Miten koronavirus on vaikuttanut kuntoutukseen? – Vaikutusten arvioinnissa paljon huomioitavaa
Kuntoutuksen yksilöllisyys, monimuotoisuus ja prosessimaisuus tulee pitää mielessä arvioitaessa koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksia. Poikkeustilanne näkyy Kelaan saapuneiden kuntoutushakemusten lukumäärissä keväällä 2020. Vaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin pidempää seuranta-aikaa ja useampien eri tekijöiden tarkastelua.
Kela järjestää ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja harkinnanvaraisena kuntoutuksena muuta ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta sekä korvaa kuntoutuspsykoterapiaa. Jotta voi hakeutua kuntoutukseen, asiakas tarvitsee lääkäriltä lausunnon sairauden tai vamman aiheuttamasta kuntoutustarpeesta. Poikkeuksena tähän on nuoren ammatillinen kuntoutus, jota on voinut hakea ilman lääkärinlausuntoa vuoden 2019 alusta lähtien.
Kelassa seurataan koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vaikutuksia etuushakemusten määriin. Koronaviruksesta johtuvan poikkeustilanteen vuoksi joitakin Kelan etuuksia haetaan aiempaa enemmän ja hakemusten määrä merkittävimmissä toimeentuloa tukevissa etuuksissa on kasvanut.
Tässä kirjoituksessa tarkastellaan koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen aikana Kelaan saapuneita kuntoutushakemuksia kuntoutuspalveluiden osalta viikoittain (viikot 5–23) ja verrataan määriä vastaavaan ajankohtaan viime vuonna.
Valintaa tarkastella tässä vaiheessa pelkästään kuntoutushakemuksia kuntoutuksen saajien sijaan perustelee se, että hakemusten lukumäärän tilastoinnissa on vain pieni viive. Saajat tilastoidaan maksujen perusteella ja Kela maksaa kuntoutusetuudet takautuvasti. Esimerkiksi poikkeustilanteesta huolimatta huhtikuussa 2020 kuntoutuspsykoterapiaan tehtiin 5 005 myönteistä päätöstä. Tulemme arvioimaan koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen merkitystä saajamäärille laajemmin eri kuntoutuspalveluissa erillisessä kirjoituksessa kesän jälkeen.
Kuntoutuksen yksilöllisyys, monimuotoisuus ja prosessimaisuus
Samankin kuntoutuspalvelun ja siihen sisältyvien eri toimenpiteiden kohdalla yksilölliset prosessit ja tavoitteet vaihtelevat, mikä asettaa haasteensa arvioille poikkeustilanteen vaikutuksista. Samat tekijät ovat haasteena myös arvioitaessa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Kuntoutuksen yksilöllisyyden, monimuotoisuuden ja prosessimaisuuden merkitystä kuntoutuksen vaikuttavuusarvioinnissa olemme pohtineet myös aiemmin.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 7.6.2020 ”Mielialan muutos ratkaisee paljon” tuotiin hyvin esille koronavirukseen liittyvien arvioiden haasteita: ”Kriisin jälkeen tehtävissä arvioissa olisi helppo ylikorostaa virallisten päätösten ja suositusten merkitystä. Silloin kuitenkin unohdetaan, kuinka suuri merkitys on ollut yksittäisten ihmisten arkisella käyttäytymisellä.”
Kuntoutukseen hakeutumisessa yksilöön liittyvät tekijät, kuten ikä ja terveydentila, ovat todennäköisesti korostuneet poikkeustilanteessa. Kuntoutuksen tarpeessa olevilla on usein perussairauksia, joiden takia he kuuluvat koronan riskiryhmään. Yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.
Tarkastelemmekin tässä kirjoituksessa kuntoutushakemuksia erikseen 70 vuotta täyttäneiden osalta, vaikka 70 vuotta täyttäneet muodostavat vain pienen osan Kelan kuntoutujista. Vuonna 2019 kuntoutujia oli yhteensä 134 010. 70 vuotta täyttäneitä kuntoutujia oli 5 322 (noin 4 % kaikista kuntoutujista). 70 vuotta täyttäneet kuntoutujat ovat harkinnanvaraisen kuntoutuksen saajia, mikä tarkoittaa lähinnä sairausryhmittäisiä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, näistä esimerkkeinä ikääntyneille monisairaille tarkoitettu IKKU-kurssi ja omaishoitajien kuntoutuskurssi.
Saapuneet kuntoutushakemukset: tarkastelut määristä viikoittain ja muutosprosentit
Ajallisissa tarkasteluissa (viikot 5–23) ja kuvioiden tulkinnassa tulee ottaa huomioon muun muassa se, että saapuneiden hakemusten joukossa voi olla useita saman asiakkaan lähettämiä hakemuksia samaan tai eri kuntoutuspalveluun. Kelan kuntoutuspalveluihin on myös voinut hakeutua suullisesti erityisesti nuoren ammatillisessa kuntoutuksessa.
