Tilastotarkastelut osoittavat, että 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuen saajamäärä on kasvanut merkittävästi vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen. Kasvu näkyy erityisesti nuorilla, jotka saavat vammaistukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.


Asumistuen saajista valtaosa on nuoria, mutta he myös poistuvat asumistuelta muita ryhmiä nopeammin. Yleistä asumistukea saavat opiskelijat ja työlliset poistuvat tuelta nopeimmin. Tukea saavat yksinhuoltajaruokakunnat poistuvat hitaammin kuin yksin asuvat tai usean aikuisen ruokakunnat. Vuosina 2013–2016 alkaneiden uusien asumistukijaksojen mediaanipituus oli noin 20 kuukautta.


Äitiyspakkauksen merkitys kansanterveydelle, kuten imeväiskuolleisuuden vähenemiselle ja terveyden edistämistyölle, on herättänyt paljon kansainvälistä mielenkiintoa.   Laki äitiysavustuksesta säädettiin vuonna 1937, ja avustusten jakaminen aloitettiin seuraavana vuonna. Avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille, ja kaikkien äitien saataville äitiysavustus tuli vuonna 1949 (lue lisää). Äitiyspakkauksen ja neuvolatoiminnan syntyhistoriat ulottuvat 1900-luvun alkupuolelle, kuten maitopisara- ja kiertokoritoimintaan (ks. Ahmala ym. […]


Kun kysyimme asiaa julkaisujemme lukijoilta, puolet vastasi kyllä ja puolet vastasi ei. Mitä tästä pitäisi ajatella?   Teimme vuonna 2016 kaksi kyselyä¹ niille asiakkaillemme, joille olemme lähettäneet painettuja julkaisujamme. Kysyimme, haluavatko lukijat edelleen painetun julkaisun, vai soveltuisiko sähköinen julkaisu heille paremmin. Mieltymykset jakautuivat kahtia: noin puolet vastanneista haluaa lukea sähköisiä julkaisuja ja puolet painettuja. Molempia […]


Sairausvakuutuksen matkakorvaus on luultavasti etuus, jossa alueelliset erot ovat kaikkein suurimmat. Vastuu matkakustannuksista saattaa siirtyä ainakin osittain Kelalta maakunnille. Miten sote-alueiden rahoitus saadaan suunniteltua niin, että se on oikeudenmukaista myös matkakorvausten näkökulmasta?   Asukasta kohti laskettuna sairausvakuutuksen korvaamat matkakustannukset vaihtelivat kunnittain Utsjoen 524 eurosta Kauniaisten 22 euroon vuonna 2015. Maakuntatasolla tarkasteltuna ero tasoittuu Kainuun 138 […]


Kelan tutkimuksen tuoreessa teemakirjassa Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla tarkastellaan suomalaista perhepolitiikkaa, lapsiperheiden tilannetta 2010-luvun Suomessa sekä asenteita työ- ja hoivavastuiden jakamista kohtaan (lue tiedote 16.6.2016) . Yhtäältä on tärkeää selvittää, millaisia valintoja perheissä tehdään koskien esimerkiksi perhevapaiden jakamista äidin ja isän kesken. Toisaalta yhtä tärkeää on tutkia näiden valintojen taustalla vallitsevia arvoja ja […]


Sairauden vuoksi työstä poissaololle on monta käsitettä, joihin liittyy erilaisia tunnetason tulkintoja. Koska kyseessä on kyvyttömyys tehdä töitä sairauden vuoksi eikä oikeus olla poissa töistä, parempi on käyttää käsitettä sairauspoissaolo eikä sairausloma. Lyhyeen sairauspoissaoloon riittää usealla työpaikalla  oma ilmoitus, mutta muilta osin lääkäreillä on keskeinen rooli sairauspoissaoloprosessin määrittymisessä. Prosessilla tarkoitamme tilannetta, jossa arvioidaan paitsi sairauspoissaolon […]


