Oma väylä -kuntoutuksen nuori asiakas haluaa vahvistusta arjen hallintaan ja sosiaalisiin taitoihin

Kelan Oma väylä on neuropsykiatrista kuntoutusta 16–29-vuotiaille nuorille, joilla on ADHD, ADD tai autismikirjon häiriö. Selvitimme, millaisia odotuksia Oma väylän asiakkailla on kuntoutuksesta. Kaksi toivetta nousi vahvasti esiin: se, että kuntoutukseen pääsee oikeaan aikaan ja että se tuo apua arkeen. 

Lasten ja nuorten neuropsykiatriset häiriöt ovat varsin tavallisia. Nykyään aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD/ADD) tai autismikirjon häiriö myös tunnistetaan aiempaa paremmin ja hoitoon ohjautuminen on lisääntynyt. Häiriöistä ADHD on yleisin: noin 5–8 prosenttia väestöstä kärsii erilaisista keskittymisen vaikeuksista, levottomuudesta ja impulsiivisuudesta. (ks. Lämsä ym. 2015.) Neuropsykiatriset häiriöt kuormittavat elämää ja aiheuttavat vaikeuksia niin perheen arkeen, kouluun ja opiskeluun kuin sosiaalisiin suhteisiin. 

400 nuorta kertoi ajatuksensa Oma väylä -kuntoutuksesta

Moniammatillisessa Oma väylä -kuntoutuksessa vahvistetaan nuoren opiskelu- ja työelämävalmiuksia sekä ohjataan ja harjoitellaan arjen hallintaa. Vuorovaikutustaidot ja itsetunto saavat keinoja vahvistuakseen. Noin vuoden kestävä kuntoutus koostuu yksilö- ja ryhmätapaamisista. Siihen sisältyy myös seurantaa kuntoutuksen päättyessä. Myös nuorten asiakkaiden läheiset voivat osallistua kuntoutukseen.

Selvitimme käynnissä olevassa tutkimuksessa Oma väylän asiakkaiden odotuksia kuntoutuksen toteutumisesta ja sisällöstä. Nuoret saivat vastata kyselyyn kuntoutuksen alkaessa. 

Kyselyyn osallistui 400 nuorta, ja he olivat iältään yleisimmin 22-vuotiaita. Vaikka neuropsykiatriset häiriöt ovat yleisempiä pojilla ja miehillä, kyselyyn vastasi lähes yhtä paljon miehiä kuin naisia, joskin 13 prosenttia ilmoitti sukupuolekseen Muu/Ei halua kertoa. Vastaajista reilu puolet opiskeli, työttömiä heistä oli vajaa neljännes ja työelämässä mukana oli vajaa kymmenes.

Oma väylän asiakkaalla on useimmiten aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö

Kyselyn mukaan aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö oli yleisin (66 prosenttia) diagnoosi Oma väylä -kuntoutuksen asiakkailla. Autismiskirjon häiriö tai sen alle lukeutuva Aspergerin oireyhtymä oli viidenneksellä, ja näihin yhdistyneenä aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö 14 prosentilla tutkimukseen osallistuneista asiakkaista. 

Terveydentilansa ja elämänlaatunsa Oma väylän asiakkaat kokivat kohtalaisiksi. Opiskelukykynsä asiakkaat arvioivat heikoksi – opiskelijaterveydenhuolto olikin tärkeä kuntoutukseen lähettävä taho. Useimmiten (42 prosentissa tapauksista) kuitenkin hoitava lääkäri erikoissairaanhoidosta lähetti asiakkaan kuntoutukseen. Tilastotietojen perusteella voidaankin havaita, että lasten ja nuorten ohjautuminen psykiatrisen erikoissairaanhoidon piiriin on kasvanut (ks. THL Sotkanet). 

Nuoret toivovat vahvuutta arjen hallintaan

Pyysimme Oma väylän asiakkaita nimeämään kolme tärkeintä asiaa, joita he toivovat kuntoutuksessa käsiteltävän. 

Selvästi tärkeimmät odotukset liittyivät arjen hallinnan ja toiminnanohjauksen haasteisiin. Tällaisia konkreettisia asioita ovat esimerkiksi asioiden aloittaminen ja loppuunsaattaminen. Myös ajanhallinta ja hyödylliset rutiinit tulivat vahvasti esille: vapaa-ajan jakaminen työ- ja kouluajan välillä sekä riittävän unen varmistaminen. Asiakkaat toivoivat saavansa taitoja hyvinkin käytännöllisiin asioihin, kuten rahan käyttöön ja hygienian hoitamiseen.

