Koronavirus näkyy vasta viiveellä Kelan sairauspäivärahaetuuksissa

Created with Sketch. 15.4.2020
Created with Sketch.
Blomgren Jenni

Jaa

Koronaviruspandemia alkaa vähitellen näkyä myös Kelan sairauspäivärahaetuuksissa. Varsinaisessa sairauspäivärahassa tartunnat eivät kuitenkaan toistaiseksi juuri näy, sillä tartuntatautipäiväraha on epidemiakaudella karanteeniin määrättyjen työkyvyttömien henkilöiden ansionmenetyksiä korvaava etuus. Hakemus- ja käsittelyviiveistä johtuen sairauspäivärahaetuuksien tietoja ei voi hyödyntää akuuttiin päiväkohtaiseen työkyvyttömyyden seurantaan.

 

Päätöksentekijöitä, tutkijoita, mediaa ja kansalaisia kiinnostaa koronaepidemiatilanteen päiväkohtainen seuraaminen erilaisilla mittareilla. Koronavirusinfektioiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat yksi kiinnostava mittari – onhan COVID-19-tartuntoja eniten juuri työikäisillä.

Pitkien sairauspoissaolojen keskeinen tietolähde on Kelan sairauspäivärahaetuuksien rekisteri. Yleensä sairauspoissaoloja voidaan seurata sairauspäivärahakausien kautta. Koronaviruksesta aiheutuvien sairauspoissaolojen seurannassa on kuitenkin nyt huomioitava myös tartuntatautipäivärahakaudet. Lisäksi on huomattava, että sairauspäivärahaetuuksien rekisteri ei sovellu tilanteen päiväkohtaiseen seurantaan.

 

Tartuntatautipäiväraha on työssäkäyvien karanteeniajan etuus

Tartuntatautipäiväraha on viime aikoihin saakka ollut varsin tuntematon etuus. Se korvaa työlliselle ansionmenetystä, jos hänet on tartuntataudin tai mahdollisen altistumisen takia määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin, tai jos hänen alle 16-vuotias lapsensa tarvitsee oman kotikaranteenimääräyksensä aikana hoitoa eikä huoltaja pysty tämän takia tekemään ansiotyötään.

Tartuntatautipäivärahaa sai koko viime vuoden aikana vain 120 henkilöä, noin puolet heistä salmonellan aiheuttaman vatsataudin takia.

Koronaviruksen aiheuttamien mittavien karanteenien myötä tartuntatautipäiväraha on nyt noussut koko kansan tietoisuuteen. Tänä vuonna Kelaan oli maaliskuun loppuun mennessä tullut jo noin 1 400 tartuntatautipäivärahahakemusta.

Maaliskuun aikana tehdyistä tämän etuuden ratkaisuista yli puolet oli hylkääviä. Tartuntatautipäivärahan saamisen keskeinen ehto on kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräys työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Esimerkiksi maan hallituksen suosittelema vapaaehtoinen eristäytyminen karanteeninomaisiin olosuhteisiin ei riitä tämän etuuden saamiseen. Päivärahaa ei makseta myöskään silloin, kun karanteeni ei aiheuta ansionmenetyksiä.

 

Karanteeniin määrättyjen työkyvyttömyysjaksot näkyvät tartuntatautipäivärahakausina

Keskeisimpiä huomioitavia seikkoja koronavirusepidemian aiheuttamien sairauspoissaolojen seurannan kannalta on se, että koronavirusinfektion diagnoosin saaneita määrätään nyt karanteeniin, jolloin heille voi muodostua oikeus tartuntatautipäivärahaan. Koronavirusinfektion takia tilapäisesti työkyvyttömiksi tulleet työikäiset ohjataankin tartuntatautipäivärahan ehtojen täyttyessä nimenomaan tartuntatautipäivärahalle eikä sairauspäivärahalle. Siten nämä työkyvyttömyysjaksot, jotka tulisivat ilman karanteeniin määräämistä esille sairauspäivärahajaksojen kautta, sisältyvätkin nyt tartuntatautipäivärahajaksoihin.

Tästä kertoo hyvin se, että Kelan sairauspäivärahan ratkaisutiedoista löytyy huhtikuun alkuun mennessä vain aivan yksittäisiä COVID-19-virusinfektion perusteella myönnettyjä sairauspäivärahakausia, mutta samalla diagnoosilla myönnettyjä tartuntatautipäivärahakausia on monikymmenkertaisesti.

Tämä koskee koronaviruksen lisäksi osin myös muista syistä johtuvaa työkyvyttömyyttä. Sairauspäiväraharekistereihin ei nyt ilmaannu sellaisia lyhyitä sairausjaksoja, joita podetaan karanteenin aikana tartuntatautipäivärahan maksukaudella ja jotka muussa tilanteessa olisivat saattaneet tulla näkyviin sairauspäivärahakausina.

Kuitenkin jos koronavirusinfektiosta seuraa jälkitauteja, saattaa tartuntatautipäivärahalla korvatun karanteeniajan jälkeen olla tarvetta pidemmän ajan työkyvyttömyysetuudelle. Tällöin sairauspäivärahakausi voi seurata tartuntatautipäivärahakautta.

Lisäksi täytyy muistaa, että kun lääkäriin ei nyt kovin helposti lähdetä ja kansalaisia ohjataan selviytymään mahdollisuuksien mukaan kotihoidolla, moni lievempi koronainfektio samoin kuin muutkin lieväoireiset taudit ja vaivat podetaan nyt kotona ilman varsinaista lääkärin diagnoosia ja hoitoa. Myös monet työnantajat ovat nyt pidentäneet sairauspoissaolojen omailmoitusaikoja viikkoon tai jopa puoleentoista.

Jos sairautta ei diagnosoida eikä etuuksia haeta, ei sairaus tule ilmi myöskään etuustietojen kautta.

 

Tiedot kertyvät rekisteriin osin kuukausienkin viiveellä

Työkyvyttömyysetuustietoja hyödyntämällä voidaan seurata väestön työkyvyttömyyden kehitystä mm. tilastoinnin ja tutkimustoiminnan kautta. Nopeaan, päiväkohtaiseen työkyvyttömyyden seurantaan niitä ei kuitenkaan käytännössä voi hyödyntää.

Sekä sairauspäivärahaa että tartuntatautipäivärahaa voi hakea takautuvasti kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Takautuva hakuaika ja toisaalta hakemusten keskimäärin parin–kolmen viikon käsittelyaika tarkoittavat yhdessä sitä, että tiettynä ajankohtana sairauspäivärahaan tai tartuntatautipäivärahaan oikeutettujen henkilöiden rekisterit täydentyvät kuukausienkin viiveellä.

Esimerkiksi huhtikuun työkyvyttömyysjaksojen perusteella sairauspäivärahaa tai tartuntatautipäivärahaa saaneiden kokonaismäärät ovat selvillä vasta kesä–heinäkuussa.

 

Sairauspäivärahaetuustietojen hyödyntämisessä nyt monenlaisia sudenkuoppia

Maaliskuun loppuun mennessä koronavirusdiagnoosit eivät vielä näkyneet Kelan sairauspäivärahakausissa käytännössä lainkaan. Tässä epidemian vaiheessa, jossa sekä sairastuneita että altistuneita määrätään suuressa määrin karanteeneihin, keskeisempi etuus koronan aiheuttaman työkyvyttömyysajan tulonmenetysten korvaajana on tartuntatautipäiväraha.

Kun koronaviruksen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä tutkitaan myöhemmin, on siis sairauspäivärahan saajien lisäksi huomioitava ne henkilöt, jotka ovat saaneet tartuntatautipäivärahaa oman koronavirustartuntansa takia. Karanteeniin määräämisen laajuudesta riippuu, miten näiden etuuksien painoarvot koronavirusinfektioiden aiheuttamien tulonmenetyksien korvaajina jatkossa kehittyvät.

Jos valtakunnalliseksi strategiaksi otetaan ahkera testaaminen ja koronavirustartunnan saaneiden laajamittainen karanteeniin määrääminen, näkyy tämä edelleen tartuntatautipäivärahojen kasvuna. Jos taas epidemia leviää laajalle koko väestöön eikä lääkärin määräyksellä karanteeniin asettamista enää katsota tarpeelliseksi, vähenee tartuntatautipäivärahan merkitys. Tällöin työkyvyttömyys alkaa näkyä enemmän sairauspäivärahan kautta.

Sairauspäivärahan saamista voi lisätä myös se, jos koronavirusinfektioista seuraa työkyvyttömyyttä aiheuttavia jälkitauteja, tai jos kriisin yhteiskunnalliset seurausvaikutukset aiheuttavat muunlaista työkyvyttömyyttä – esimerkiksi yleistyvässä määrin mielenterveyden ongelmia.

COVID-19-taudin aiheuttaman sairastavuuden akuuttiin päiväkohtaiseen seurantaan sairauspäivärahaetuustiedot eivät tarjoa mahdollisuuksia. Kuitenkin sairauspäivärahaetuuksien rekisteritiedot ovat pidemmällä aikavälillä tärkeitä tiedonlähteitä seurattaessa työkykyongelmien ilmenemistä ja kehittymistä eri väestöryhmissä. Tietojen jatkohyödyntämisessä on kuitenkin hyvä huomioida edellä mainitut seikat.

 

 

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @JenniBlomgren