Kela maksaa vuosittain joitakin tuhansia opintolainoja pankeille lainanottajan maksuvaikeuksien vuoksi.   Elokuun 2017 alussa opintotukijärjestelmä koki myllerryksen, jossa lainan osuutta opiskelijoiden tuesta kasvatettiin. Valtion takaamaa opintolainaa mainostetaan opiskelijoille joustavana ja edullisena lainana. Sen korot ovat alhaiset, ja lainaan voi liittyä myös opintolainavähennys tai opintolainahyvitys, joka riippuu opintojen aloitusajankohdasta, valmistumisajasta ja lainan suuruudesta . Lisäksi pienituloisten […]


Toimeentulotuki on myös opiskelijan viimesijainen taloudellinen turva. Toimeentulotukeen on oikeus, jos henkilön tai perheen välttämättömät menot ylittävät tulot ja varat. Opiskelijoiden kohdalla valtion takaama opintolaina tulkitaan yleensä opiskelijan tuloksi, kun oikeutta toimeentulotukeen tarkastellaan. Näin tehdään, jos opiskelijalla on oikeus lainan valtiontakaukseen, vaikka hän ei olisi lainaa todellisuudessa nostanutkaan. Asiassa noudatetaan kohtuullisuusharkintaa: ohjeena on, että esimerkiksi alle […]


​Rekisteröitymismenettely on lähes kaikkien kokeiluun osallistuneiden palveluntuottajien mielestä sujuvampi tapa tuottaa Kelan kuntoutusta kuin tarjouskilpailu. Suurin osa palveluntarjoajista kokee pystyvänsä erottautumaan muista palveluntuottajista laatutekijöillä, mutta laadun markkinointi koetaan vaikeaksi.


Opintolainahyvitys otettiin käyttöön vuonna 2014. Tarkoituksena oli parantaa mahdollisuuksia päätoimiseen opiskeluun ja siten kannustaa nopeampaan valmistumiseen. Uudistuksen jälkeen useampi opiskelija nosti opintolainaa. Tavoiteajassa ja opintolainahyvityksen määräajassa valmistuneiden opiskelijoiden osuudet kasvoivat.


Koronakriisin aiheuttama työttömyys vaikutti eri tavalla eri ikäisiin miehiin ja naisiin. Vaikutusten ehkäisemiseksi vuonna 2020 toteutettiin useita tilapäisiä sosiaaliturvan muutoksia. Muutosten vaikutukset olivat pääosin pieniä ja tilapäiset koronaetuudet toistivat sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla olevia sukupuolieroja.


Kelan etuudet kohdistuvat hyvinvointialueittain tasaisemmin kuin alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon menot. Kela maksoi etuuksia keskimäärin 2791 euroa asukasta kohti vuonna 2021: eniten Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen ja vähiten Itä- ja Keski-Uudenmaan asukkaille. Kela-etuuksien käyttöä pitää jatkossa tarkastella myös esimerkiksi kunnittain ja kaupunginosittain, jotta ei synny harhaanjohtavaa kuvaa alueellisten erojen vähenemisestä.


Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Tämä selvisi tutkimuksessamme, jossa selvitettiin kuntoutukseen osallistumisen eroja koulutuksen, ammattiaseman ja tulotason mukaan. Väestöryhmien väliset erot eivät selittyneet yksilön taustatekijöillä ja sairastavuudella.


Avosairaanhoidon palveluita järjestetään pääosin kolmella sektorilla: julkisella sektorilla, työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla. Jo ennalta tiedetään, että työikäisten eri väestöryhmät käyttävät näitä palveluita eri tavoin. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että kun kaikki sektorit huomioidaan yhtä aikaa, eri työmarkkina-asemissa olevista työikäisistä lähes yhtä suuri osuus käyttää avosairaanhoidon palveluita.


Kelan Oma väylä on neuropsykiatrista kuntoutusta 16–29-vuotiaille nuorille, joilla on ADHD, ADD tai autismikirjon häiriö. Selvitimme, millaisia odotuksia Oma väylän asiakkailla on kuntoutuksesta. Kaksi toivetta nousi vahvasti esiin: se, että kuntoutukseen pääsee oikeaan aikaan ja että se tuo apua arkeen. 


Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilussa asiakas voi tutustua oppilaitoksessa häntä kiinnostavan koulutusalan opintoihin. Palvelu on suunnattu erityisesti nuorille. Kirjoituksessa kuvataan, miten koulutuskokeilujaksot ovat tähän mennessä toteutuneet oppilaitoksissa ja millaisia niiden hyödyt ovat olleet.


Hammashoitopalveluiden käyttäjät ovat vahvasti polarisoituneet vain julkisen sektorin ja vain yksityisen sektorin käyttäjiin – harva käyttää molempien sektoreiden palveluita. Hammaslääkärissä käyminen kahden vuoden tarkastelussa oli yleisintä naisilla, keski-ikäisillä ja suurituloisilla. On epäselvää, mikä tulee olemaan yksityisen hammashoidon rooli suhteessa tulevaisuuden hyvinvointialueiden järjestämiin suun terveydenhuollon palveluihin.


Yksi sosiaaliturvauudistuksen keskeisistä teemoista on ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen. Toimeentuloturvaetuuksien saajista joka kolmas saa myös palkka- tai yrittäjätuloja. Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistämisen monimutkaisuus vaikuttaa erityisesti työttömiin tai osa-aikaisesti työllistyviin. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa on nostettu esiin työttömyys-, tulo- ja byrokratialoukuiksi nimettyjä työnteon kannustinloukkuja. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on tunnistettu ne tilanteet, joissa työtön saa työttömyysturvan lisäksi myös asumistukea […]


Asumistuen saajista valtaosa on nuoria, mutta he myös poistuvat asumistuelta muita ryhmiä nopeammin. Yleistä asumistukea saavat opiskelijat ja työlliset poistuvat tuelta nopeimmin. Tukea saavat yksinhuoltajaruokakunnat poistuvat hitaammin kuin yksin asuvat tai usean aikuisen ruokakunnat. Vuosina 2013–2016 alkaneiden uusien asumistukijaksojen mediaanipituus oli noin 20 kuukautta.


  • 1
  • 2