Toiseksi tärkeimpänä odotuksena mainittiin koulunkäyntiin ja opiskeluvalmiuksiin liittyvät asiat. ”Saisin tehtyä koulutehtävät ajoissa”, kuten eräs vastaaja kirjoitti. 

Kolmantena tärkeysjärjestyksessä olivat vuorovaikutuksen ja sosiaalisen kanssakäymisen taidot. Niihin liittyvät läheisesti myös impulsiivisuuden hallinta sekä itsetunto ja -tuntemus.

Kolmen yleisimmän aihealueen lisäksi tärkeitä teemoja olivat nuoruuteen elämänvaiheena liittyvät asiat, kuten itsenäistyminen, työelämään siirtyminen ja suunnan löytäminen elämään. Lisäksi vastaajat toivat esille mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskevia asioita, kuten masennuksen, ahdistuksen, stressin ja traumojen käsittelyn. 

Kyselyn mukaan asiakkaille oli myös tärkeää saada tietoa neuropsykiatrisesta häiriöstään, jotta he pystyisivät hyväksymään sen ja sopeutumaan tilanteeseen.

Nuori haluaa osallistua ja tulla kuulluksi

Kuntoutuksen asiakaslähtöisyys ja osallisuutta tukevat menetelmät arvioitiin tärkeiksi. Oma väylä -kuntoutuksen nuoret asiakkaat pitivät erityisen tärkeinä osallisuutta ja päätöksentekoa kuntoutuksessa, esimerkiksi omaa rooliansa kuntoutumisen tavoitteiden asettamisessa. 

Vastaajille oli erittäin tärkeää, että palveluntuottaja huomioi yksilöllisesti heidän kokonaistilanteensa ja tarpeensa. Kuntoutumisen suunnitelman toimivuutta ja realistisuutta pidettiin välttämättömänä. Vastaukset kertovat asiakkaiden kiinnostuksesta kuntoutuspalvelua ja omaa kuntoutumistansa kohtaan − he haluavat vaikuttaa ja osallistua.

Kuntoutukseen pitää päästä oikeaan aikaan – ja nuori voi tarvita siihen apua

Suurin osa (69 prosenttia) nuorista oli tarvinnut apua Oma väylään hakeutumisessa. He olivat saaneet useimmin apua omalta perheeltään tai läheiseltään (46 prosenttia), sosiaalityöntekijältä (14 prosenttia) ja terveyskeskuksesta tai sairaalasta (12 prosenttia). Kelassa kuntoutuspäätös oli tehty useimmin (56 prosenttia) ilman, että asiakkaita olisi haastateltu tai että heiltä olisi pyydetty muulla tavoin lisäselvityksiä. 

Näiden tietojen valossa on tarpeen jatkossa tarkastella palveluun ohjautumista: Eikö osa nuorista pääse Oma väylä -kuntoutukseen, koska kukaan ei auta heitä hakeutumaan siihen? Entä suuntautuuko palvelu juuri sille kohderyhmälle, joka hyötyy palvelusta eniten?

Oma väylä -kuntoutus alkoi yleisimmin (69 prosentissa tapauksista) alle kuukauden kuluttua Kelan päätöksen saamisesta. Kuntoutuksen hyödyn ja vaikutusten kannalta olennaista on sen oikea-aikaisuus asiakkaan näkökulmasta. Kyselyvastausten perusteella suurin osa koki, että kuntoutus tuli oikeaan aikaan (74 prosenttia). Neljännes vastaajista totesi päässeensä kuntoutukseen liian myöhään. 

Oma väylä on osa neuropsykiatristen häiriöiden monimuotoista hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuutta. Tutkimuksen perusteella voimme summata, että onnistuneen kuntoutusprosessin edellytyksenä on oikea-aikainen ohjautuminen omaa tilannetta ja kuntoutumisen tarpeita tukevaan palveluun. Itse palveluprosessissa merkittävintä ovat sen toimivuus ja hyödyllisyys asiakkaan sekä hänen läheistensä arjen ja elämänlaadun näkökulmasta.

Riitta Seppänen-Järvelä
Tutkimuspäällikkö
Kelan tutkimusyksikkö
Twitter: @RiittaSJ

Maarit Karhula
Erikoistutkija
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk 
Twitter: @MaaritEKarhula

Lähteet:

Lämsä R, Santalahti P, Haravuori H, Pentinmikko A, Tuulio-Henriksson A, Huurre T, Marttinen M. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa. Helsinki: Kela, Työpapereita 78, 2015.

THL Sotkanet. Saatavissa: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index. Viitattu 15.1.2022.