Kuukausi sitten kirjoitimme tutkimusblogissa kollegani Elina Aholan kanssa toimeentulotuen muutoksesta. Kirjoitus liittyi viimeisimmässä Perusturvan riittävyyden arviointiraportissa (ks. Julkari) esitettyihin laskelmiin. Keskityimme raportin tulokseen, että laskennallinen toimeentulotuki oli kasvanut viime hallituskaudella useimmissa elämäntilanteissa, ja että perusturvakotitaloudet olivat oikeutettuja toimeentulotukeen lähes jokaisessa elämäntilanteessa. Otsikossa kuvasimme toimeentulotuen roolin muutosta ”väliaikaisesta vähimmäisturvasta asumistukien täydentäjäksi”. Meidän tarkastelumme kuitenkin perustui vain viime […]
Lähestyvien eduskuntavaalien alla julkaistaan monenlaisia kansalaisten mielipiteitä kuvaavia lukuja mm. puoluekannatuksesta ja vastaajien asenteista. Tietojen keräämiseksi ei ole mielekästä haastatella kaikkia kansalaisia, vaan päädytään tarkastelemaan pienempää osajoukkoa, jonka perusteella saadut tulokset pyritään yleistämään koskemaan koko perusjoukkoa. Osajoukon poimintatavalla ja asenteiden mittaustavalla voi olla suuri merkitys tulosten luotettavuuteen.
Eläketurvakeskus kertoi tiedotteessaan äskettäin, että eläkkeellesiirtymisiän odote kasvoi viime vuonna. Se kasvoi 25-vuotiailla 0,3 vuotta 61,2 vuoteen ja 50-vuotialla 0,2 vuotta 62,8 vuoteen. ”Eläkkeellesiirtymisiän” odote on Eläketurvakeskuksen käyttämä ja kehittämä mittari, joka kuvaa todennäköistä ansioeläkkeen alkamisikää, jos eri ikäluokissa siirryttäisiin samassa tahdissa eläkkeelle kuin tilastointivuonna ja jos myös kuolevuus pysyisi ennallaan. Uutinen on uutinen suhteellisessa […]
Masennushäiriöt ovat keskeisiä työkyvyttömyyttä aiheuttavia psykiatrisia sairauksia. Lähes joka viidennellä on jossakin elämänsä vaiheessa diagnostiset kriteerit täyttävä masennustila. Masennukseen liittyy mielialan laskua, toimintakyvyn alenemista, itsetunnon madaltumista ja joskus voimakastakin väsymystä. Aloitekykyisyys ja toimintojen loppuun saattaminen on vaikeaa, eikä masentunut kykene tuntemaan nautintoa niistä asioista, jotka aiemmin ovat tuntuneet hyviltä. Kiinnostus asioita ja toisia ihmisiä kohtaan […]
Noin 800 000 suomalaista käyttää vuosittain jotain psyykenlääkettä. Vaikeiden elämäntapahtumien ja kuormittavien olosuhteiden haitallisesta vaikutuksesta mielenterveyteen on enenevässä määrin tutkimusnäyttöä. Lapsuuden aikaisten vaikeiden kokemusten on myös osoitettu olevan yhteydessä itse raportoituun alentuneeseen mielenterveyteen. Ensimmäistä kertaa on nyt osoitettu laajaan suomalaiseen väestökyselyyn ja lääkerekisteritietoihin perustuvassa seurantatutkimuksessa lapsuuden ajan kuormittavien kokemusten lisäävän huomattavasti psyykenlääkkeiden käyttöä aikuisiässä. Tutkimus on toteutettu […]
