Pitkää työkyvyttömyyttä edeltää tiivis avosairaanhoidon käyttö jo vuosia aiemmin

Created with Sketch. 2.3.2022
Created with Sketch.
Perhoniemi Riku
Created with Sketch.
Blomgren Jenni

Jaa artikkeli Pitkää työkyvyttömyyttä edeltää tiivis avosairaanhoidon käyttö jo vuosia aiemmin sosiaalisessa mediassa

Ennen pitkää työkyvyttömyyttä tarvitaan usein runsaasti avosairaanhoidon palveluita, osoittaa Kelan tuore tutkimus. Henkilöt, joiden sairauspäivärahakausi pitkittyy enimmäisajan pituiseksi, käyttävät avosairaanhoidon palveluita selvästi muita enemmän. Sairauspäivärahakauden aikainen avosairaanhoidon käyttö on suurinta henkilöillä, jotka siirtyvät myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. 

Kelan tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon sairauspäivärahaetuutta saavat henkilöt käyttivät avosairaanhoidon palveluja ennen sairauspäivärahakauden alkamista ja sen aikana.

Avosairaanhoito tarkoittaa terveydenhoitoa, jossa asiakas saa terveydenhuollon ammattilaisen palvelua ilman osasto- tai laitoshoitoa. Tyypillinen hoitokäynti on lääkärin tai hoitajan vastaanotto.

Aineistossa tarkasteltiin vuonna 2016 sairauspäivärahakauden aloittaneita oululaisia.

Infograafi: Pitkää työkyvyttömyyttä edeltää tiivis avosairaanhoidon käyttö jo vuosia aiemmin

Avosairaanhoidon käyttöä seurattiin neljässä ryhmässä. Kuviossa on esitetty ryhmien keskimääräinen avosairaanhoidon käyttö seuranta-aikana. Kuviossa myös luottamusvälit ryhmien välisille eroille, kun seuraavien taustatekijöiden vaikutus vakioitiin ryhmien väliltä: sukupuoli; ikä; siviilisääty; koulutustaso; sosioekonominen asema; työmarkkina-asema työkyvyttömyyden alkaessa; kroonisten tai vakavien sairauksien määrä.

Aineistosta nousi esiin kaksi päähavaintoa:

 

1. Henkilöt, jotka saivat sairauspäivärahaa enimmäisajan, käyttivät avosairaanhoidon palveluita selvästi muita enemmän.

Sairauspäivärahan enimmäisajan käyttäneet henkilöt (ryhmät 1 ja 2) käyttivät avosairaanhoidon palveluja keskimäärin noin kerran kuukaudessa 2,5 vuotta ennen etuuden alkamista. Alle vuoden työkyvyttömänä olleilla määrä oli pienempi. Suuri avosairaanhoidon käyttö ennakoi siis pitkää työkyvyttömyyttä jo vuosia ennen kuin työkyvyttömyys todettiin.

Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida tulkita, että palvelujen käyttö ennakoisi erityisesti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Varhainen käyntien määrä oli nimittäin samantasoinen sairauspäivärahan enimmäismäärän käyttäneillä riippumatta siitä, siirtyivätkö he sen jälkeen eläkkeelle vai eivät (ryhmät 1 ja 2).

 

2. Sairauspäivärahakauden kuluessa avosairaanhoidon palveluita käyttivät eniten ne, jotka siirtyivät myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle

Työkyvyttömyyden aikainen avosairaanhoidon käyttö oli  suurinta ryhmässä, joka siirtyi sairauspäivärahakauden jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle (ryhmä 1). Heidän suurempi palvelukäyttönsä erkani muista sairauspäivärahan kestettyä noin 6 kuukautta, ja pysyi muita ryhmiä suurempana aina seurannan loppuun asti.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien terveyspalvelujen käyttö kasvoi jyrkästi sairauspäivärahakauden alussa, samoin kuin erilaiset terveysoireet ja esimerkiksi mielenterveyslääkkeiden käyttö aiemmissa tutkimuksissa.

Ryhmän kohonneelle avosairaanhoidon palvelukäytölle on useita tulkintoja. Jos suurempi avosairaanhoidon käytön määrä heijastaa heikompaa toimintakykyä, voidaan päätellä, että eläkejärjestelmämme tunnistaa toimivasti työkyvyttömiä henkilöitä.

On myös mahdollista, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien tiuhat käynnit avosairaanhoidon palveluissa heijastelevat tiheää työkyvyn seurantaa, ensisijaisten toimien ja hoidon toteutumista sekä työkyvyttömyyden riittävää dokumentointia. Nämä tekijät ovat usein edellytyksiä eläkkeen myöntämiselle.

Tulevien työkyvyttömyyseläkeläisten terveyspalveluiden käyttö väheni, kun sairauspäivärahakautta oli kestänyt yhden kalenterivuoden verran. Yleensä tämä on ensimmäinen mahdollinen hetki siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyminen voi tarkoittaa, ettei toimintakykyä enää samassa määrin seurata tai pyritä palauttamaan sairauspäivärahan loputtua. Tämä selittäisi käytön vähentymisen ajankohtaa.

 

Varhainen terveyden ja työkyvyn tukeminen kannattaa

Havainnot vahvistavat aiempia tutkimuksia siitä, kuinka työkyvyttömyyttä edeltävät usein pitkäaikaiset terveysongelmat. Työkyvyttömyys ja sen ehkäisy vievät paljon resursseja paitsi etuusmenojen, myös julkisesti tuettujen terveyspalveluiden kautta. Mahdollisimman varhainen terveyden ja työkyvyn tukeminen säästää yhteiskunnan kokonaiskustannuksia.

 

Näin tutkimus toteutettiin

Tutkimus toteutettiin Oulun työikäistä väestöä koskevalla rekisteriaineistolla.

Tutkimuksessa seurattiin 20–59 vuotiaita oululaisia, jotka eivät olleet eläkkeellä ja joilla ei ollut sairauspäivärahaa vuonna 2015 (N=96 400) puolen vuoden jaksoissa.

Rekisteritietoa sairauspäivärahakausista 2013–2018 ja työkyvyttömyyseläkkeistä (tilanne vuoden 2018 lopussa) yhdistettiin tietoon avosairaanhoidon käytöstä 2013–2018 ja tutkittavien demografisesta, sosioekonomisesta ja terveyteen liittyvästä taustasta. Ryhmillä 1–3 alkoi sairauspäivärahakausi vuonna 2016.

Analyysit tehtiin negatiivisen binomijakauman regressiomalleilla.

Sairauspäiväraha, enimmäisaika ja työkyvyttömyyseläke lyhyesti

    • Jos henkilön työkyky on alentunut sairauden tai vamman takia, voidaan hänelle maksaa sairauspäivärahaa yleensä sairastumispäivän ja yhdeksän arkipäivän pituisen omavastuuajan jälkeen.
    • Sairauspäivärahaa voidaan saman sairauden perusteella pääsääntöisesti maksaa enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajalta.
    • Tämä enimmäisaika voi kertyä yhtäjaksoisesti tai useista lyhyistä jaksoista enintään kahden vuoden aikana.
    • Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää yleensä sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymistä.

 

Riku Perhoniemi
tutkija, Kelan tutkimus
Twitter @perhonir

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kelan tutkimus
Twitter @JenniBlomgren

Lue lisää 

Perhoniemi Riku & Blomgren Jenni. Outpatient health care use before and during a long-term sickness absence spell – a register-based follow-up study comparing health care use by the length of sickness absence and transition to disability pension in Finland. BMJ Open 2022;12:e053948.

Sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käyttö Oulussa 2013–2018