Jo pieni määrä lääkärillä käyntejä lisää merkittävästi hammaslääkärissä käynnin todennäköisyyttä

Hammaslääkärillä käymisen todennäköisyys kasvoi lääkärikäyntien määrän myötä 25–64-vuotiailla. Hammaslääkärillä kävivät erityisesti ihmiset, jotka käyttävät paljon yksityisen sektorin lääkäripalveluita. Pienin todennäköisyys mennä hammaslääkäriin havaittiin niillä, joilla ei ollut lainkaan lääkärikäyntejä. Tulokset perustuvat rekisteritutkimukseemme Oulussa vuonna 2017–2018 asuneista henkilöistä.

Suun terveys vaikuttaa yleisterveyteen, ja huono suun terveys on monien sairauksien riskitekijä. Säännöllisiä hammaslääkärillä käyntejä suositellaan, jotta mahdolliset hammas- ja suusairaudet havaitaan ajoissa. Monet krooniset sairaudet, kuten diabetes ja sydänsairaudet, ovat kytköksissä suun terveyteen.

Hammashuollon ja muun terveydenhuollon välinen integraatio korostuu kokonaisvaltaisesti hyvin toimivassa terveydenhuollossa. Kun hoitoon ohjaus lääkäriltä hammaslääkärille ja toisinpäin toimii koordinoidusti, se voi potentiaalisesti johtaa sekä parempaan suun terveyteen että parempaan yleisterveyteen.

Hammaslääkärillä käyneiden osuus kasvoi tasaisesti lääkärillä käyntien määrän mukaan

Tutkimuksessamme havaitsimme, että jo pieni määrä lääkärillä käyntejä lisäsi merkittävästi hammaslääkärissä käynnin todennäköisyyttä (Nurminen & Blomgren 2021). Tutkimuksessamme lääkärikäynnit sisälsivät kaikkien terveydenhuollon sektoreiden lääkärillä käynnit pois lukien hammaslääkärikäynnit. Hammaslääkärikäynteihin laskettiin niin julkisen kuin yksityisen sektorin käynnit.

Kuvio 1 näyttää hammaslääkärillä vähintään kerran kahden kalenterivuoden aikana käyneiden osuudet työikäisistä oululaisista sen mukaan, kuinka monta lääkärikäyntiä heillä oli ollut saman kaksivuotiskauden aikana. Kaikkiaan lääkärikäyntejä oli tarkastellun kaksivuotiskauden aikana 91 prosentilla tutkittavista (68 prosentilla julkisen sektorin käyntejä, 56 prosentilla työterveyshuollon käyntejä ja 40 prosentilla yksityisen sektorin käyntejä). Korkeat lääkärikäyntien määrät olivat julkisella sektorilla ja työterveydessä yleisempiä kuin yksityisellä sektorilla. Niiden henkilöiden osuus, jotka kävivät lääkärillä yli kaksi kertaa, oli julkisella sektorilla 53 prosenttia, työterveyshuollossa 51 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 22 prosenttia.

Työikäisistä, joilla ei ollut lainkaan lääkärikäyntejä, 44 prosenttia oli käynyt hammaslääkärissä vähintään kerran kaksivuotisseurannan aikana. Hammaslääkärissä käyneiden osuus kasvoi selvästi lääkärikäyntien määrän kasvaessa. Niistä, jotka kävivät kerran tai kaksi lääkärillä, 55 prosenttia oli käynyt hammaslääkärissä kahden vuoden aikana. Yli kymmenen kertaa lääkärillä käyneillä osuus oli jo yli 70 prosenttia.

Kaikilla sektoreilla lääkärikäyntien määrän kasvu nosti hammaslääkärissä käyneiden osuutta. Työterveyslääkärillä ja yksityislääkärillä käyntien määrän kasvu näytti kuitenkin nostavan hammaslääkärissä käynnin todennäköisyyttä enemmän kuin julkisen sektorin käyntimäärän kasvu (kuvio 1). Osin tämä johtuu eroista eri sektoreiden asiakkaiden taustatekijöissä. Kun tutkimuksessa huomioitiin henkilöiden sosioekonomisia ja demografisia taustamuuttujia, julkisen ja yksityisen sektorin käyntimäärän kasvu kuitenkin lisäsi hammaslääkärikäynnin todennäköisyyttä hieman enemmän kuin työterveyshuollon käynnit.

Lääkärikäyntien ja hammaslääkärissä käyntien yhteys voi kertoa sekä palveluiden tarpeesta että kysynnästä

Integroituneessa terveydenhuollossa lääkärillä käynnit voivat edistää hammaslääkärissä käyntiä. Lääkäri saattaa ohjata erityisesti kroonisista sairauksista kärsivät herkästi myös suun terveydenhuoltoon. Tutkimuksen tuloksia voi siis osin selittää terveyspalvelujen suurempi tarve, joka näkyy niin lääkärikäynneissä kuin hammashoidossa. Tuloksia voi osin selittää myös se, että jos henkilöllä on myönteinen asenne lääkäri- ja hammaslääkäripalveluiden käyttöä kohtaan ja hän on kiinnostunut terveydentilansa ylläpitämisestä, hänellä on todennäköisesti sekä hammaslääkärissä käyntejä että paljon muita lääkärikäyntejä.