Kelassa on meneillään Kestävän kehityksen teemaviikko. Sen aikana kestävää kehitystä lähestytään eri näkökulmista, mutta etenkin sosiaalisen vastuullisuuden käsitteen kautta. Tässä blogikirjoituksessa huomio kiinnitetään yllä mainitussa viitekehyksessä tutkimuksen tekemiseen ja erityisesti sen tuottaman tiedon raportointiin, julkaisemiseen ja käyttöön. Esimerkkinä käytetään vuosittain toteutettavaa toimihenkilökyselyä. Yrityksen sosiaalinen vastuu näkyy käytännössä muun muassa siinä, että se on kiinnostunut työntekijöiden […]


Eduskunnan maaliskuussa 2015 tekemällä päätöksellä perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kuntien vastuulle. Uudistuksella ei ole tarkoitus muuttaa toimeentulotuen tasoa eikä myöntämisperusteita. Tiistaina 19.4.2016 julkaistiin Sosiaalibarometri 2016. Tämä SOSTE:n erityiskatsaus toimeentulotuesta ja sote-uudistuksesta perustuu kyselyyn, joka lähetettiin Manner-Suomen kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille, sosiaalityöntekijöille sekä Kelan […]


Erilaisiin sähköisiin laitteisiin voidaan nykyään ladata monia terveyttä parantavia palveluja, jotka aiemmin piti hakea paikan päältä asiantuntijan vastaanotolla. Etäpalvelut ja digitalisaation tuotokset ovat osa nykypäivää, ja niitä kehitetään ja omaksutaan joka puolella. Myös uudistuksien kanssa hieman hitaammin liikkuvat tahot ovat alkaneet hyväksyä modernien etäpalvelujen kehittämisen ja käytäntöön ottamisen. Älypuhelimet ovat meillä aina mukana, kädessä ja […]


Olen työskennellyt tutkimusviestinnän parissa yli kymmenen vuotta. Aina silloin tällöin kuulee valistuneita arvioita siitä, kuinka pitkän tekstin eri tasoilla toimivat päätöksentekijät ehtivät lukea. Yhden kiertävän teorian mukaan portaita on kolme: alimmalla päätöksentekotasolla ehditään lukea yksi liuska, seuraavalla yksi tekstikappale ja ylimmällä tasolla, esimerkiksi eduskunnassa, ehditään lukea yksi virke. Tämä asettaa haasteen tutkijoille ja viestijöille, kun kohderyhmä on selvillä. […]


Sote-uudistuksen etenemisestä saadaan pian uutta tietoa. Rahoitusuudistuksessa jää myös tulevaisuudessa ratkaistavaksi se, mikä taho maksaa jatkossa omaishoidon palkkion: kunta, maakunta vai Kela? Kun sote-alueelle tulee järjestämisvastuu kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista, olisi loogista jos palkkion maksaisi maakunta, mikäli palkkion maksatusta ei siirretä Kelan tehtäväksi. Toimeentulotuen maksatus siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta, mikä siis estää omaishoidon tuen maksatuksen […]


Mats Brommelsin vetämä selvityshenkilöryhmä julkisti 15.3.2016 väliraporttinsa valinnanvapaudesta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Matkakorvausten osalta konkreettisia ehdotuksia ei vielä tehty, vaan matkakustannusten rahoitusvastuun erityiskysymyksiä käsitellään jatkotyössä. Selvitin tuoreessa työpaperissa (Tillman 2016b) matkakorvausten kohdentumista eri hoitopaikkoihin vuonna 2012.  Selvästi eniten korvauksia maksettiin HYKS:iin tehdyistä matkoista (kuvio 1). Taustalla on ennen kaikkea se, että HYKS:n käyntimäärät ovat […]


