Perustulosta keskustellaan Suomen lisäksi monissa muissakin maissa. Hollannissa on alkamassa perustulokokeilut eräissä isoissa kaupungeissa. Ranskassa suunnitellaan paikallisia kokeiluja. Sveitsissä järjestetään kesäkuun alussa kansanäänestys perustulosta. Kanadassa herätellään uudestaan perustulointoa. Englantilaiset järjestelevät perusturvaansa uuteen asentoon. Kansainvälisen perustulokiinnostuksen taustalla on paljon samoja tekijöitä: perusturvan hajanaisuus, väliinputoamiset, etujen saantiin liittyvät viipeet, sosiaaliturvaan liittyvät kannustinkysymykset, työn luonteen muuttuminen ja siitä […]
Search Results for: main
Kun tutkimuksen kohteena on laaja ja kompleksinen ilmiö, pidetään tärkeänä, että tutkimusasetelma on monitieteinen ja -näkökulmainen. Tavanomainen tapa toteuttaa suuri tutkimuskokonaisuus on pilkkoa se työpaketeiksi. Ositetussa tutkimustehtävässä jokainen toimija tuottaa tehokkaasti tietoa omasta näkökulmastaan ja erityisalaistaan. Haaste kuitenkin on, tuottaako tämäntyyppinen työtapa aidosti laaja-alaisen ja syvällisen ymmärryksen tutkittavasta ilmiöstä. Yksi vaihtoehto on rakentaa tutkimusasetelma lähtökohtaisesti […]
Määritelmällisesti perustulo on etuus, joka maksetaan säännöllisin väliajoin kaikille yhteiskunnan jäsenille henkilökohtaisesti ilman ehtoja ja tarveharkintaa (BIEN). Yleensä kuitenkin ajatellaan, että kriteerinä olisi myös täysi-ikäisyys, vaikka alaikäisetkin sisällyttäviä malleja on esitetty. Joissain malleissa nuorille haluttaisiin maksaa etuutta vähemmän kuin muille ryhmille. Yksi perustulokokeilun koeasetelmaan liittyvistä keskeisimmistä kysymyksistä on, mitä ryhmiä kokeiluun halutaan mukaan. Tulosten yleistettävyyden […]
Valinnanvapautta terveyspalveluissa on lisätty useissa Euroopan valtioissa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Usein tavoitteena on ollut paitsi vahvistaa potilaiden omaa roolia terveyspalveluissa, niin myös lyhentää palveluiden odotusaikoja ja jossain määrin parantaa niiden laatua. Kaikissa uudistuksia tehneissä valtioissa keskusteluun on noussut kilpailullisten olosuhteiden luonne terveyspalveluissa. Kuitenkin vain Englannissa valinnanvapaudella on määrätietoisesti pyritty lisäämään tuottajien välistä kilpailua. Edellä […]
With the expressed commitment of the Prime minister Juha Sipilä’s centre-to-right Government to conduct an experiment to evaluate the effects of a basic income system, the idea of a universal basic income has come to the forefront of the Finnish political discourse. Discussions centring on the idea of a universally guaranteed basic income have a […]
Helsingin Sanomissa uutisoitiin 12.1. työttömien työnhakijoiden haluttomuudesta muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Uutisen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olisi tälläkin hetkellä avoimia työpaikkoja projektipäälliköille ja insinööreille, mutta niihin ei saada osaavaa työvoimaa. Samaan aikaan maakunnissa on työttöminä koulutettua työvoimaa, joka on haluton muuttamaan työn perässä Helsinkiin. Miksi näin on? Helsingin Sanomien uutisen mukaan syynä muuttohaluttomuuteen ovat asuntojen hintaerot, […]
Perustulo on Suomessa noussut päivänpoliittiseen keskusteluun Juha Sipilän hallituksen sitouduttua perustulokokeiluun. Perustulokeskustelulla on kuitenkin maassamme pitkä ja monivaiheinen historia. Myös useita konkreettisia aloitteita ja malleja perustulon toteuttamiseksi on julkaistu aina 1980-luvulta lähtien. Juuri julkaistussa Kelan työpaperissa kartoitetaan suomalaisen perustulokeskustelun historiaa ja esitettyjä malleja perustulon tai sitä jossain määrin muistuttavien sosiaaliturvan uudistusten toteuttamiseksi. Työpaperi toimii perustulokokeilun […]
