Työikäiset käyttävät avosairaanhoidon palveluita eri tavoin, mutta sektorit kompensoivat toisiaan

Created with Sketch. 23.2.2022
Created with Sketch.
Blomgren Jenni
Created with Sketch.
Jäppinen Sauli

Jaa artikkeli Työikäiset käyttävät avosairaanhoidon palveluita eri tavoin, mutta sektorit kompensoivat toisiaan sosiaalisessa mediassa

Avosairaanhoidon palveluita järjestetään pääosin kolmella sektorilla: julkisella sektorilla, työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla. Jo ennalta tiedetään, että työikäisten eri väestöryhmät käyttävät näitä palveluita eri tavoin. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että kun kaikki sektorit huomioidaan yhtä aikaa, eri työmarkkina-asemissa olevista työikäisistä lähes yhtä suuri osuus käyttää avosairaanhoidon palveluita.

Työikäiset käyttävät avosairaanhoidon eri sektoreiden palveluita eri tavoin muun muassa palveluiden kohdentamisen, jonotusaikojen ja hintojen vuoksi. Esimerkiksi työterveyshuolto on tarkoitettu vain työllisille. Työterveyshuollon piirissä olevat pääsevät hoitoon yleensä nopeasti ja ilmaiseksi. Terveyskeskukseen voivat hakeutua kaikki, mutta hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan ja palvelusta saatetaan periä maksu. Yksityispalveluiden asiakkaaksi puolestaan pääsee nopeasti, jos on valmis maksamaan korkean omavastuuosuuden.

Eri sektoreiden järjestämien terveyspalveluiden käyttöä väestöryhmittäin on tutkittu paljon, mutta harvassa tutkimuksessa on huomioitu yhtä aikaa kaikkien sektoreiden palveluita. Miltä palveluiden käyttö näyttää, kun eri sektoreiden tiedot yhdistetään? Missä määrin sektorit kompensoivat toisiaan eri väestöryhmien palveluiden tuottajina?

 

Tutkimushankkeessamme tarkastelemme eri sektoreiden palveluiden käyttöä yhtä aikaa

Eri sektoreiden palveluiden käytön yhtäaikainen tutkiminen on mahdollista tutkimushankkeessamme, jossa on yhdistetty yksilötason tutkimusrekisteriin tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden järjestämien palveluiden käytöstä Oulun väestössä.

Lääkärilehdessä julkaistussa tutkimuksessamme selvitimme, miten eri työmarkkina-asemissa olevat (eli koko vuoden työlliset, osan vuodesta työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat) työikäiset oululaiset käyttivät avosairaanhoidon palveluita julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä työterveyshuollossa vuonna 2018. Tutkimuksessa huomioitiin sekä lääkärillä että hoitajalla käynnit. Julkisen sektorin avopalveluista tarkasteltiin erikseen terveyskeskusten ja sairaaloiden poliklinikoiden palveluita sekä päivystyspalveluita.

Tulosten mukaan eri työmarkkina-asemassa olevat oululaiset käyttivät eri sektoreiden palveluita merkittävästi eri tavoin. Kuitenkin palvelua käyttäneiden osuudet olivat neljässä tarkastelussa työmarkkina-asemassa olevilla melko lähellä toisiaan, kun kaikki sektorit huomioitiin yhtä aikaa. Vuoden 2018 aikana 83 prosenttia työikäisistä käytti jotakin avosairaanhoidon palvelua. Työllisistä palveluita käytti 84 prosenttia, työttömistä 76 prosenttia.

Seuraavaksi näytämme, miten suuria palveluita käyttäneiden osuudet ja käyntimäärät olivat, kun lasketaan yhteen saman työikäisen oululaisväestön palvelukäyttö kolmen peräkkäisen vuoden (2016–2018) ajalta. Kun laajensimme tarkastelua kolmeen vuoteen, saimme näkyviin myös henkilöitä, jotka käyttävät palveluita harvemmin kuin vuosittain.

 

Kun kaikki sektorit huomioidaan, palveluita käyttäneiden osuudet ovat varsin saman suuruisia eri työmarkkina-asemissa olevilla

Eri sektoreiden palveluiden käytössä oli työmarkkina-aseman mukaisia eroja myös tarkasteltaessa palveluiden käyttöä kolmen vuoden aikana. (kuvio 1).

Ryhmien väliset erot olivat kuitenkin pieniä, kun kaikkien sektoreiden avopalveluita tarkasteltiin yhtä aikaa. Eri ryhmiin kuuluvista 92–95 prosenttia oli käyttänyt vähintään jotakin tarkastelluista avoterveyspalveluista kolmen vuoden aikana.

Ryhmien väliset erot kolmea vuotta tarkasteltaessa olivat pienemmät kuin vain yhden vuoden käyntejä tarkasteltaessa. On selvää, että mitä pidempää aikaväliä tarkastellaan, sitä useampi myös harvoin palveluita käyttäneistä ehtii palveluiden piiriin ja eri ryhmien välillä havaittavat erot näyttävät tasaisemmilta.

infograafi Avosairaanhoidon palveluita käyttivät kolmen vuoden sisällä lähes kaikki.

Työikäisillä noin 20 avosairaanhoidon käyntipäivää kolmen vuoden aikana

Tarkastelimme myös työikäisten oululaisten käyntipäivien määriä. Ne antavat kävijäosuuksia tarkemman kuvan palveluiden käytöstä. Tulosten mukaan eri työmarkkina-asemassa olevat eroavatkin toisistaan enemmän käyntipäivien määrässä kuin kävijäosuuksissa.