Hallitus tiedotti suosituksista ja varautumisesta koronaan 12.3.2020. Suosituksiin sisältyi muun muassa yleisötilaisuuksien ja tapahtumien perumisia. Tämän jälkeen Kela on tiedottanut kevään kuluessa kuntoutuspalvelujen toteuttamisesta koronavirusepidemian johdosta.
Tarkasteltaessa kehitystä hakemusmäärissä on huomioitava se, että terveydenhuolto rajoitti kiireettömän hoidon ja tutkimuksen toimenpiteitä. Ihmiset ovat koronan pelossa peruneet ja siirtäneet lääkäriaikoja. Lääkäriin menemättä jättämisellä on seurannaisvaikutuksensa myös kuntoutukseen hakeutumisessa, koska asiakas tarvitsee lääkäriltä lausunnon sairauden tai vamman aiheuttamasta kuntoutustarpeesta.
Vuonna 2019 kuntoutushakemuksia oli saapunut 7.6. mennessä 51 852, kun vastaavalla ajalla tänä vuonna hakemuksia oli saapunut 48 857. Hakemuksia on tullut tänä vuonna 2 995 vähemmän, joten muutosprosentti on -5,8 %. Ennen poikkeustilaa vuoden 2020 saapuneiden hakemusten määrät ovat olleet selvästi poikkeustilaa korkeammat. Maaliskuun 8. päivään mennessä oli vuonna 2019 saapunut 22 882 hakemusta, kun 2020 saapuneita hakemuksia oli 24 718.
Kuvioissa on pystyviiva viikon 11 kohdalla, jolloin hallitus päätti (12.3) ja tiedotti suosituksista ja varautumisesta koronaan. Sininen palkki kuvaa hakemusten kasvua edellisvuoteen, kun taas punainen palkki kuvaa saapuneiden hakemusten määrän vähenemistä edellisvuoteen verrattuna. Esitetyt prosentit ovat muutosprosentteja verrattuna edellisen vuoden vastaavaan viikkoon.
Kuntoutushakemusten määrä kääntyi laskuun viikosta 11 eteenpäin ja hakemuksia saapui vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2019 (kuvio 1). Jos vuoden 2020 saapuneiden hakemusten määrä olisi jatkunut samalla tavalla kasvuaan 7.6. saakka (keskimäärin 60 hakemusta enemmän päivässä kuin vuonna 2019), kuntoutushakemuksia olisi saapunut n. 59 300. Kuviossa 2 näkyy hakemusmäärien kasvu edelliseen vuoteen verrattuna ennen viikkoa 11.
Verrattuna edellisvuoteen miesten ja naisten välillä muutos on ollut hyvin samankaltainen (kuvio 3). Naiset toimittavat kuitenkin yleisesti enemmän kuntoutushakemuksia kuin miehet. Naisilta saapui vuonna 2019 noin 70 000 kuntoutushakemusta, kun miehillä luku oli noin 47 000. Tänä vuonna (7.6.2020 mennessä) kuntoutushakemuksia on saapunut miehiltä 19 774 ja naisilta 29 077.
Kuvio 1. Kuntoutushakemukset vähenivät edellisvuoteen verrattuna viikon 11 jälkeen.
Kuvio 2. Hakemusten määrä väheni viikon 11 jälkeen.
Kuvio 3. Hakemusmäärien muutos on samankaltainen miehillä ja naisilla.
Karttakuviossa 4 esitetään maakuntien muutosprosentit poikkeustilan ajalta suhteessa viikkoa 11 edeltävään aikaan. Prosenttiluvut on vakioitu ottamalla huomioon viime vuoden maakunnittaista kausivaihtelua vastaava vaihtelu. Kaikissa maakunnissa muutos on ollut negatiivinen. Erityisesti erottuvat Pohjois-Savo, Ahvenanmaa, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Etelä-Karjala sekä Etelä-Pohjanmaa, joissa muutos on vähintään -25 %.
Kuvio 4. Hakemusmäärät vähenivät kaikissa maakunnissa viikoilla 11-23/2020.
Kuviossa 5 tarkastellaan riskiryhmään kuuluvien 70 vuotta täyttäneiden kuntoutushakemuksia. Hakemusten määrä väheni ryhmässä erityisen paljon viikon 11 jälkeen edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä ryhmää koskivat erityisen tiukat epidemiaohjeistukset, joten lasku ei liene yllättävä. On kuitenkin huomioitava, että tässä ikäryhmässä hakemusten määrä suhteutettuna kuntoutuspalveluihin kokonaisuutena on muutenkin varsin matala. Vuonna 2019 viikossa saapui keskimäärin 175 kuntoutuspalveluhakemusta. Tänä vuonna viikkoa 11 edeltävällä ajalla keskimääräisten viikoittaisten saapuvien hakemusten määrä oli 206 ja viikon 11 jälkeen 105.
