Riittävä toimeentuloturva on jokaisen ihmisen perusoikeus. Mutta miten riittävä tai kohtuullinen toimeentuloturva määritellään, ja saavutetaanko se? Kysyimme perus- ja vähimmäisturvan varassa eläviltä ihmisiltä sitä, miten riittävänä he pitävät saamaansa etuutta tai kuinka yleisesti he kokevat erilaisia taloudellisia vaikeuksia tai huolia. Kolme neljäsosaa asiakkaista oli ainakin joskus huolissaan raha-asioistaan.
Suomessa ja Euroopassa on viime vuosina tuotu julki näkemystä hyvinvointitaloudesta uutena poliittisen päätöksenteon johtotähtenä. Millaisesta hyvinvointitaloudesta silloin puhutaan – ja miten hyvinvointitaloudesta kannattaisi puhua kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi ja kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi?
Kela tarjoaa työ-, opiskelu- ja toimintakyvyn tueksi ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, harkinnanvaraista kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa. Eri kuntoutuksiin osallistuminen vaihtelee kuitenkin tulojen, ammattiaseman ja koulutuksen mukaan. Kuntoutukseen osallistumisessa on eroja erityisesti ammattiaseman mukaan. Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuvat todennäköisemmin korkeasti koulutetut, muutoin koulutuksen mukaiset erot ovat pieniä. Riippumatta Kelan kuntoutuksen lakiperusteesta kuntoutukseen osallistuminen on todennäköisintä pienituloisilla. Kelan tutkijoiden […]
Suomessa ollaan yksimielisiä siitä, että sosiaaliturvajärjestelmä pitää uudistaa. Työtä varten asetettu sosiaaliturvakomitea hahmottelee ehdotuksiaan, joiden tavoitteena on ”ihmisen näkökulmasta” nykyistä selkeämpi järjestelmä. Uudistuksessa pyritään lisäksi mahdollistamaan työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tutkimiemme työtä vailla olevien nuorten kokemusten valossa väitämme, että he kannattavat näitä tavoitteita lämpimästi.
Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Tämä selvisi tutkimuksessamme, jossa selvitettiin kuntoutukseen osallistumisen eroja koulutuksen, ammattiaseman ja tulotason mukaan. Väestöryhmien väliset erot eivät selittyneet yksilön taustatekijöillä ja sairastavuudella.
Kela on hankkinut taksipalvelut kilpailuttamalla vuodesta 2018 lähtien. Samaan aikaan Suomen taksimarkkinat avattiin kilpailulle. Kilpailun lisääntyminen näkyy nyt Kelan alueellisissa kuljetuspalvelujen hankinnoissa, joissa hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Samalla pandemian aiheuttama epävarmuus on lisännyt jatkuvuutta tarjoavien Kela-kyytien houkuttelevuutta taksiyrittäjille.
Ennen pitkää työkyvyttömyyttä tarvitaan usein runsaasti avosairaanhoidon palveluita, osoittaa Kelan tuore tutkimus. Henkilöt, joiden sairauspäivärahakausi pitkittyy enimmäisajan pituiseksi, käyttävät avosairaanhoidon palveluita selvästi muita enemmän. Sairauspäivärahakauden aikainen avosairaanhoidon käyttö on suurinta henkilöillä, jotka siirtyvät myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.
Yksityisten magneettikuvausten hintatietojen julkaiseminen laski kuvausten hintoja merkittävästi vuoden 2015 lopulla, osoittaa Kelan tutkimus. Yksityisten terveyspalvelujen hintakilpailua voidaan edistää julkaisemalla hintatietoja. Hintojen julkaisu ei kuitenkaan automaattisesti lisää kilpailua, vaan huomiota on kiinnitettävä myös muun muassa hintojen vertailtavuuteen, markkinointiin sekä markkinoiden kilpailutilanteeseen.
Vammaisetuuksien saajat saavat perustoimeentulotukea yleisemmin kuin muu väestö, mutta tarve on yleensä lyhytaikaista. Vammaisten ihmisten tulot koostuvat pitkälti tulonsiirroista ja he saavat usein montaa eri etuutta yhtä aikaa.
Hammaslääkärillä käymisen todennäköisyys kasvoi lääkärikäyntien määrän myötä 25–64-vuotiailla. Hammaslääkärillä kävivät erityisesti ihmiset, jotka käyttävät paljon yksityisen sektorin lääkäripalveluita. Pienin todennäköisyys mennä hammaslääkäriin havaittiin niillä, joilla ei ollut lainkaan lääkärikäyntejä. Tulokset perustuvat rekisteritutkimukseemme Oulussa vuonna 2017–2018 asuneista henkilöistä.
Avosairaanhoidon palveluita järjestetään pääosin kolmella sektorilla: julkisella sektorilla, työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla. Jo ennalta tiedetään, että työikäisten eri väestöryhmät käyttävät näitä palveluita eri tavoin. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että kun kaikki sektorit huomioidaan yhtä aikaa, eri työmarkkina-asemissa olevista työikäisistä lähes yhtä suuri osuus käyttää avosairaanhoidon palveluita.
Sote-uudistuksen johtamisessa käytettävä tietopohja koostuu pitkälti sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä koskevista tiedoista. Ne kuvaavat kuitenkin hoidontarvetta rajallisesti. Sote-palvelujen käyttötietoon perustuva rahoitusjärjestelmä voikin ylläpitää tai jopa lisätä terveyseroja.
Kelan Oma väylä on neuropsykiatrista kuntoutusta 16–29-vuotiaille nuorille, joilla on ADHD, ADD tai autismikirjon häiriö. Selvitimme, millaisia odotuksia Oma väylän asiakkailla on kuntoutuksesta. Kaksi toivetta nousi vahvasti esiin: se, että kuntoutukseen pääsee oikeaan aikaan ja että se tuo apua arkeen.
Mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen määrät kasvoivat joka puolella Suomea viime vuosikymmenellä, kertoo tuore Kelan tutkimus. Kasvu oli kuitenkin maltillista Uudellamaalla verrattuna muihin maakuntiin. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin perustuvien sairauspoissaolopäivien määrä vähentyi kaikissa maakunnissa.
Yksityisen varhaiskasvatuspalveluiden merkitys on kasvanut viimeisenä kahtena vuosikymmenenä samalla kun kuntien tarjoamat palvelusetelit ovat osittain korvanneet Kelan kautta maksettua yksityisen hoidon tukea. Yksityisen hoidon tuki suuntautuu suurituloisiin perheisiin. Pienituloisille perheille suunnattu yksityisen hoidon tuen hoitolisä on menettänyt merkitystään hintojen kohotessa. Samalla tukea täydentämään tarkoitetun kuntalisän merkitys on kasvanut. Yksityisten hoidon tuella käytettyjen palveluiden hinnan nousua […]
Julkisten taksipalveluiden osto vaikuttaa kilpailuun ja hintoihin myös yksityisillä taksimarkkinoilla. Suomen suurin taksipalvelujen hankkija, Kela, on nyt yhdessä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa tutkinut vaihtoehtoisia taksipalveluiden kilpailutusmalleja. Tutkimus valottaa, miten kilpailutus voi luoda taloudellista tehokkuutta ja muovata alan markkinavoimia.
