaliturvamenot olivat vuonna 2012 noin 60 miljardia euroa. Niistä toimeentulotukimenojen osuus on noin yksi prosentti (THL 2014). Vaikka etuuden osuus kokonaismenoista on pieni, se puhuttaa paljon asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä. Yksi olennainen keskustelunaihe on, miten toimeentulotuen saajien tueksi rakennettu auttamisjärjestelmä kohtaa heidät asiakkaina. Tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota toimeentulotukiasiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen – tai pikemminkin tunnistamatta jättämiseen […]
Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on yhteen kietoutuneiden, monisyisten ja monitulkintaisten asioiden muodostama kokonaisuus. Sitä koskevat reformit eivät ole aina edenneet, kuten alussa ajateltiin. Esimerkiksi käynee tempoilevasti edennyt SOTE-uudistus. Keskeinen tulos useissa tutkimuksissa on, että politiikkaprosessi tai polku tehtäväksi annosta lainsäädäntöön on varsin monipolvinen ja täynnä umpikujia, välistävetoja ja uusia avauksia (Saari 2009, 240). Sosiaaliturvaa ja sen järjestämistä […]
Sosiologi Erving Goffman kyselee kuuluisan Frame Analysis –teoksensa alussa ”Missä olosuhteissa ajattelemme, että asiat ovat todellisia?”. Asioiden tulkitseminen ”tosiksi” tai ”todellisiksi” riippuu Goffmanin mukaan siitä kehyksestä, jossa asioita tulkitaan. Juuri tähän liittyy myös poliittisen retoriikan voima. Asioiden kehystäminen on olennainen osa poliittista argumentaatiota ja kamppailua, jossa kielelliset käsitteet antavat asioille merkityksen ja ohjaavat poliittista keskustelua. […]
On kulunut lähes kuukausi siitä, kun Suomeen saatiin uudet ravitsemussuositukset. Ne tulivatkin tarpeeseen, sillä ravinnosta esitetään ilman asiantuntemusta mitä kummallisimpia käsityksiä ja uskomuksia. Ne leviävät varsinkin sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin ja aiheuttavat monille jopa syömiseen liittyvää stressiä. Syömisen pitäisi kuitenkin olla sekä iloinen että nautinnollinen asia! Suositukset herättivät mediassa suurta mielenkiintoa. Varsinkin suolan saannin vähentämistä […]
Postikyselyiden avulla on pitkään kerätty tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen jäsenistä. Kansalaisten into vastata postitse tuleviin kyselyihin on kuitenkin laskenut viime vuosina. Kuviossa 1 on kuvattuna joidenkin viime vuosina kerättyjen koko väestöä koskevien postikyselyiden vastausaktiivisuus. Kuviosta voidaan havaita, että Turun yliopiston sosiologian laitoksen keräämien niin sanottujen Suomi-kyselytutkimusten vastausaktiivisuus on laskenut 10 vuoden aikana yli 60 […]
