Koronakriisi näkyy etuuksien tarpeessa – erityisesti nuoret naiset joutuvat turvautumaan yhä useammin toimeentulotukeen

Created with Sketch. 20.5.2020
Created with Sketch.
Jauhiainen Signe
Created with Sketch.
Kainu Markus
Created with Sketch.
Korpela Tuija
Created with Sketch.
Tuori Sami

Jaa

Koronatilanne koettelee myös toimeentuloa, mikä näkyy Kelassa toimeentuloturvaetuuksien hakemus- ja saajamäärien kasvuna. Nopeita tietotarpeita ja tilanteen seurantaa varten kokosimme tietoa uudelle sivustolle.

 

Maaliskuun puolivälissä tuli voimaan rajoituksia, joiden avulla on pyritty estämään koronaviruksen leviäminen. Rajoitusten vuoksi monien palveluiden ja tuotteiden kysyntä väheni, mikä on aiheuttanut lomautusaallon erityisesti palvelualoilla.

Lomautuksen ajalta voi saada työttömyysturvaa. Jos tulot jäävät pieniksi, voi kotitaloudella olla oikeus myös yleiseen asumistukeen ja perustoimeentulotukeen. Työmarkkinatuen, peruspäivärahan, yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen maksaminen on Kelan vastuulla. Lisäksi eduskunta on päättänyt tukea palkatta pois työstä olevia uudella väliaikaisella epidemiatuella sekä antaa yrittäjille väliaikaisesti oikeuden työttömyysturvaan. Myös nämä tuet haetaan ja maksetaan Kelan kautta.

Kriisin aikana päätöksiä joudutaan tekemään rajallisen tiedon pohjalta, ja ajantasaisen ja avoimen tiedon merkitys on korostunut. Loimme tietotarpeeseen sivuston, jossa voi seurata Kelaan tulleiden etuushakemusten ja etuuksien saajien määrien kehitystä mahdollisimman ajantasaisesti sekä ladata käyttöönsä niitä kuvaavan aineiston.

Ihmisten toimeentulon kannalta keskeisten etuuksien hakemusmäärät päivittyvät sivulle automaattisesti joka arkipäivä, jos ne ovat saatavilla. Päivitämme sivulle viikoittain myös tilanneseurantaa ja lisäämme sinne uutta sisältöä, kun se on mahdollista. Tiedot antavat yhden kuvan siitä, miten koronaepidemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet vaikuttavat ihmisten toimeentuloon.

 

Työttömyysturvahakemusten määrä kasvanut merkittävästi

Ensimmäisten viikkojen aikana olemme seuranneet etuuksien hakemusmääriä. Seuraamme sivustolla uusia hakemuksia, joten pidempään työttömänä olleiden työttömyysajan ilmoitukset eivät näy näissä luvuissa (ks. tarkemmin Aineston ja mittarien kuvaus).

Työttömyysturvan hakemusmäärät lähtivät kasvuun heti poikkeusolojen alkaessa ja olivat suurimmillaan huhtikuun alussa. Kelaan on tullut 16.3.2020 jälkeen yhteensä 144 000 uutta työttömyysturvahakemusta. Hakemuksia on tullut 84 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.

Eniten työttömyysturvahakemusten määrä on kasvanut Uudellamaalla, jossa se on yli kolminkertaistunut. Seuraavaksi eniten hakemusten määrä on kasvanut Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan hakemusten lisäksi yrittäjien työmarkkinatuen hakemuksia on viiden ensimmäisen viikon aikana tullut 27 300.

TEM:n arvion mukaan 16.3. jälkeen koronatilanteen vuoksi alkaneita lomautusjaksoja on ollut 207 000 ja alkaneita työttömyysjaksoja 22 000. Helsinki GSE:n tilannehuoneen tietojen mukaan 16.3. alkaen alkaneita lomautusjaksoja on ollut 208 000 ja työttömyysjaksoja 16 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

Alkaneita lomautus- ja työttömyysjaksoja olisi siis yhteensä on noin 225 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Samalla henkilöllä voi olla useita jaksoja.

Kelaan uusia työttömyysturvahakemuksia on tullut noin 84 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Alkaneiden jaksojen ja uusien hakemusten määriä ei voi suoraan verrata. Kelaan tulleiden työttömyysturvahakemusten määrä vaikuttaa kuitenkin jonkin verran suuremmalta kuin Kelan työttömyysturvaa saavien osuus kaikista työttömistä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksavat työttömyyskassat.

Koronan vuoksi lomautettuja ja työttömäksi jääneitä on erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä, mikä voi olla taustalla siinä, että uusissa työttömyysturvan saajissa on normaalia enemmän Kelan etuuksien saajia.

 

Kuvio 1. Toimeentuloturvaetuuksien hakemusmäärät viikoilla 12–20 vuosina 2019 ja 2020.

 

Perustoimeentulotuen tarve on kasvanut

Poiketen työttömyysturvan ja yleisen asumistuen hakemusmääristä, perustoimeentulotuen hakemusmäärät ovat pysyneet viime vuotta alemmalla tasolla (Kuvio 1). Tuoreet perustoimeentulotuen saamista kuvaavat tilastot kuitenkin osoittavat, että myös perustoimeentulotuen tarve on kasvanut.

