Ylivelkaantuminen ennustaa vahvasti työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. 1990-luvun laman jälkeen ylivelkaantuminen oli vakava ongelma Suomessa. Samanaikainen työttömyyden kasvu, konkurssit, asuntojen hintojen romahdus, korkotason nousu ja takausvastuiden laukeaminen johtivat siihen, että monet eivät kyenneet maksamaan velkojaan. Vuoden 1994 lopussa jopa 457 000 suomalaista oli ulosottovelallisina. Tutkimushankkeessa Lamakausien sosiaaliset seuraukset selvitimme ylivelkaantumisen yhteyksiä myöhempään krooniseen sairastavuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle […]
Tehokkuus, joustavuus ja valinnanvapaus ovat sosiaaliturvan tulevaisuuden teemoja. Sain työskennellä kolme ja puoli vuotta Kelan vireällä tutkimusosastolla ja perehtyä sisältä päin Suomen suurimman ja kauneimman sosiaalivakuuttajan toimintaan. Yritän nyt laatikon ulkopuolelta hahmottaa sitä, mitä Kelan pitäisi tehdä, jotta se säilyttäisi asemansa myös tulevaisuudessa.
Terveystaloustieteellä on ollut merkittävä rooli Australian terveyspalvelujärjestelmän kehittämisessä. Terveystaloustieteilijät osoittivat vuonna 1964, että tuolloin voimassa ollut vapaaehtoinen sairausvakuutus johti epätoivottaviin kannustimiin: vakuutuksen ottaneet käyttivät palveluita yli tarpeen, kun taas ilman vakuutusta olevat eivät saaneet tarvitsemiaan palveluita.
Suomalaisen köyhyystutkimuksen ytimenä on toimeentulotuen tutkimus. Köyhyyden määritelmistä voidaan kiistellä, mutta toimeentulotuen saajien köyhyyttä on syytä pitää selvänä. Tuen myöntäminen edellyttää paitsi hakijan ja hänen kotitaloutensa lähes kaikkien tulojen huomioon ottamista myös menojen arviointia. Toimeentulotuen saajien joukossa ei ole niitä, joille köyhyys olisi täysin vapaaehtoinen valinta, koska tuen saaminen edellyttää hakijan omatoimisuutta.
Perusterveydenhuoltomme kriisi oli sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetyöryhmän yksi polttavimmista kysymyksistä. Työryhmätyön heikot tulokset saivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämään tutustumismatkan muiden pohjoismaiden perusterveydenhuoltoon. Tammikuun puolivälissä matkalle Norjaan, Tanskaan ja Ruotsiin osallistui reilu tusina terveydenhuollon asiantuntijoita, jotka edustivat kuntien sote-päättäjien, sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten johtajien, lääkäreiden sekä THL:n ja Kelan asiantuntemusta.
Sain olla mukana asiantuntijana, en Kelan virallisena edustajana 11. tammikuuta loppumietintönsä jättäneessä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetyöryhmässä. Yhdyin raportissa Espoon perusturvajohtaja Juha Metson tavoin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) eriävään mielipiteeseen.
Masennuksen hoidon yhteydessä puhutaan paljon terapiasta ja lääkkeistä. Sanomalehdissä on tämän tästä ilmoituksia erilaisista lääketutkimuksista. Terapian ja lääkkeiden lisäksi toipumista masennuksesta tukee arkisempi keino: toisilta ihmisiltä saatava apu eli sosiaalinen tuki.
Hyvinvointivaltio on yksi yhteiskunnallisen keskustelun yleisimmistä aiheista. Mutta millainen otus hyvinvointivaltio oikein on ja mitä se tekee? Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun rehtori dosentti Markku Mansner törmäsi ongelmaan vuonna 1998 valmistellessaan lukiolaisille oppituntia suomalaisesta sosiaaliturvasta. Hän otti yhteyttä alan tutkijoihin, jotka tarttuivat haasteeseen. Näin syntyi julkaisu Suomalaisen sosiaaliturvan kehitys ja kansalaisen elämänvaiheet (2007).
Presidentinvaalihälyn väistyttyä poliittinen keskustelu siirtynee julkisen talouden tasapainottamiseen. Esille nousevat sekä säästöt että veronkorotukset. Molemmissa keskusteluissa yksi tärkeimmistä teemoista liittyy oikeudenmukaisuuteen. Verotuksessa kysymys on yksinkertaisesti siitä, pitäisikö suuremmasta tulosta maksaa suurempi vero vai onko tasaverotus parempi vaihtoehto. Jälkimmäisellä kannalla tuntuu olevan vain vähän poliittista kannatusta. Yleisesti oikeudenmukaisempana pidetään sitä, että verotus kiristyy tulojen kasvaessa. Välillinen […]
Voiko terveyttä ja parempaa elämän laatua ostaa rahalla? Terveystaloustieteilijä vastaisi epäröimättä: kyllä voi! Terveystaloustieteilijät voivat laskea ja vertailla, miten paljon eri tilanteissa laatupainotettuja elinvuosia voidaan saada terveyspalveluilla ja lääkkeillä. Ongelma on vain se, että rahat loppuvat aina kesken. Palvelujärjestelmät olivat keskiössä terveystaloustieteen 8. maailmankonferenssissa Kanadan Torontossa heinäkuun alussa. Jokaisessa yhteisluennossa vähintäänkin viitattiin Yhdysvaltain terveysreformiin, jota […]