Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Kelan kuntoutusta jäi toteutumatta. Eniten poikkeustilanteesta kärsivät mielenterveyskursseille ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet. Näyttää siltä, että mahdollisuus etäkuntoutukseen vähensi poikkeustilanteen haittoja kuntoutujille.
Search Results for: korona
Sairauspäivärahaa saaneiden osuus työikäisistä kasvoi jälleen hieman vuonna 2022. Mielenterveyden häiriöiden kasvu näyttäisi kuitenkin toistaiseksi tyrehtyneen. Koronadiagnoosit näkyivät vuonna 2022 aiempaa selvemmin sairauspäivärahoissa. Olemme vuosittain seuranneet Kelan tutkimusblogissa sairauspäivärahaa saaneiden määrien ja osuuksien kehitystä eri sairausryhmissä. Tässä blogissa päivitämme seurantaa vuoteen 2022. Kelan tilastoimat sairauspäivärahaa saaneiden määrät on suhteutettu Tilastokeskuksen tietoihin ei-eläkkeellä olevan työikäisen väestön […]
Tartuntatautipäiväraha on yksi Kelan vähemmän tunnetuista etuuksista. Koronavuosien aikana se on kuitenkin noussut laajemman yleisön tietoisuuteen. Vuonna 2022 tartuntatautipäivärahan saajien määrä kolminkertaistui ja maksettu euromäärä kaksinkertaistui.
Yksityisellä sektorilla määrättiin syksyllä 2021 selvästi aiempaa suurempi osa alle kouluikäisten antibiooteista. Kokonaisuudessaan 0–6-vuotiaille kirjoitettujen antibioottimääräysten lukumäärä väheni huhtikuussa 2020, mutta palasi loppuvuodesta 2021 aiempien vuosien vastaavan ajankohdan tasolle.
Terveydenhuollossa etäpalveluiden käyttö on päässyt kunnolla vauhtiin koronapandemian aikana. Etäpalveluiden tarjonnassa on suuria eroja alueellisesti ja niitä voisi lisätä vielä merkittävästi. Laajempi etäpalveluiden hyödyntäminen voisi tuoda säästöjä yksityishenkilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Erityisesti nuoria miehiä näyttäisi saavan etäpalveluilla aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluiden piiriin.
Pitkittyneen koronapandemian aikana diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien hoito on voinut viivästyä esimerkiksi rajoitustoimien ja pandemian hoidon seurauksena. Viivästys voi heijastua esimerkiksi lääkehoitojen aloittamiseen. Erityisesti elintärkeiden lääkehoitojen kuten insuliinin aloitus ei saisi vaarantua poikkeusoloissakaan.
Koronapandemia vei pikkulapsiperheet uuteen tilanteeseen, kun lapsia kehotettiin keväällä 2020 pitämään kotona varhaiskasvatuksesta. Ensimmäisenä koronakeväänä kotihoidon tuen käyttö yleistyi, erityisesti Uudellamaalla, ja lapsia hoidettiin kotona hieman tavallista pidempään. Muutokset kotihoidon tuen käytössä ovat kuitenkin olleet väliaikaisia.
Koronakriisin aiheuttama työttömyys vaikutti eri tavalla eri ikäisiin miehiin ja naisiin. Vaikutusten ehkäisemiseksi vuonna 2020 toteutettiin useita tilapäisiä sosiaaliturvan muutoksia. Muutosten vaikutukset olivat pääosin pieniä ja tilapäiset koronaetuudet toistivat sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla olevia sukupuolieroja.
Koronapandemia lisäsi sosiaaliturvan tarvetta. Kela maksoi sosiaaliturvaetuuksia 15,8 miljardia euroa vuonna 2020. Summa on noin 0,9 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019. Tarkastelemme tässä blogissa muutamien toimeentuloa turvaavien etuuksien menojen kehitystä.
