Kelan taannoisen omaishoitajakyselyn mukaan mielenterveyden häiriöitä sairastavat saavat vain harvoin omaishoidon tukea.
Search Results for: main
Aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa noin puolella Kelan työttömyysturvan saajista. Naisilla on työtuloja useammin kuin miehillä ja nuorilla useammin kuin ikääntyneillä.
Kun julkinen keskustelu kohdistuu sosiaaliturvamenoihin, mittasuhteet usein hämärtyvät. Samoin unohtuvat tukien saajat ja niiden tavoite: yhdenvertaisuus ja ihmisarvoinen elämä.
OECD:n arvion mukaan sosiaaliturvaetuuksien ja verotuksen muodostama monimutkainen kokonaisuus heikentää työnteon kannustavuutta Suomessa. Uunituore maaraportti esittelee kaksi vaihtoehtoa sosiaaliturvan uudistamiseksi.
Työttömyysturvan aktiivimallin seuraukset voivat olla osin ristiriitaisia. Hallinnollista työtä se lisää varmasti.
Vain luotettava tieto voi kumota vaihtoehtoiset totuudet.
Terveydenhuollossa henkilöstön osaaminen on ratkaisevan tärkeää. Siihen liittyvistä epäkohdista on pystyttävä puhumaan, etenkin sote-uudistuksen yhteydessä.
Suuri osa elämän pituuteen vaikuttavista tekijöistä ei ole hoidettavissa terveydenhuollossa, vaan ne edellyttävät muita yhteiskunnan toimia.
Alkusyksyn uutisointi tulottomien kotitalouksien määrän nopeasta kasvusta perustui lukuihin, jotka eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Määrä on kasvanut, mutta hitaammin kuin uutiset väittivät.
Sairauspoissaolot ovat yhteydessä taloussuhdanteisiin. Työttömyysasteen laskiessa sairauspoissaolot yleistyvät; työttömyysasteen noustessa ne vähenevät.
1970-luvulta alkaen kunnat ovat tarjonneet lapsille kohtuuhintaisen hoitopaikan vanhempien työpäivän ajaksi. Samalla lapsi saa korkealaatuista varhaiskasvatusta.
Nuorten Kelan etuuksien käyttö heijastelee elämäntilanteiden muutoksia. Etuuksien käytössä näkyvät opiskelu, kotoa pois muuttaminen ja perheen perustaminen. Sosiaaliturva vakuuttaa riskien varalta ja huolehtii sukupolvien välisistä tulonsiirroista.
Sotien jälkeen Suomeen alkoi syntyä paljon lapsia. Eduskunta päätti yksimielisesti, että lapsiperheet tarvitsevat tukea. Vuodesta 1948 lähtien kaikki lapsiperheet ovat saaneet lapsilisää.
Nykypäivän Suomessa tuntuu itsestään selvältä, että odottava äiti käy neuvolassa. Vielä 80 vuotta sitten niin ei kuitenkaan ollut. Sitten keksittiin tehokas keino: äitiysavustus, jonka saaminen edellytti käyntiä lääkärillä tai kätilöllä.
Pohjoismainen terveystaloustieteen konferenssi antoi kattavan käsityksen siitä, mitä eri maiden terveystaloustieteilijät parhaillaan tutkivat.
Vuonna 1937 kansaneläkelaki toi kaikille suomalaisille oikeuden eläkkeeseen. Parikymmentä vuotta myöhemmin eläkkeitä korotettiin tuntuvasti. Ilman näitä uudistuksia Suomen vanhukset olisivat epätasa-arvoisempia, köyhempiä ja riippuvaisempia sukulaisten hyvästä tahdosta.
Erityisen kalliita ovat vain uudet muutamille käyttäjille tarkoitetut, elimistön luonnollista toimintaa korvaavat lääkkeet. Niiden korvausmenot yhtä saajaa kohden voivat olla kymmeniä tuhansia euroa.
100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi tutkijamme valitsivat maamme historian 10 merkittävintä sosiaaliturvauudistusta. Niistä ensimmäinen on vuoden 1922 köyhäinhoitolaki, joka velvoitti kunnat auttamaan vaikeuksiin joutuneita. Siitä tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle. Juuri itsenäistynyt Suomi oli 1920-luvun alussa köyhä ja maatalousvaltainen maa. Lapsikuolleisuus oli suurta ja elinajanodote alhainen. Sairaus tai vanhuus tarkoitti monelle köyhyyttä. Tuohon aikaan […]
Ulosottoon päätyi vuonna 2016 lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 20 %. Lain mukaan maksua voidaan alentaa, jos asiakkaalla ei ole siihen varaa. Ulosottoon tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrä on huolestuttavan suuri. Viime vuonna kaikkien vireille tulleiden ulosottoasioiden lukumäärä oli 2,7 miljoonaa. Niistä yli 14 % koostui […]
Kuntoutuspalveluita markkinoiva viestintäkampanja tavoitti nuoret huonosti. Kampanja perustui markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Tiedon lisäksi nuorille tulisi tarjota henkilökohtaista neuvontaa kuntoutukseen hakeutumisen tueksi. On arvioitu, etteivät kaikki kuntoutuksesta hyötyvät nuoret hakeudu tai heitä ei ohjata oikea-aikaisesti kuntoutuspalveluihin. Yhtenä ratkaisuna tähän Kela toteutti vuosina 2015–2016 nuorten kuntoutuspalveluita markkinoivan Mikä Kunto? -viestintäkampanjan. Kampanjassa markkinoitiin nuorille suunnattuja Kelan ammatillisia […]