70 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä miehiltä saapuu enemmän hakemuksia kuin naisilta. Kun vuonna 2019 miehiltä saapui 4 895 hakemusta, samana aikana naiset toimittivat 4 163 hakemusta. Onkin huomattavaa, että erityisesti 70 vuotta täyttäneissä naisten kuntoutushakemukset ovat vähentyneet enemmän suhteessa miehiin edellisvuoteen verrattuna. Viikon 11 jälkeen naisten saapuneiden hakemusten viikoittainen keskiarvo on 39, kun ennen sitä keskiarvo oli 94. Saman ikäluokan miehissä vastaavat viikoittaiset keskiarvot olivat 66 ja 111. (Kuvio 6).
Kuviossa 7 tarkastellaan 16-29-vuotiaiden nuorten kuntoutushakemuksia. Myös näiden hakemusten määrä on laskenut viikon 11 jälkeen, tosin vähemmän kuin muissa tarkastelluissa ryhmissä. Alkuvuoden edellisvuotta selvästi korkeampaan tasoon hakemusten määrät eivät kuitenkaan ole palanneet. Nuorilla yleisimmät kuntoutuspalvelut ovat kuntoutuspsykoterapia ja koulutus ammatillisena kuntoutuksena.
Kuvio 5. 70 vuotta täyttäneiden hakemusmäärä väheni.
Kuvio 6. Naisten kuntoutushakemukset vähenivät miehiä enemmän 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä.
Kuvio 7. Myös nuorilla hakemusmäärät vähenivät viikon 11 jälkeen.
Kuviot 8 ja 9 koskevat kuntoutuspsykoterapian hakemuksia. Poikkeustilaa edeltävästä keskimäärin 823 hakemuksesta viikossa hakemusten määrä on pudonnut poikkeustilan 686 hakemukseen viikossa. Poikkeustilassa viikoittainen keskiarvo on ollut hieman viime vuoden saman ajanjakson 701 hakemusta viikossa matalampi.
Kuvio 8. Kuntoutuspsykoterapian hakemusmäärät laskivat lievästi.
Kuvio 9. Kuntoutuspsykoterapian hakemuksissa viikoittaista vaihtelua.
Kela seuraa ja tutkii koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksia
Kela käynnisti toukokuussa 2020 kyselyn koronakriisin vaikutuksista yksilöterapian toteutukseen. Kyselytutkimuksessa selvitetään koronakriisin vaikutuksia yksilöterapian toteutukseen fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuteilta sekä neuropsykologista avomuotoista yksilökuntoutusta toteuttavilta henkilöiltä ja psykoterapeuteilta.
Syvällisempi ymmärrys siitä, mitkä yksilölliset tekijät ja olosuhteet ovat vaikuttaneet kuntoutukseen hakeutumiseen tai mahdolliseen hakeutumisen lykkäämiseen edellyttänee monipuolista tutkimusta ja eri aineistolähteiden hyödyntämistä. Kela on mukana esimerkiksi tutkimuksessa ”Arjen järjestäminen ja toimeentulo koronaepidemian aikana”, jonka tarkoituksena on koota kirjoitusaineistoa siitä, miten koronaepidemia vaikuttaa lapsiperheiden arjen järjestelyihin, toimeentuloon ja työn- ja perheen yhteensovittamiseen.
Kela jatkaa arviointia koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksista Kelan kuntoutusetuuksiin hyödyntäen kertyviä tietoja saapuneista hakemuksista, ratkaisuista ja maksuista. Tässä kirjoituksessa tarkasteltujen hakemusmäärien lisäksi kehitystä sekä hakemuksissa että saajamäärissä tullaan raportoimaan syksyllä 2020.
Kirjoitus on tehty Kelan kuntoutuksen, tilastojen, analytiikan ja tutkimuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Yhteystiedot
Tuula Ahlgren
etuuspäällikkö
Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä
p. 040 5163284
Riikka Peltonen
etuuspäällikkö
Kela, kuntoutusryhmä
p. 050 5516487
Tuomas Sarparanta
suunnittelija
Kela, analytiikka- ja tilastoryhmä
p. 050 4363274
Johannes Turunen
data scientist
Kela, analytiikka- ja tilastoryhmä
p. 050 4780067
Karoliina Koskenvuo
tutkimuspäällikkö
Kela, tutkimusyksikkö
p. 050 5522157