Yleensä perustoimeentulotuen piiriin tulee kuukausittain keskimäärin 8 000 uutta kotitaloutta. Huhtikuussa näitä kotitalouksia oli yli 11 000 eli noin 3 000 keskimääräistä enemmän. Uusiksi kotitalouksiksi lasketaan sellaiset kotitaloudet, jotka eivät ole saaneet tukea edeltäneen 12 kuukauden aikana. (Kuvio 2.)

Yhteensä perustoimeentulotukea sai huhtikuussa hieman yli 151 000 kotitaloutta, mikä on hieman vähemmän kuin edeltäneiden vuosien kesäkuukausina, jolloin saajia on ollut yleensä eniten. Jos tilanne pitkittyy, on tulevina kuukausina odotettavissa vieläkin enemmän kasvua perustoimeentulotuen saajamäärissä.

 

Kuvio 2. Perustoimeentulotukea saaneet kotitaloudet alkuvuonna 2019 ja 2020 sen mukaan, ovatko he saaneet perustoimeentulotukea myös edeltäneen 12 kuukauden aikana.

 

Perustoimeentulotuki toimii viimesijaisena turvana, ja ennen sen saamista kotitalouksien tulee turvautua säästöihinsä ja hakea ensisijaista etuutta, kuten työttömyysturvaa. Työttömyysturvahakemusten kasvun vuoksi erityisesti työttömyyskassat ovat varoitelleet päätösten viivästymisestä. Perustoimeentulotukea voidaan myöntää myös toisen etuushakemuksen käsittelyn ajaksi, jolloin se peritään takaisin myöhemmin maksettavasta etuudesta.

Hakemusmääriä seuratessamme olemme arvioineet, että useimmat kotitaloudet ovat ehtineet saamaan ensisijaisen etuuden ajoissa tai pystyneet turvautumaan säästöihinsä, minkä vuoksi perustoimeentulotuen hakemusmäärät eivät ole kasvaneet.

Kelassa on myös enenevissä määrin myönnetty perustoimeentulotukea yhtä kuukautta pidemmälle ajalle, mikä myös on vaikuttanut hakemusmäärien pysymiseen maltillisina. Kuluvan vuoden huhtikuussa tehdyistä myönteisistä perustoimeentulotuen ratkaisuista 54 % oli yli yhden kuukauden pituisia, kun sama osuus edellisvuoden vastaavana aikana oli 36 %.

 

Nuoret päätyvät nopeimmin toimeentulotuelle

Hakemusmääriä seuratessamme havaitsimme, että kriisi on iskenyt varsinkin nuorten ja erityisesti nuorten naisten toimeentuloon.

Tämä näkyy myös tuoreissa perustoimeentulotuen saajatilastoissa. Uusien perustoimeentulotukea saaneiden alle 25-vuotiaiden naisten määrä kasvoi 70 % ja 25–35-vuotiaiden 92 % verrattuna edellisvuoden huhtikuuhun.

Seuraavaksi eniten kasvoivat 25–34-vuotiaiden (+60 %) ja alle 25-vuotiaiden (+58 %) miesten määrä. Hieman vähemmän kasvoi myös 35–64-vuotiaiden saajien määrä, kun taas yli 64-vuotiaiden saajien määrä laski. (Kuvio 3.)

Työmarkkina-asemaan liittyvä epävarmuus, alle 25-vuotiaita koskevat työttömyysturvan tiukemmat ehdot sekä säästöjen ja varallisuuden vähyys johtavat normaalitilanteessakin siihen, että nuoret ovat yliedustettuina toimeentulotuen saajien joukossa (ks. Nuoret ja perustoimeentulotuen saanti -selvitys). Koronakriisi on tehnyt todeksi nämä nuoruuteen liittyvät toimeentulon haasteet.

 

Kuvio 3. Uusien perustoimeentulotukea saaneiden määrä ikäryhmittäin.

 

Korona koettelee edelleen sosiaaliturvaa

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on toistaiseksi näyttänyt kykynsä turvata ihmisten toimeentulo myös poikkeuksellisessa tilanteessa. Väliaikaisilla muutoksilla eli epidemiatuella ja yrittäjien työmarkkinatuella on paikattu sosiaaliturvan aukkoja. Kelan toimeentuloturvaetuushakemusten ja saajien määrän kasvu antavat viitteitä siitä, että kriisin ensivaiheessa toimeentulonsa menettäneet ovat perusturvan varassa eikä säästöjä välttämättä ole.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat nyt nuoret, ja erityisesti nuoret naiset, mihin on syytä kiinnittää huomiota kriisiä ja sen seurauksia ratkottaessa.

 

Tuija Korpela
tutkija, Kela

Signe Jauhiainen
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @SigneJauhiainen

Markus Kainu
tutkija, Kela
Twitter: @muuankarski

Sami Tuori
suunnittelija, Kela

sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi