Koronakriisin tilapäiset sosiaalietuudet hillitsivät köyhyyden kasvua, mutta toistivat olemassa olevia sukupuolieroja

Koronakriisin aiheuttama työttömyys vaikutti eri tavalla eri ikäisiin miehiin ja naisiin. Vaikutusten ehkäisemiseksi vuonna 2020 toteutettiin useita tilapäisiä sosiaaliturvan muutoksia. Muutosten vaikutukset olivat pääosin pieniä ja tilapäiset koronaetuudet toistivat sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla olevia sukupuolieroja.

Koronakriisin alkua keväällä 2020 seurasi irtisanomisia ja lomautuksia, jotka kohdistuivat eri toimialoihin epätasaisesti. Koska Suomen työmarkkinat ovat edelleen eriytyneet nais- ja miesvaltaisiin ammatteihin, myös koronakriisin työttömyys vaikutti eri tavalla naisiin ja miehiin.

Koronakriisin sukupuolivaikutuksia tutkivassa työttömyyden ja tilapäisten sosiaaliturvan muutosten vaikutuksia kotitalouksien toimeentuloon. Merkittävimmät vaikutukset oli yrittäjien työmarkkinatuella. Eniten saajia oli puolestaan toimeentulotuen epidemiakorvauksella. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, mihin mies- ja naisryhmiin sekä eri kotitaloustyyppeihin vuonna 2020 toteutetut sosiaaliturvan muutokset eli tilapäiset koronaetuudet kohdistuivat.

Tilapäiset koronaetuudet toistivat työmarkkinoiden sukupuolieroja

Suomessa sosiaaliturva onnistui torjumaan suuremman köyhyysasteen nousun ilman suuria muutoksia. Monet muut EU-maat toteuttivat koronakriisin aikana merkittäviä vähimmäisturvan ja sosiaaliturvan tasokorotuksia. Näihin verrattuna Suomessa käyttöön otetut tilapäiset etuudet jäivät vaatimattomiksi.

Tilapäiset muutokset osittain vaimensivat köyhyysasteen nousua ja pienensivät erityisesti miesten köyhyysriskiä. Ero naisten köyhyysasteen muutokseen on kuitenkin pieni.

Vakuutusperusteinen ja universaali eli kaikkia kotitalouksia koskeva suomalainen järjestelmä vaikuttaa pääosin toimivan kriisissä. Järjestelmä ei lähtökohtaisesti kohtele miehiä ja naisia eri tavalla.

Sen sijaan tilapäiset koronaetuudet ovat omalta osaltaan toistaneet työmarkkinoilla jo olemassa olevia sukupuolieroja, jotka johtuvat työmarkkinoiden jakautumisesta mies- ja naisvaltaisiin toimialoihin ja ammatteihin.

14 prosenttia työikäisistä kotitalouksista sai koronaetuuksia

Loppuvuonna 2020 noin joka kymmenes kotitalous sai etuuksia koronakriisin takia.

Työttömyys ja lomautukset kohdistuivat pääasiassa työikäisiin kotitalouksiin eli sellaisiin, joissa eniten ansaitseva kotitalouden jäsen on alle 65-vuotias. Tästä syystä myös valtaosa koronakriisin aiheuttaman työttömyyden vaikutuksista kohdistui tähän ryhmään: 14 prosenttia näistä työikäisistä kotitalouksista, joiden viitehenkilö on alle 65-vuotias, sai etuuksia koronakriisin takia.

Kuvioissa 1 esitetään, kuinka suuri osuus kaikista työikäisistä kotitalouksista menetti tuloja tai sai tilapäisiä etuuksia koronakriisin takia vuonna 2020. Yhteenlaskettuna kaksi oikealla olevaa saraketta kuvaa kuinka suuri osa eri tyyppisistä kotitalouksista menetti tuloja (joko yksinyrittäjänä tai palkansaajana) koronakriisin takia.

Keskimmäisenä kuvioissa on eritelty, kuinka suuri osa kotitalouksista menetti tuloja, mutta ei saanut tilapäisiä koronaetuuksia. Heille maksettiin olemassa olevan sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti työttömyysturvaa, asumisen tukia ja mahdollisesti toimeentulotukea.

Tämän lisäksi kuviossa erotellaan oikealla, kuinka suuri osa tuloja menettäneistä kotitalouksista sai ennen kriisiä olemassa olleiden sosiaaliturvaetuuksien lisäksi tilapäisiä koronaetuuksia. Tarkastelemme erityisesti seuraavia sosiaaliturvan tilapäisiä muutoksia:

• toimeentulotuen epidemiakorvaus
• yrittäjien työmarkkinatuki sekä
• ansiosidonnaisen työssäoloehdon lyhennys 26 viikosta 13 viikkoon.

Vasemmassa sarakkeessa on erikseen eroteltu toimeentulotuen epidemiakorvausta saaneiden osuus eri tyyppisistä kotitalouksista. 

Toimeentulotuen epidemiakorvaus lisäsi toimeentulotukea saavien tuloja

Kun tarkastelemme koronaetuuksien kohdentumista lukumäärällisesti, suurin sosiaaliturvan muutos on toimeentulotuen epidemiakorvaus syksyllä 2020. Epidemiakorvauksesta hyötyivät erityisesti yksinhuoltajat ja yksin asuvat.

Koronakriisin alkuvaiheessa työttömäksi tai lomautetuksi jääneille henkilöille ei välttämättä ollut muodostunut oikeutta toimeentulotukeen. Heillä saattoi esimerkiksi olla säästöjä, joita he pystyivät ensisijaisesti käyttämään.

On siis mahdollista, että toimeentulotuen epidemiakorvaus kohdistui pääasiassa pitkäaikaisille toimeentulotuen saajille.

Toimeentulotuen epidemiakorvausta maksettiin kolmelta kuukaudelta syksyllä 2020 ja 75 euroa jokaista kotitalouden jäsentä kohden. Korvauksen saamisessa oli ehtona toimeentulotuen saaminen aiemmin keväällä 2020 sekä syksyllä.

Vuonna 2020 toimeentulotuen epidemiakorvausta sai yhteensä 227 457 henkilöä 153 899 kotitaloudessa (Jokela ym. 2021). Simuloinnin perusteella n. 6 prosenttia työikäisistä kotitalouksista sai tilapäistä toimeentulotuen epidemiakorvausta.

Yrittäjien työmarkkinatuki oli merkittävin muutos nykyjärjestelmään

Yrittäjien työmarkkinatukea voi pitää merkittävimpänä sosiaaliturvan muutoksena vuonna 2020. Ennen yrittäjien työmarkkinatuen käyttöönottoa yksinyrittäjien oli vaikeaa saada työttömyysturvaa ilman yritystoiminnan lopettamista kokonaan.

Valtaosa kuviossa 1 näkyvistä koronaetuuksia saaneista kotitalouksista (oikea sarake) on yrittäjien työmarkkinatuen saajia. Ilman tilapäisiä etuuksia suuri osa yritystuloja menettäneistä kotitalouksista olisi jäänyt kokonaan ilman ensisijaisia etuuksia.

Vuonna 2020 yrittäjien työmarkkinatukea maksettiin ajalta 16.3.2020–31.12.2020 ja tukea sai noin 44 000 yrittäjää, joiden kuukausitulot olivat alle 1 089,67 euroa (Kela, 2021). Etuus maksettiin työmarkkinatuen suuruisena eli 33,66 euroa päivältä ja 723,69 euroa kuukaudelta.

Valtaosa työttömäksi jääneistä sai työttömyysetuuksia

Valtaosa koronakriisin takia työttömäksi jääneistä sai työttömyysturvan mukaisia etuuksia, joko ansiosidonnaista, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Tuen taso riippui henkilön työttömyyskassan jäsenyydestä sekä siitä, täyttikö hän työttömäksi jäädessään työssäoloehdon. Poikkeuksena olivat osa-aikatyönsä koronakriisin takia menettäneet päätoimiset opiskelijat, joilla ei ole mahdollisuutta työttömyysturvaan.

Koronakriisin alkuvaiheessa vuonna 2020 työssäoloehto ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa lyhennettiin 26 viikosta 13 viikkoon. Työssäoloehdon muutoksen vaikutus oli pieni eikä miesten ja naisten välillä ei juuri ollut eroa.

Työssäoloehdon muutos toisti sukupuolieroja, jotka näkyvät työmarkkinoilla ja työttömyyskassan jäsenyysasteissa, sillä naiset ovat todennäköisemmin työttömyyskassan jäseniä. Todennäköisyys työttömyyskassan jäsenyyteen kasvaa myös iän myötä, kun asema työmarkkinoilla vakiintuu.

Tässä kirjoituksessa emme tarkastele muita vuoden 2020 työttömyysturvan muutoksia, mutta arvioimme, että muutokset ovat vaikuttaneet erityisesti pitkäaikaistyöttömiin miehiin.Esimerkiksi työttömyysturvan ansiosidonnaisen laskuri jäädytettiin vuonna 2020 koronakriisin puhkeamisen jälkeen. Laskurin jäädyttämisellä on merkitystä pitkäaikaistyöttömillä, joiden ansiosidonnainen päivärahakausi olisi muuten loppunut ja he olisivat siirtyneet alemmalle etuudelle.

Kirjoittajat

Tapio Räsänen
tutkija, Kela
Twitter: @TapioRasanen

Miska Simanainen
tutkija, Kela

Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi

Lisätietoa ja lähteet:

Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -tutkimushankkeessa ovat mukana Kelan tutkimusyksikkö, THL, Tampereen yliopisto ja Tilastokeskuksen.

Jokela M, Korpela T, Kivipelto M, Jauhiainen S. Toimeentulotuen saajamäärät kasvoivat vähän. Koronaepidemia toi esiin järjestelmän joustavuuden. Helsinki: THL, Tutkimuksesta tiiviisti 4, 2021.

Latva-Hirvelä M, Räsänen T, Simanainen M. Sosiaaliturva ja lapsiköyhyys koronakriisissä. Kela, tutkimusblogi, 22.6.2021.

Mesiäislehto M, Elomäki A, Närvi J, Simanainen M, Sutela H, Räsänen T. The gendered impacts of the Covid-19 crisis in Finland and the effectiveness of the policy responses: Findings of the project ”The impact of the Covid-19 crisis in Finland”. THL, Discussion paper 2/2022, 2022.

Räsänen T, Jauhiainen S, Pyy-Martikainen M. Sosiaaliturvan stressitesti 1: Toimeentulo turvattuna valtaosalla palkansaajakotitalouksista. Kela, tutkimusblogi, 12.6.2020.

Räsänen T, Jauhiainen S, Pyy-Martikainen M. Sosiaaliturvan stressitesti 2: Työttömyys laskisi kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja keskimäärin viidenneksellä. Kela, tutkimusblogi, 29.6.2020.

Räsänen T, Jauhiainen S, Pyy-Martikainen M. Sosiaaliturvan stressitesti. Kela, Työpapereita 162, 2021.

Tilasto Suomen työttömyysturvasta 2020. Kela, 2021.