Perustulosta keskustellaan Suomen lisäksi monissa muissakin maissa. Hollannissa on alkamassa perustulokokeilut eräissä isoissa kaupungeissa. Ranskassa suunnitellaan paikallisia kokeiluja. Sveitsissä järjestetään kesäkuun alussa kansanäänestys perustulosta. Kanadassa herätellään uudestaan perustulointoa. Englantilaiset järjestelevät perusturvaansa uuteen asentoon. Kansainvälisen perustulokiinnostuksen taustalla on paljon samoja tekijöitä: perusturvan hajanaisuus, väliinputoamiset, etujen saantiin liittyvät viipeet, sosiaaliturvaan liittyvät kannustinkysymykset, työn luonteen muuttuminen ja siitä […]


Valinnanvapautta terveyspalveluissa on lisätty useissa Euroopan valtioissa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Usein tavoitteena on ollut paitsi vahvistaa potilaiden omaa roolia terveyspalveluissa, niin myös lyhentää palveluiden odotusaikoja ja jossain määrin parantaa niiden laatua. Kaikissa uudistuksia tehneissä valtioissa keskusteluun on noussut kilpailullisten olosuhteiden luonne terveyspalveluissa. Kuitenkin vain Englannissa valinnanvapaudella on määrätietoisesti pyritty lisäämään tuottajien välistä kilpailua. Edellä […]


Blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Aiemmat kirjoitukset on julkaistu 29.9.2015, 1.10.2015 ja 5.10.2015. Kelan tutkimusblogissa julkaistiin syksyllä 2015 kirjoitussarja perustuloa koskevista kansalaismielipiteistä. Yleisesti ottaen perustulo sai laajaa kannatusta kansan keskuudessa. Perustuloa koskevaa kysymystä ei tuolloin asetettu mihinkään kehykseen, ts. emme viitanneet mihinkään taloudellisiin, verotuksellisiin tai tulonjaollisiin seurausvaikutuksiin. Kysymys kuului yksinkertaisesti: ”Mitä mieltä olette järjestelmästä, […]


With the expressed commitment of the Prime minister Juha Sipilä’s centre-to-right Government to conduct an experiment to evaluate the effects of a basic income system, the idea of a universal basic income has come to the forefront of the Finnish political discourse. Discussions centring on the idea of a universally guaranteed basic income have a […]


Helsingin Sanomissa uutisoitiin 12.1. työttömien työnhakijoiden haluttomuudesta muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Uutisen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olisi tälläkin hetkellä avoimia työpaikkoja projektipäälliköille ja insinööreille, mutta niihin ei saada osaavaa työvoimaa. Samaan aikaan maakunnissa on työttöminä koulutettua työvoimaa, joka on haluton muuttamaan työn perässä Helsinkiin. Miksi näin on? Helsingin Sanomien uutisen mukaan syynä muuttohaluttomuuteen ovat asuntojen hintaerot, […]


Perustulo on Suomessa noussut päivänpoliittiseen keskusteluun Juha Sipilän hallituksen sitouduttua perustulokokeiluun. Perustulokeskustelulla on kuitenkin maassamme pitkä ja monivaiheinen historia. Myös useita konkreettisia aloitteita ja malleja perustulon toteuttamiseksi on julkaistu aina 1980-luvulta lähtien. Juuri julkaistussa Kelan työpaperissa kartoitetaan suomalaisen perustulokeskustelun historiaa ja esitettyjä malleja perustulon tai sitä jossain määrin muistuttavien sosiaaliturvan uudistusten toteuttamiseksi. Työpaperi toimii perustulokokeilun […]


Kela tutkii eri sektoreiden järjestämien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamista oululaisia koskevalla rekisteriaineistolla. Nykyjärjestelmässä kunta järjestää julkisen puolen palvelut, ja yksityisen puolen lääkäripalveluista puolestaan saa Kela-korvausta. Lisäksi työterveydenhuollon piiriin kuuluu 91 prosenttia palkansaajista (Työterveyslaitos 2012). Kela yhdessä Oulun kaupungin, Nordic Healthcare Groupin (Sitran alihankkijana) ja neljän työterveyspalvelujen tuottajan (Attendo, Mehiläinen, Terveystalo ja Oulun työterveys) kanssa keräsi […]