Koronapandemialla on ollut merkittäviä taloudellisia seurauksia monille suomalaisille lapsiperheille. Mikrosimulointimenetelmällä arvioituna koronakriisin aikana lähes 60 000 lasta eli köyhyysrajan alapuolella olevissa kotitalouksissa viitebudjetilla mitattuna. Lapsiköyhyyttä olisi voitu kuitenkin hillitä erinäisillä kohdennetuilla politiikkatoimilla, joista tässä blogissa testataan neljää: lapsilisän korotus, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen suurentaminen, lapsikorotuksen korotus työttömyysturvassa ja kotihoidon tuen hoitolisän tulorajojen korotus.
Koronaepidemian tuoma elämänpiirin kapeneminen on vaikuttanut nuorten arkeen erityisellä tavalla. Osa nuorista kokee korona-arjen lähentäneen perhesuhteita, mutta osalla nuorista kodin ongelmat ovat kärjistyneet. Keväällä 2020 kerätyistä nuorten kirjoituksista huokuu toive rajoitusten väliaikaisuuteen, joka kannattelee tulevaisuudenuskoa.
Kelan korvaamat sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvu on toistaiseksi pysähtynyt. Poikkeuksellinen vuosi haastaa trendien tulkintaa.
Koronaviruksen hidastamiseksi laadittu valmiuslaki aiheutti muutoksia kuntoutuksen toteutukseen. Selvitimme toukokuussa tehdyllä kyselytutkimuksella fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuteilta, neuropsykologeilta sekä psykoterapeuteilta koronakriisin vaikutuksia avomuotoisen yksilöterapian toteutukseen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 905 terapeuttia.
Koronavirusepidemia on vaikuttanut useiden avomuotoisen terapioiden toteutumiseen. Epidemian vaikutuksia tutkittiin keväällä terapeuteille suunnatulla kyselyllä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miten terapeutit ja asiakkaat suhtautuivat etäkuntoutukseen.
Kelan korvaamissa sairauspoissaolojaksoissa oli maaliskuun puolivälissä lyhytaikainen nousupiikki. Piikki ei johtunut koronavirustapauksista tai mielenterveyden häiriöistä vaan hengityselinten sairauksien perusteella alkaneista sairauspäivärahakausista. Koronakevään edetessä poissaolokausien alkavuus kuitenkin pieneni.
Suuri osa terapeuteista koki taloudellisia menetyksiä asiakasmäärien vähentyessä. Etäkuntoutuksen ansiosta kuitenkin vain osalla asiakkaista terapia jäi kokonaan toteutumatta. Koronaviruksen hidastamiseksi laaditussa valmiuslaissa muun muassa kiellettiin vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköihin sekä hoitolaitoksiin sekä velvoitettiin yli 70-vuotiaat pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Tämä aiheutti muutoksia myös kuntoutuksen toteutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön, sekä […]
Kuntoutuksen yksilöllisyys, monimuotoisuus ja prosessimaisuus tulee pitää mielessä arvioitaessa koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksia. Poikkeustilanne näkyy Kelaan saapuneiden kuntoutushakemusten lukumäärissä keväällä 2020. Vaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin pidempää seuranta-aikaa ja useampien eri tekijöiden tarkastelua.
Koronatilanne koettelee myös toimeentuloa, mikä näkyy Kelassa toimeentuloturvaetuuksien hakemus- ja saajamäärien kasvuna. Nopeita tietotarpeita ja tilanteen seurantaa varten kokosimme tietoa uudelle sivustolle.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan yksittäisten henkilöiden rahapelikäyttäytymiseen vaikuttavat useat tekijät. Millaisia vaikutuksia koronavirusepidemialla ja sen aiheuttamalla poikkeustilanteella on yksittäisten henkilöiden rahapelaamisen määrään, ja miten näitä vaikutuksia voidaan selittää?
Koronaviruspandemia alkaa vähitellen näkyä myös Kelan sairauspäivärahaetuuksissa. Varsinaisessa sairauspäivärahassa tartunnat eivät kuitenkaan toistaiseksi juuri näy, sillä tartuntatautipäiväraha on epidemiakaudella karanteeniin määrättyjen työkyvyttömien henkilöiden ansionmenetyksiä korvaava etuus. Hakemus- ja käsittelyviiveistä johtuen sairauspäivärahaetuuksien tietoja ei voi hyödyntää akuuttiin päiväkohtaiseen työkyvyttömyyden seurantaan.
