Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen

Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Tämä selvisi tutkimuksessamme, jossa selvitettiin kuntoutukseen osallistumisen eroja koulutuksen, ammattiaseman ja tulotason mukaan. Väestöryhmien väliset erot eivät selittyneet yksilön taustatekijöillä ja sairastavuudella.

Tarkastelimme kuntoutukseen osallistumista vuoden 2018 aikana oululaisia koskevalla rekisteriaineistolla. Lisäksi tutkimme kuntoutukseen osallistumista eri osajärjestelmissä. Tarkastelemiamme kuntoutuksen osajärjestelmiä olivat julkisen terveyspalvelujärjestelmän kuntoutus, Kelan järjestämä kuntoutus, työeläkelaitosten kuntoutus sekä työterveyshuollon fysioterapia ja yksityinen fysioterapia.

Suomessa kuntoutus ei ole yhtenäinen järjestelmä. Se koostuu useasta eri osajärjestelmästä, joilla on osittain eri tavoitteet ja kohderyhmät. Vain eri osajärjestelmät laajasti huomioimalla on mahdollista selvittää, millaisia sosioekonomisia eroja kuntoutukseen osallistumisessa on.

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhtenä tavoitteena on taata koko väestölle yhdenvertainen pääsy kuntoutukseen. Siksi kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomisten erojen tutkiminen on tärkeää.

Kuntoutus kohdentuu hyväosaisille

Kuntoutukseen osallistui joka viides 25–64-vuotiaista oululaisista vuoden 2018 aikana. Kuntoutukseen osallistuminen oli keskimääräistä harvinaisempaa korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneilla, yrittäjillä ja työttömillä sekä pienituloisilla. Opiskelijoilla kuntoutukseen osallistuminen oli selvästi yleisempää kuin muilla työelämän ulkopuolella olevilla tai työllisillä.

Tulokset eivät muuttuneet, kun huomioimme yksilöiden väliset erot muissa taustatekijöissä ja sairastavuudessa. Kuviossa 1 esitetään kuntoutukseen osallistumisen ristitulosuhteet koulutuksen, ammattiaseman ja tulojen mukaan, kun erot yksilön taustatekijöissä ja sairastavuudessa oli huomioitu.

Ristitulosuhteet kertovat, kuinka moninkertainen kuntoutukseen osallistumisen todennäköisyys oli kussakin tarkastellussa ryhmässä vertailuryhmään (korkea-asteen koulutetut; ylemmät toimihenkilöt, ylimmässä tuloneljänneksessä olevat) verrattuna.

 

Sosioekonomiset erot vaihtelevat kuntoutuksen eri osajärjestelmissä

Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomisia eroja tarkasteltiin myös kuntoutuksen eri osajärjestelmissä. Tuloksissa huomioitiin eri osajärjestelmien kuntoutukseen osallistuneiden yksilöiden erot taustatekijöissä ja sairastavuudessa.

• Julkisen terveyspalvelujärjestelmän järjestämään kuntoutukseen osallistuivat todennäköisimmin työelämän ulkopuolella olevat ja pienituloiset. Koulutusryhmien välillä eroja ei ollut.
• Kelan kuntoutukseen osallistuivat todennäköisimmin korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt, opiskelijat ja muut työvoiman ulkopuolella olevat sekä pienituloiset.
• Työeläkekuntoutukseen osallistuivat todennäköisimmin keskiasteen suorittaneet, opiskelijat ja muut työelämän ulkopuolella olevat sekä keskituloiset.
• Työterveyshuollon fysioterapiaa ja yksityistä fysioterapiaa saivat todennäköisimmin korkeasti koulutetut, palkansaajat sekä hyvätuloiset. Yksityistä fysioterapiaa saivat usein myös yrittäjät.

Kuviosta 2 näkyy, millaisia eroja kuntoutukseen osallistumisessa oli tulojen mukaan, kun yksilön taustatekijät ja sairastavuus oli huomioitu.

 

Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevien kuntoutukseen pääsyä tulisi parantaa

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat osallistuivat kuntoutukseen muita harvemmin, kun kuntoutusta tarkasteltiin kokonaisuutena. Tulos on merkittävä, sillä tiedämme, että matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla on muita keskimäärin heikompi terveys ja toimintakyky.

Koko väestön näkökulmasta kuntoutukseen pääsy ei siis vaikuta yhdenvertaiselta. Kuntoutuksen ulkopuolelle jäävät muita useammin juuri ne ryhmät, joiden terveys ja toimintakyky lienee muita heikompi: vain perusasteen suorittaneet, työttömät ja pienituloiset.

Osajärjestelmien välillä on kuitenkin eroja, esimerkiksi Kelan kuntoutus ja julkisen palvelujärjestelmän kuntoutus kohdentuvat enemmän nimenomaan pienituloisille. Sen sijaan jos kuntoutusjärjestelmän tavoitteena on työllisten työkyvyn ja opiskelijoiden opiskelukyvyn ylläpito, kuntoutuksen voidaan sanoa kohdentuvan oikein.

Jos sosioekonomisia terveyseroja halutaan kaventaa myös kuntoutuksella, tulisi kuntoutusta suunnata enemmän matalassa sosioekonomisessa asemassa oleville ja työelämän ulkopuolella oleville. Myös yrittäjien kuntoutukseen pääsyä tulisi parantaa. Lisäksi tulisi huolehtia siitä, että kuntoutuksen ulkopuolelle jäävät pääsisivät muiden palveluiden piiriin.

Keinoja, joilla lisätä kuntoutuksen pääsyn yhdenvertaisuutta

Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevien kuntoutukseen osallistumista voisi parantaa seuraavin keinoin

1. Yksinkertaistamalla kuntoutusjärjestelmää ja parantamalla kuntoutuksen eri osajärjestelmien välistä yhteistyötä.
2. Helpottamalla ihmisten hakeutumista kuntoutukseen esimerkiksi palveluohjausta parantamalla.
3. Kohdentamalla Kelan kuntoutusta nykyistä vahvemmin matalassa sosioekonomisessa asemassa oleville.
4. Varmistamalla julkisen sektorin riittävät kuntoutuksen resurssit.

Näin tutkimus tehtiin

Aineistona oli rekisteriaineisto Oulussa vuonna 2018 asuneista 25–64-vuotiaista (N= 99 569) sekä heidän sosiaali- ja terveyspalveluiden ja etuuksien käytöstään. Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomisia eroja tarkasteltiin logistisella regressiomallilla.

Tutkimus on osa Oulu-hanketta, jossa tavoitteena on tuottaa tutkittua yksilötason tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön ja sosiaaliturvaetuuksien saamisen kokonaisuudesta Oulun asukkailla.

Kirjoittajat

Hanna Rinne
Tutkija, Kela
@Hanna_Rinne

Jenni Blomgren
Tutkimuspäällikkö, Kela
@JenniBlomgren

Lue lisää

Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomiset erot – rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1/2022.

Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2020) Kuntoutukseen osallistuminen ja eri osajärjestelmien ristikkäiskäyttö – rekisteritarkastelu Oulun väestössä vuonna 2018. Kuntoutus 4/2020.

Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2020) Lähes viidennes väestöstä osallistuu kuntoutukseen. Kirjoitus Kelan Tutkimusblogissa 9.12.2020.