Tutkimukselta peräänkuulutetaan yhteiskunnallista hyötyä ja vaikuttavuutta. Tutkijatahot ja tutkimuksen rahoittajat alleviivaavat tutkimusohjelmissa ja strategia-asiakirjoissa tutkimuksen vaikuttavuutta. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus konkretisoituu näyttöön perustuvan politiikan ideaalissa. Sen mukaan päätöksenteko perustuu tutkimuksella tuotettuun luotettavaan tietoon. Yhteiskunta vaikuttaa tutkimuksen aihealueisiin ja hyvin tehty tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan – tähän ajatteluun perustuu esimerkiksi Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen ohjelmat ja Valtioneuvoston kanslian […]
”Visiot ovat poliittisen prosessin tärkein askel”. Näin julisti edesmennyt Donella Meadows, yksi Rooman klubin kuuluisan ”Limits to Growth” -raportin kirjoittajista. Samoin taidetaan tuumata tulevaisuusorganisaatio Sitrassa, sillä viime vuoden lopulla se julkaisi työpaperin nimeltä ”Visio Suomelle: Kohti kestävää hyvinvointia”. Tämän vuoden puolella organisaatio otti seuraavan askeleen: visiota konkretisoitiin ehdotuksella strategisesta hallitusohjelmasta, jonka tavoitteena on kestävä hyvinvointi. […]
Sote tuli, ja sote meni. Tällä hallituskaudella asiaan ei saatu ratkaisua. Seuraavalla hallituskaudella on tarkoitus palata asiaan ja jatkaa siitä mihin jäätiin. Pulma on vain se, että maailma muuttuu niin nopeasti, että tulevan hallituksen sote -uudistuksen reunaehdot ovat toisenlaiset kuin Katainen/Stubb -koalitioilla. Reunaehtojen muutokset rajaavat pois joitain vaihtoehtoja ja tekevät toisia vaihtoehtoja todennäköisemmiksi. Poliittisen saamattomuuden […]
Kuuntelin 4.3.2015 Tanen ja NYTKIS-järjestön eduskuntavaalipaneelia. Hoiva ja vanhempainvapaan 6+6+6 -malli olivat keskustelun pääaiheina. Paneelin kahdeksan puolueen edustajasta puolet kannatti, toinen puoli ei kannattanut tai ottanut kantaa malliin. Malli on hyvä tavoite ja noudattaa suomalaista perinnettä: isille oikeuksia, mutta jossain määrin äitien kontrolloimana. Tasa-arvoa edistävään 6+6+6 -malliin sisältyy hiljainen ajatus, että äiti pitäisi pääsääntöisesti 6+6 kuukautta vapaata ja […]
Osallistuinpa hyisenä helmikuun iltapäivänä Tilastokeskuksen Talous ja hyvinvointi -seminaariin. Tilaisuudessa lanseerattiin laitoksen uusi lehti, jossa yhdistyvät aiemmat Tieto&trendit- ja Hyvinvointikatsaus -lehdet. Seminaarin avannut tilastojohtaja Riitta Harala kertoi, että näin haluttiin yhdistää myös taloudellisten ja hyvinvointiin liittyvien kysymysten tarkastelu. Tällainen yhdistämisinto taitaa olla trendikästä, sillä viime vuoden lopulla ilmestyi SOSTEn kokoomateos nimeltä ”Hyvinvointitalous”. Sen johdannossa hyvinvointitalous […]
Vuonna 2010 eduskunta sääti, että perusturvan riittävyyttä tulee arvioida neljän vuoden välein. Tänään julkaistiin sarjassaan toinen Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Raportin kirjoittajana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koolle kutsuma työryhmä, johon myös allekirjoittaneet kuuluivat. Olimme mukana muun muassa tekemässä raportin esimerkkilaskelmia sekä analysoimassa eri etuuksien päällekkäisyyttä.