Iltasanomat kertoi 19.11.2015 toimeentulotuen alikäytöstä ja sen kustannuksista sekä toimeentulotuen hakemiseen liittyvistä ongelmista. Jutussa haastatellun Pasi Moision mukaan viimesijaisen etuuden alikäytöstä voi seurata vaikeasti selätettävissä oleva talousvaikeuksien vyyhti. Sitä saattavat sävyttää pikavippikierteet, häädöt, terveyden pettäminen, työkyvyttömyys tai avioero. Moision mukaan niiden kustannukset yhteiskunnalle voivat nousta suuremmiksi kuin toimeentulotuen menot. Huomio on tärkeä, vaikka toimeentulotuen asema viimesijaisena vakavien […]
Seurattuamme eduskunnassa käytyä keskustelua hallituksen lakiesityksestä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kaventamiseksi, havaitsimme että suomalaisen ja pohjoismaisen päivähoitomallin vertailu ontuu, koska lasten kotihoitovaihtoehtoja muissa maissa ei käsitellä. Suomi profiloituu kotihoitomaana, jossa tuetaan alle 3-vuotiaiden lisäksi ainoana Pohjoismaista myös heidän vanhempien sisarustensa hoitoa kotona. Viime vuoden aikana kotihoidon tuen hoitorahaa maksettiin 68 400 lapsesta, jotka olivat vähintään 3 vuotta (40 […]
”Kela kaavailee perustuloa, jonka suuruus olisi täysimittaisena 800 euroa kuukaudessa” otsikoi iltapäivälehti pyhäinpäivän lehtensä. Otsikko on tyypillinen esimerkki virheellisestä, harhaanjohtavasta ja tarkoitushakuisesta klikkausjournalismista, joka valitettavasti on yleistynyt myös ns. laatumediassa. Kerron pari omakohtaista kokemusta. Annoin taannoin haastattelun yhdelle ’laatumedialle’, joka halusi tietää, mitä tapahtuu työttömän tuloille, jos työmarkkinatukea nostetaan 100 eurolla. 100 euroa oli demareitten […]
Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa ministeri Hanna Mäntylän johdolla kotoutuville maahanmuuttajille erillistä sosiaaliturvajärjestelmää, joka olisi nykyistä vastikkeellisempi ja tasoltaan matalampi. Uudistuksen yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä auki. Keskustelussa on viitattu usein Tanskan malliin, jossa päätettiin alentaa maahanmuuttajien sosiaaliturvaa seitsemän ensimmäisen maassaolovuoden ajaksi. Suomessa oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat ja kantaväestö ovat olleet tähän saakka oikeutettuja samoihin etuuksiin samoin […]
Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan kolmas osa. Ensimmäinen osa julkaistiin 29.9.2015 ja toinen osa 1.10.2015. Yleisesti ottaen perustulo saa kannatusta kansan keskuudessa (ks. blogisarjan ensimmäinen osa). Erojakin löytyy. Blogisarjan toisessa kirjoituksessa tarkastelimme niiden kytkentää sosioekonomiseen asemaan. Koska perustulon toteutuminen tai toteutumatta jääminen on poliittinen prosessi, tässä sarjan kolmannessa kirjoituksessa tarkastelemme […]
Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan toinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin 29.9.2015 ja kolmas osa 5.10.2015. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme perustulomallien kannatusta eri sosioekonomisissa ryhmissä ja eri työmarkkina-asemassa olevien keskuudessa. Työmarkkina-asemaa ei kysytty vuoden 2002 kyselyssä (aineistoista ks. edellinen blogimme), joten siitä esitetään vain vuoden 2015 tulokset. Molemmissa kyselyissä enemmistö vastaajista kannattaa sekä […]
Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan ensimmäinen osa. Toinen osa julkaistiin 1.10.2015 ja kolmas osa 5.10.2015. Viime aikoina Suomessa on keskusteltu perustulosta vilkkaasti. Osasyynä keskusteluun on ollut hallitusohjelmaan kirjattu maininta perustulokokeilusta. Perustulolla tarkoitetaan lukuisia erilaisia tapoja järjestää sosiaaliturva, kuitenkin siten, että kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Se on […]
Kelan tutkimusosaston vuonna 2011 julkaisema COPE-indeksin suomenkielinen versio käyttöohjeineen on nyt päivitetty. COPE-indeksi on saanut hyvän vastaanoton ja on käytössä monissa kunnissa. COPE-indeksi mainitaan myös Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfossa 3/2015, jonka tarkoituksena on tukea kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Omaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoitaa/avustaa sairauden, vamman tai muun erityisen […]
Helsingin Sanomat kertoi 7.9.2015 Suomen Yrittäjien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä koskevan kyselyn tuloksista. Jutun perusteella seteliä käyttää yli 120 kuntaa, mutta vain kuusi kuntaa − Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Lohja, Mikkeli ja Oulu − oli laskenut setelin euromääräiset kustannukset. Kaikki laskelman tehneet kunnat ilmoittivat saavuttaneensa sen avulla säästöjä. Setelin tuottamat taloudelliset hyödyt näyttävät vaihtelevan kaupungeittain ja toiminnoittain […]
Nykyinen hallitus on rajaamassa päivähoito-oikeutta tavalla, joka johtaa lasten eriarvoistumiseen. Suunnitelmien mukaan lapsella olisi oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti, opiskelevat päätoimisesti, toimivat yrittäjinä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Opetus- ja kulttuuriministerin esityksen mukaan kaikki päivähoitoa koskevat muutokset astuisivat voimaan jo vuoden 2016 elokuussa. Missä määrin suunniteltujen muutosten […]
Yksityisten lääkäripalvelujen Kela-korvauksilla on kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota: lakkauttaminen, ennallaan säilyttäminen tai uudistaminen. Järjestelmän lakkauttamisen puolesta ovat puhuneet pitkään monet terveydenhuollon johtavat asiantuntijat (mm. Soininvaara 2012), ja viimeisenä joukkoon ilmoittautui tuore sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ks. MTV 1.6.2015). Uuden hallituksen suunta näkyy jo ensimmäisessä budjettiriihessä, jossa lääkärinpalkkiokorvauksista saatetaan leikata yli puolet. Yksityisen terveyspalvelualan etujärjestöt perustehtävänsä […]
Yhteiskuntasopimus, sen kaatuminen, kaatumisen syyt ja mahdolliset seurausvaikutukset ovat hallinneet viime viikkoina suomalaista poliittista keskustelua. Yhteiskuntasopimus oli eräs hallituksen keinoista yrittää ratkaista Suomen ongelmat. Yhteiskuntasopimuksella tavoiteltiin kilpailukyvyn parannusta, ’tuottavuusloikkaa’, kuten pääministeri Juha Sipilä asian ilmaisi. Neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin.
Euroopan unionin määritelmän mukaan harvinaisiksi sairauksiksi katsotaan sairaudet, joita sairastaa enintään viisi ihmistä 10 000 ihmistä kohti. Harvinaisia sairauksia arvioidaan olevan 5000–8000, ja jossain elämänsä vaiheessa niitä sairastaa 6–8 prosenttia väestöstä. Harvinaissairaita arvioidaan olevan Suomessa 300 000–400 000. Kansallinen ohjelma linjasi harvinaissairauksien diagnostiikkaan, hoitoon, kuntoutukseen, tutkimukseen ja harvinaista sairautta sairastavien tarvitsemaan tukeen liittyvät keskeiset kehittämistoimenpiteet vuosille 2014–2017 […]
