Kela is currently celebrating a double anniversary: Finland turns 100 and Kela 80 years. To honor this, our researchers took a vote on the most important social security reforms in Finland.
100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi halusimme pohtia, miten kehittyvä sosiaaliturva on vaikuttanut Suomeen ja suomalaisiin.
Perustulokokeilu tuottaa tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää Suomen sosiaaliturvan uudistamisessa.
Toimeentulotukea voi saada, jos tulot eivät muuten riitä elämiseen. Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden 2017 alussa Kelan hoidettavaksi, jotta asiakkaat olisivat yhdenvertaisessa asemassa asuinpaikasta riippumatta ja kynnys tuen hakemiseen madaltuisi.
1970-luvulta alkaen kunnat ovat tarjonneet lapsille kohtuuhintaisen hoitopaikan vanhempien työpäivän ajaksi. Samalla lapsi saa korkealaatuista varhaiskasvatusta.
Opintotuen tarkoitus on turvata eri taustoista tuleville suomalaisille mahdollisuus opiskeluun, sillä koulutus on myös yhteiskunnan etu.
Kansanterveyslaki muutti suomalaisten terveydenhoitoa merkittävästi. Se velvoitti kunnat huolehtimaan perusterveydenhuollosta ja toi edulliset lääkäripalvelut kaikkien saataville.
Ennen vuoden 1964 sairausvakuutusta sairastuminen merkitsi monelle suomalaiselle köyhyyttä. Kaikilla ei ollut varaa terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin, ja työpaikkakassoihin perustuva tukijärjestelmä oli jyrkän epätasa-arvoinen.
Sotien jälkeen Suomeen alkoi syntyä paljon lapsia. Eduskunta päätti yksimielisesti, että lapsiperheet tarvitsevat tukea. Vuodesta 1948 lähtien kaikki lapsiperheet ovat saaneet lapsilisää.
Nykypäivän Suomessa tuntuu itsestään selvältä, että odottava äiti käy neuvolassa. Vielä 80 vuotta sitten niin ei kuitenkaan ollut. Sitten keksittiin tehokas keino: äitiysavustus, jonka saaminen edellytti käyntiä lääkärillä tai kätilöllä.
Vuonna 1937 kansaneläkelaki toi kaikille suomalaisille oikeuden eläkkeeseen. Parikymmentä vuotta myöhemmin eläkkeitä korotettiin tuntuvasti. Ilman näitä uudistuksia Suomen vanhukset olisivat epätasa-arvoisempia, köyhempiä ja riippuvaisempia sukulaisten hyvästä tahdosta.
Kelan tutkijat äänestivät, mitkä sosiaaliturvauudistukset ovat olleet Suomelle kaikkein merkittävimmät. Tässä sarjassa esittelemme nämä 10 uudistusta ja pohdimme, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan. 1. Uraauurtava ajatus: kaikilla on oikeus apuun Vuoden 1922 köyhäinhoitolaki velvoitti kunnat auttamaan vaikeuksiin joutuneita. Siitä tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle. Lue lisää 2. Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä Vuonna 1937 […]
100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi tutkijamme valitsivat maamme historian 10 merkittävintä sosiaaliturvauudistusta. Niistä ensimmäinen on vuoden 1922 köyhäinhoitolaki, joka velvoitti kunnat auttamaan vaikeuksiin joutuneita. Siitä tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle. Juuri itsenäistynyt Suomi oli 1920-luvun alussa köyhä ja maatalousvaltainen maa. Lapsikuolleisuus oli suurta ja elinajanodote alhainen. Sairaus tai vanhuus tarkoitti monelle köyhyyttä. Tuohon aikaan […]
Kela on mukana sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja messutapahtumassa Espoon Otahallissa 18.-19.5.2011. Esittelemme osastolla 8.1 muun muassa blogia, tutkimusjulkaisujamme, Kelan tilastoja sekä Kelaa työpaikkana. Messujen molempina päivinä julkaistaan blogissa uusi kirjoitus, joten kannattaa seurata blogia messujenkin aikana. Pääsylipun messuille voi tulostaa täältä. Lisätietoja tapahtumasta: www.thl.fi/tervesos
Kela osallistuu kesällä Porissa järjestettävään SuomiAreena-tapahtumaan. SuomiAreena on uusi yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, jonka järjestävät MTV3 ja Porin kaupunki yhdessä. Kela järjestää tapahtumassa seuraavan keskustelutilaisuuden “Miksi hyvinvointivaltiossa masentuu?”. Miksi hyvinvointivaltiossa masentuu? Aika: 21.7.2010 klo 10.30-11.45 Paikka: SuomiAreena-piha, Antinkatu 2, Pori Keskustelijoina: Jorma Huuhtanen, pääjohtaja, Kela Raimo Raitasalo, professori Pekka Sauri, puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto Pertti Salovaara, juontaja/kansanedustaja, Kesk […]
Uusimmassa Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä (2/2010) kysytään viideltä Kelan valtuutetulta, mikä on heidän mielestään paras keino lisätä terveyden tasa-arvoa Suomessa? Valtuutettujen vastaukset ovat alla. Mitä mieltä sinä olet? Kommentoi kirjoitusta. Arja Karhuvaara (kok) Ongelmien ennaltaehkäisy ja oikea-aikaisen perusterveydenhuollon vahvistaminen ovat ensisijaisen tärkeitä. Ihmiset olisi myös saatava kantamaan vastuu ja ymmärtämään seuraukset valinnoistaan ja tavastaan elää. Lisäksi julkinen […]