Eläkkeet herättävät tunteita. Etenkin suuret eläkkeet herättävät suuria tunteita. Tunteet purkautuvat vaatimuksiksi leikata huippueläkkeitä ja tasoittaa eläkeläisten välisiä tuloeroja. Onhan Suomi niitä harvoja maita, joissa eläkekattoa ei ole. Kansainvälisten vertailujen mukaan eläkeläisten väliset tuloerot eivät Suomessa kuitenkaan ole EU-maitten suurimpia, jos kohta eivät kaikkein pienimpiäkään. Eläkeläisten väliset tuloerot ovat samaa tasoa aktiivi-ikäisten välisten tuloerojen kanssa. […]
Monikanavarahoituksen purkamista pohtivat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmät saavat työnsä valmiiksi helmikuun loppuun mennessä. Työryhmässä on keskusteltu myös työterveyshuollon rahoituksesta ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluista. Keskustelua tarvitaan ja se jatkuu vilkkaana. Olemme törmänneet monta kertaa siihen, että työterveyshuollon rahoitusta ei tunneta. Se halutaan mieltää valtion rahaksi, koska Kela korvaa työtulovakuutusrahaston kautta työterveyshuollon kustannuksia työnantajille. Työtulotulovakuutus […]
Helsingin Sanomat kertoi 12.1.2015 kotkalaisista hoitajista, jotka olivat oma-aloitteisesti alkaneet yhdistellä osastollaan dialyysihoidossa käyvien potilaiden taksikuljetuksia. Potilaiden hoitoaikoja oli muutettu niin, että ne olivat samalta suunnalta tuleville samoihin aikoihin, mikä edesauttoi yhdistelyn tekemistä. Useamman yhden matkustajan kanssa kulkevan taksin sijaan nyt samassa taksissa oli useampi matkustaja, mikä säästi matkakustannuksia, ja samalla tarjosi vertaistukea potilaille. Sairauteen […]
Syksyllä 2010 varmistui, että Pandemrix-rokotteen ja lapsilla sekä nuorilla todetun narkolepsian lisääntymisen välillä oli selkeä yhteys. Kyseessä oli harvinainen sairaus ja asiantuntijatieto oli vielä vähäistä. Työnjako tapahtui luontevasti. Erikoissairaanhoito keskittyi diagnoosin varmistamiseen ja hoitomahdollisuuksien selvittämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) keskittyi rokoteyhteyden varmistamiseen ja kun oli tämä todennettu, käynnistyi Lääkevahinkovakuutuspoolin työ korvausoikeuksien selvittämiseksi. Sosiaali- ja […]
Kelan kuntoutuslain (KKRL) 12 §:n mukaisten varojen pääkohde on harkinnanvaraisen kuntoutuksen järjestäminen. Tämän lisäksi näitä varoja tulee käyttää myös sairauksien ehkäisyä, kuntoutusta ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimukseen ja kuntoutuksen kehittämistyöhön. KKRL 12:§ varoin rahoitettava tutkimustyö palvelee sekä Kelan järjestämän toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa että muita valtakunnallisia tarpeita. Varoja on viime vuosina myönnetty noin 2,2 miljoonaa euroa […]
Naisten työeläke on keskimäärin 65 prosenttia miesten eläkkeestä. Hoitovapaat voivat tehdä ison loven naisten eläkkeisiin. Naisten palkka on edelleen pienempi kuin miesten palkka. Nämä ovat tosiasioita, eivät mielipiteitä. Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut 2000-luvulla – vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkettä on karttunut alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta siltä ajalta, jolloin vanhempi, useimmiten äiti, saa kotihoidon tukea – […]
Omaishoitoa on käsitelty paljon julkisuudessa. Päätöksentekijöillä on odotuksia omaishoidon suhteen, koska ikääntyneiden määrä kasvaa ja laitoshoitoa puretaan. Lähes kaikesta pitäisi selviytyä kotona. Teimme tutkimuksen virallisena omaishoitajana olleille. Olimme tutkineet omaishoitajia valtakunnallisella kyselytutkimuksella ja heidän tulojaan rekisteritiedoista sekä kuntien omaishoitoa työntekijöitä haastattelemalla. Pidimme ensimmäisistä tuloksista 20.11.2014 seminaarin ja teimme julkaisun. Mitä omaishoitaja haluaisi? Lisää rahaa ja […]
Vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea saavia lapsia on Suomessa noin 18 000. Heidän päivittäinen hoitamisensa kuormittaa vanhempia vaihtelevasti, vähintään joka kymmenennen hoito on sitovaa ja ympärivuorokautista. Vakavasti sairaiden ja vammaisten lasten hoitaminen on Suomessa korkeatasoista ja lasten hoito sekä seuranta on keskitetty pääasiassa erikoissairaanhoitoon. Mutta miten vanhempien oma terveydentila, jaksaminen sekä perheen hyvinvointi tulevat huomioiduksi […]
Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Ensimmäinen osa julkaistiin 1.12.2014 ja toinen osa 2.12.2013. Toimeentulovaikeudet – Pohjoismaitten palautettu kunnia? Toimeentuloa voidaan lähestyä myös kysymällä ihmisiltä suoraan, miten hyvin tai huonosti he tulevat nykyisillä tuloillaan toimeen. Näin on menetelty esimerkiksi Eurooppalaisessa sosiaalitutkimuksessa (European Social Survey, ESS), joka on eräs parhaita kyselytutkimuksia. ESS-kyselyjä on toistettu […]