Palveluiden käyttämättömyys voi lisäksi liittyä matalaan sosioekonomiseen asemaan. Aiemmista tutkimuksista (Blomgren & Virta 2020; Nurminen, Blomgren ja Mikkola 2021a; 2021b) tiedetään, että korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat käyvät matalassa sosioekonomisessa asemassa olevia säännöllisemmin hammaslääkärissä ja käyttävät enemmän terveyspalveluita – erityisesti työterveyshuollon ja yksityisen terveydenhuollon palveluja.

Tämä heijastunee osittain myös tutkimuksessamme havaittuun yksityisten lääkärikäyntien ja hammaslääkärissä käynnin todennäköisyyden väliseen yhteyteen. Emme tarkastelleet tutkimuksessa erikseen sitä, kävivätkö työikäiset oululaiset hammaslääkärissä julkisella vai yksityisellä sektorilla. Todennäköisesti kuitenkin ne, jotka käyttävät paljon yksityislääkäripalveluita, käyttävät yleisesti nimenomaan yksityistä hammashoitoa. Myös korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien hyvä terveystietoisuus voi olla osasyynä tuloksille.

Toisaalta julkisen terveydenhuollon laajan käytön ja hammaslääkärissä käymisen välistä yhteyttä voi selittää matalampi sosioekonominen asema sekä korkeampi sairastavuus. Matalan sosioekonomisen aseman tiedetään olevan yhteydessä korkeampaan sairastavuuteen ja julkisen terveydenhuollon suurkäyttöön (Perhoniemi & Blomgren 2021a; 2021b).

Kroonisista sairauksista kärsivät ja monisairaat potilaat, jotka tarvitsevat sekä lääkäri- että hammashoitoa, hoidettaneen usein julkisella sektorilla. Näiden potilaiden kohdalla molempien palvelujen tarve korostuu. Tästä näkökulmasta positiivista on, että tuloksiemme perusteella jo pieni määrä julkisia lääkärikäyntejä ennusti vahvasti hammaslääkärissä käymistä.

Yhtenäiset tietojärjestelmät helpottaisivat palvelutarpeiden ennakointia

Lääkärikäyntien määrän perusteella voidaan ennakoida hammashoitoon hakeutumista. Tätä tietoa voidaan hyödyntää myös hammashoitopalveluiden tarpeen ennustamisessa ja yleisemmin palvelujärjestelmän kehittämisessä. Hyvinvointialueiden on tulevan perusterveydenhuollon hoitotakuun myötä syytä varautua sekä kasvavaan lääkäri- että hammaslääkäripalveluiden kysyntään. Paljon palveluita käyttävien lisäksi huomiota olisi kiinnitettävä myös palvelujen katveeseen jääviin asiakkaisiin.

Jotta voitaisiin asiakaskohtaisesti seurata kaikkien sektoreiden lääkäri- ja hammaslääkärikäyntejä, tarvittaisiin kuitenkin yhtenäisiä tietojärjestelmiä. Toivottavasti esimerkiksi Kanta-arkistoon kertyvät jatkossa asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisen seurannan mahdollistavat kattavat tiedot myös työterveyshuollon ja yksityisten terveyspalveluiden käytöstä. Vain kaikkien sektoreiden terveyspalvelukäyntejä koskevaa tietoa yhdistämällä saadaan luotettava kuva terveyspalveluiden tarpeesta.

Kirjoittajat

Mikko Nurminen
Erikoistutkija, Kela
Twitter: @NurminenMikko

Jenni Blomgren
Tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @JenniBlomgren

Lue lisää

Blomgren J, Virta L (2020): Socioeconomic differences in use of public, occupational and private health care: A register-linkage study of a working-age population in Finland. PLoSONE 2020; 15(4):e0231792.

Nurminen Mikko, Blomgren Jenni (2021): Associations of medical visits with dentist visits: a register-linkage study of a working-age population in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health 2021; 18 (24): 13337.

Nurminen Mikko, Blomgren Jenni, Mikkola Hennamari (2021a): Socioeconomic differences in utilization of public and private dental care in Finland: register-based evidence on a population aged 25 and over. PLoS ONE 16(8): e0255126.

Nurminen Mikko, Blomgren Jenni, Mikkola Hennamari (2021b): Hammaslääkärissä käydään joko julkisella tai yksityisellä sektorilla – harvoin molemmilla. Kelan Tutkimusblogi 17.3.2021.

Perhoniemi Riku, Blomgren Jenni (2021a): Frequent attenders of three outpatient health care schemes in Finland: Characteristics and association with long-term sickness absences, 2016–2018. BMC Public Health 2021; 21: 870.

Perhoniemi Riku, Blomgren Jenni (2021b): Avosairaanhoidon suurkäyttäjät sitovat kapasiteettia kaikilla palvelusektoreilla. Kelan Tutkimusblogi 12.5.2021.

Oulu-tutkimushanke.