Yli puolet suomalaisista pitää sosiaalitukia passivoivina. Ratkaisuna pulmaan on sosiaalitukien muuttaminen vastikkeellisiksi. Tämä oli yksi Ylen uutisten pääviestejä tiistaina 7.1. Ylen sivuilta käy ilmi, että mielipidekyselyn lause, johon vastaajien oli otettava kantaa, oli tarkasti ottaen seuraava. ”Suomen sosiaalituet johtavat siihen, että liian harva ottaa vastuun omasta pärjäämisestään.” En nyt pohdi tätä johdattelevalta vaikuttavaa kysymystä, vaan […]
Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden, lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Se, mitä tämä kaikki tarkoittaa, ei kuitenkaan ole selvää. Perustuslain tulkinta jää tavallisen lainsäädännön määriteltäväksi ja toimeenpanevien tahojen ratkaistavaksi. Suomen lainsäädäntö ei ole kovin yksiselitteinen sen suhteen, mitä perusturva on ja mikä turvan tason tulisi olla. Suomen Akatemian rahoittamassa […]
Hallituksen rakennepaketista paljastui mielenkiintoinen tieto pitkäaikaislääkkeitä käyttäville: reseptien voimassaoloaikaa pidennetään kahteen vuoteen, jotta ”reseptin uusimiseen liittyvien lääkäri- ja hoitajavastaanottojen määrä vähentyy”. Tällä rakennemuutoksella arvioidaan säästettävän kolme miljoonaa euroa.
Nuorten syrjäytyminen puhututtaa ja sen estämiseksi on käynnistetty nuorisotakuu, vuoden alusta muuttuu vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen saamisen ehdot ja lisäksi suunnitellaan nuoren kuntoutusrahan ikärajan nostoa. Nämä kaikki toimenpiteet kohdistuvat opiskelun ja työllistymisen tukemiseen.
Salossa on lyhyessä ajassa tapahtunut voimakas elinkeinorakenteen muutos, kun Nokia Oyj sulki matkapuhelintehtaan paikkakunnalla. Muuttuva Salo 2013–2023 -tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia laajamittaisella rakennemuutoksella on yksilöiden ja alueen hyvinvointiin. Kelan tutkimusosaston ja Turun yliopiston yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa kerätään kyselyllä tietoa salolaisten työttömyydestä, toimeentulosta, hyvinvoinnista ja terveydestä. Lisäksi selvitetään alueen taloudellista kehitystä ja Saloon kohdennettujen tukitoimien vaikuttavuutta […]
Töistä lähtiessäni kuulin rivakasti marssivan isän sanovan alle metrin mittaiselle lapselleen: ”Jos sä jäät musta jälkeen niin autot ajaa sun päälle”. Askeleet olivat pienemmällä perheenjäsenellä alle puolet isänsä askelista. Aika haasteellista on pienen elämän alku: pitää pysyä aikuisen tahdissa, jotta ei tule liiskatuksi.
Päivää tohtori on esseistinen dokumenttielokuva suomalaisen terveydenhuollon kehityksestä. Se näyttää, kuinka Suomessa on siirrytty sadan vuoden aikana kiertävästä kunnanlääkäristä kolmikanavaiseen terveydenhoitojärjestelmään. Video on tuotettu Sitran ja Kelan järjestämään seminaariin, joka pidettiin Finlandia-talossa 3.9.2013.
Säästöpaineet haastavat tutkijoita pohtimaan uusia malleja myös hammashoitoon. Julkista rahaa eli kuntien ja sairausvakuutuksen rahaa on hammashoitoon liian vähän – tulevaisuudessa todennäköisesti vielä vähemmän. Yksityissektori hoitaa aikuisia ja kunnallinen hammashoito lapsia. Tämän on edelleen järjestelmän iso kuva, vaikka myös kunnallinen hammashoito on uudistusten jälkeen ryhtynyt urakalla hoitamaan aikuisia. Yksityisen ja kunnallisen sektorin kolmen vuoden (2006-2008) […]
Tehokkuus, joustavuus ja valinnanvapaus ovat sosiaaliturvan tulevaisuuden teemoja. Sain työskennellä kolme ja puoli vuotta Kelan vireällä tutkimusosastolla ja perehtyä sisältä päin Suomen suurimman ja kauneimman sosiaalivakuuttajan toimintaan. Yritän nyt laatikon ulkopuolelta hahmottaa sitä, mitä Kelan pitäisi tehdä, jotta se säilyttäisi asemansa myös tulevaisuudessa.
Gordionin solmulla kuvataan monissa kielissä ongelmaa, johon ei tahdo löytyä ratkaisua. Sosiaali- ja terveydenhuollon pitkään jatkunut kehittäminen näyttää olevan tällainen. Solmun vaikein silmukka rakentuu toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon investointi- ja uudistamistarpeista ja toisaalta siitä, että nykyinen kuntarakenne ei kykene vastaamaan näihin tarpeisiin.
Enää ei ole kysymys tilapäisestä taantumasta – vaan julkinen sektori kutistuu pysyvästi Euroopassa, Kelassa vieraillut professori ennustaa. Professori Richard B. Saltman (the Rollins School of Public Health, Emory University Atlanta, Yhdysvallat) arvioi, että julkisten terveyspalvelujen tuottavuuden lisäys ei riitä yksinään turvaamaan palvelujen saatavuutta ja laatua. Saltman analysoi, että julkiseen rahoitukseen perustuvat järjestelmät tarvitsevat tuekseen muita rahoituslähteitä […]
Suomessa 18 prosenttia työikäisestä väestöstä oli työelämän ulkopuolella työkyvyttömyyden tai työttömyyden takia vuonna 2010, kun Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vastaava osuus oli 12–13 prosentin tasolla. Vuosien 2005 ja 2010 välillä Suomen tilanne pysyi lähes muuttumattomana: poissaoloaste laski prosenttiyksikön verran, mutta Ruotsissa vastaavana aikana laskua oli viisi prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi Kelan tutkimusosaston tuoreesta selvityksestä, jossa […]
Työttömyystilastojen uutisointi on ollut viime kuukausina jossain määrin hämmentävää. Tilastokeskus on kertonut työttömyyden vähentyneen viime vuoteen verrattuna, kun taas työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisemista luvuista käy ilmi, että työttömien työnhakijoiden lukumäärä on kasvanut tuntuvasti viime vuoteen verrattuna. Television uutislähetyksistä työttömyyden kehityksestä on voinut saada ristiriitaisen kuvan: ensin on kerrottu työttömyyden vähentyneen ja sitten on haastateltu […]
Terveystaloustieteellä on ollut merkittävä rooli Australian terveyspalvelujärjestelmän kehittämisessä. Terveystaloustieteilijät osoittivat vuonna 1964, että tuolloin voimassa ollut vapaaehtoinen sairausvakuutus johti epätoivottaviin kannustimiin: vakuutuksen ottaneet käyttivät palveluita yli tarpeen, kun taas ilman vakuutusta olevat eivät saaneet tarvitsemiaan palveluita.
Julkaisimme äskettäin selvityksen Lasten yksityisen hoidon tuki osana päivähoitoa (Kela, 2013), jossa verrataan yksityistä ja kunnallista päivähoitoa sekä kuvaillaan lähemmin yksityisen hoidon tuen käyttöä ja päivähoitomaksujen muodostumista. Yksityisen hoidon tukea ei ole aikaisemmin tarkasteltu kokonaisvaltaisesti, vaikka sitä on voinut saada lähes 15 vuotta. Lasten yksityisen hoidon tuki kompensoi yksityisen päivähoidon päivähoitomaksuja. Tuki koostuu, hoitorahasta ja mahdollisesta […]
Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yksityisten lääkäripalvelujen Kela-korvaukset ovat pysyneet samalla tasolla (64–74 miljoona euroa) vuodessa. 90-luvun lamavuosina yksityisten palvelujen käyttö väheni. Yksityisten palvelujen väestöosuus lapsilla saavutti 1990-luvun alun tason vasta vuonna 2010, eivätkä työikäiset ole saavuttaneet tätä vieläkään. Hammashoidon uudistusten 2002–2003 jälkeen yksityisten hammashoitopalvelujen käyttö ei ole myöskään lisääntynyt olennaisesti (ks. Miettinen et al. 2013). […]
Olin päättänyt, etten kirjoita Himasgatesta. Siitä on paljon jo kirjoitettu. Pekka Himanen on osansa saanut – ehkä liiankin kanssa. Asia on myös poliittisesti jossain määrin sensitiviinen. Mutta koska asia on edelleen ajankohtainen, ja se liittyy oleellisesti keskusteluun sektoritutkimuksen rahojen keräämisestä valtioneuvoston kanslian (VNK) alaiseen, poliittisesti ohjattuun strategisen tutkimuksen rahastoon, en malta sormiani hillitä.
Kela on pyrkinyt kehittämään asiakaspalveluaan muun muassa tarjoamalla enemmän verkkopalveluja sekä siirtämällä puhelinpalvelun valtakunnallisen Yhteyskeskuksen hoidettavaksi. Asiakaspalvelun kehittäminen on ollut tavoitteena myös Kelan ja Kotimaisten kielten keskuksen yhteistyöhankkeessa, joka tarkastelee Kelan puhelinpalvelun vuorovaikutuskäytänteitä. Tutkimus keskittyy asiakasneuvojan työssä keskeisiin tehtäviin: esimerkiksi siihen, miten puhelu aloitetaan, miten neuvoja kartoittaa asiakkaan tilannetta, antaa tälle tietoa ja ohjeita sekä […]
Työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusten suuret hylkäysosuudet ovat jälleen nousseet julkiseen keskusteluun. Kelan tutkimusosasto julkaisi lokakuussa 2012 tilastotietoihin perustuneen selvityksen kansaneläkelain mukaisten uusien työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusten hylkäyksien kehityksestä. Erityisesti pyrittiin löytämään viime vuosien hylkäysprosentin suurenemiseen yhteydessä olleita tekijöitä.
Sektoritutkimusraporteissa on usein korostettu, että tutkimus tulisi keskittää yliopistoihin. Usein esitetään, että on sektori”tutkimusta” ja oikeaa, korkealaatuisempaa yliopistoTUTKIMUSTA. (näin esitti esimerkiksi Olavi Ylikorkala HS 30.4. 2013). Rinnastus on väärä ja antaa virheellisen kuvan.