Kaikkiaan tutkituilla työikäisillä oli noin seitsemän käyntipäivää avosairaanhoidon eri sektoreilla vuoden 2018 aikana. Kolmen vuoden ajanjaksolla (2016–2018) tarkasteltuna käyntipäiviä kertyi yhteensä keskimäärin 20 yhtä työikäistä oululaista kohden (kuvio 2). Käyntipäiviä oli työssä olevilla ja työttömillä suunnilleen saman verran. Sen sijaan työvoiman ulkopuolella olleilla käyntejä oli selvästi enemmän kuin muilla.

infografiikka Työvoiman ulkopuolella olevilla eniten avosairaanhoidon käyntejäSektoreittain tarkasteltuna jälleen havaitaan, että työssä olevat kävivät etupäässä työterveyshuollossa, työttömät puolestaan terveyskeskuksessa. Osan vuodesta työssä olleet sijoittuivat näiden ryhmien väliin. Työvoiman ulkopuoliset kävivät erityisen paljon terveyskeskuksessa mutta muihin ryhmiin nähden poikkeuksellisen paljon myös poliklinikalla ja päivystyksessä.

Ryhmien välisiä eroja selittävät osin erot sosiodemografisissa tekijöissä ja sairastavuudessa. Nämä tekijät kuvaavat palvelutarpeiden eroja. Esimerkiksi työvoiman ulkopuolisilla käyntejä on paljon osin siksi, että he ovat keskimäärin muihin ryhmiin kuuluvia iäkkäämpiä ja sairastavat muita tarkasteltuja ryhmiä enemmän. Silti käyntipäiviä oli tässä ryhmässä muita enemmän myös silloin, kun ryhmien väliset erot sosiodemografisissa tekijöissä ja sairastavuudessa oli huomioitu.

Aineistostamme ei kuitenkaan voi päätellä esimerkiksi sitä, miten paljon ihmiset kävivät päivystyksessä, koska eivät päässeet terveyskeskukseen. Emme myöskään voineet tarkastella palveluiden laatua saati muita sisällöllisiä eroja eri sektoreiden välillä.

 

Tietopohjaa on kehitettävä, jotta eri sektoreiden palveluiden käyttöä voidaan seurata

Tulostemme perusteella voidaan arvioida, että avosairaanhoidon eri sektorit kompensoivat toinen toisiaan varsin hyvin eri väestöryhmien palveluiden järjestäjinä. Eri sektoreiden palveluita voitiin tarkastella kokonaisuutena, kiitos tutkimusaineistomme: siihen oli tutkimustarkoitusta varten yhdistetty eri sektoreita koskevat yksilötason tiedot.

Samalla aineistolla on pystytty tutkimaan myös esimerkiksi avosairaanhoidon palveluiden suurkäyttäjyyttä tavalla, joka huomioi kaikki sektorit yhtä aikaa. Vastaavat tarkastelut eivät ole nykylainsäädännön mukaan mahdollisia ilman tutkimushanketta, sillä eri sektoreiden tietoja palvelun käytöstä ei voida yhdistellä asiakaskohtaisesti esimerkiksi tietojohtamisen tarpeisiin.

Yhtenäisten tietokantojen avulla olisi mahdollista seurata asiakaskohtaista palveluiden käyttöä ja ennakoida palvelutarpeita kaikilla sektoreilla. Vain kaikkien sektoreiden käyntitietoja yhdistämällä saadaan luotettava kokonaiskuva terveyspalveluiden tarpeesta ja käytöstä eri väestöryhmissä. Tieto olisi tarpeen erityisesti hyvinvointialueiden tietopohjaa rakennettaessa, toimintaa suunniteltaessa ja väestön palvelutarvetta ennakoitaessa.

 

Näin tutkimus tehtiin

 Tutkimuksessa hyödynnettiin rekisteriaineistoa, johon on koottu tiedot eri sektoreiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä ja etuuksista Oulun väestössä vuosilta 2013–2018. Tutkimuksessa tarkasteltiin 25–64-vuotiaita henkilöitä, jotka asuivat Oulussa koko vuoden 2018 (noin 94 000 henkilöä). Opiskelijat ja opiskelijaterveydenhuolto rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Tutkittavat luokiteltiin vuoden 2018 ansio- ja työttömyyspäivien perusteella neljään työmarkkina-aseman mukaiseen ryhmään. Avosairaanhoidon palveluiden käyttöä tarkasteltiin lääkärillä/tai ja hoitajalla käyneiden osuuksien sekä käyntipäivien määrien kautta. Osuuksia ja käyntipäiviä tarkasteltiin erikseen vuodelta 2018 sekä vuosien 2016–2018 kertymänä. Tutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa tuotetaan tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä ja sosiaaliturvaetuuksien saamisesta Oulun asukkailla.

 

Kirjoittajat:

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @JenniBlomgren

Sauli Jäppinen
data scientist, Kela
Twitter: @SauliJappinen

 

Lue lisää:

Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli, Lahdensuo Kaisla (2022): Avosairaanhoidon palvelujen käyttö on vahvasti eriytynyt työmarkkina-aseman mukaan. Suomen Lääkärilehti 2022; 77 (7-8): 314.

Perhoniemi Riku, Blomgren Jenni (2021): Avosairaanhoidon suurkäyttäjät sitovat kapasiteettia kaikilla palvelusektoreilla. Kelan Tutkimusblogi 12.5.2021. https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5986

Oulun rekisteriaineistoa hyödyntävä tutkimushanke: https://www.kela.fi/etuuksien-ja-palveluiden-kaytto-oulussa