Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Ensimmäinen osa julkaistiin 1.12.2014. Materiaalinen deprivaatio: ei sittenkään hullumpi eläkejärjestelmä? Suhteelliseen mittariin liittyvistä ongelmista johtuen EU:n piirissä on kehitetty vaihtoehtoisia indikaattoreita, jotka paremmin huomioisivat sen, mihin rahat riittävät, mitä niillä saa hankittua ja mitä ei ja mistä kaikesta rahan puutteen vuoksi pitää jäädä paitsi. EU:n materiaalinen deprivaatioindeksi […]
Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Suomen eläketurva on kattava, mutta tasossa on toivomisen varaa Minulla on kuluvan vuoden aikana ollut mahdollisuus osallistua Euroopan Unionin (EU) sosiaalipolitiikkaa koskeviin työryhmiin ja seminaareihin Brysselissä. Seminaarit ja matkat ovat olleet monessa mielessä opettavaisia, mutta samalla myös vähän turhauttaviakin. Turhautuminen liittyy EU:n luonteeseen ’Eurostoliittona’, kokouskäytäntöihin, joissa aikataulut […]
Monet nuoret elävät nykyisin nuoruuden ja aikuisuuden välimaastossa yhä pidempään. Vakaan työuran ja toimeentulon saavuttaminen ovat siirtyneet myöhemmäksi, koska nuoret opiskelevat pidempään ja työmarkkinoille siirtyminen tapahtuu usein määräaikaisten työsuhteiden kautta. Nuoret tarvitsevatkin monenlaista tukea siirtymisessä aikuisuuteen. Tarvitaan myös tietoa siitä, miten yhteiskunta voisi tukea nuoria tekemään järkeviä valintoja elämänsä kriittisessä vaiheessa. Esimerkiksi miten nuoret saadaan […]
Psykoterapia on terveydenhuollon tavoitteellista ja ammatillista toimintaa, joka tähtää psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen. Psykoterapian järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kunnallisen järjestämisvastuun piiriin, ja Kelan rahoittaman kuntoutuspsykoterapian tarkoituksena on täydentää julkisen terveydenhuollon psykoterapiapalveluita. Kela maksaa kuntoutuspsykoterapiasta osan, ja osa maksusta on kuntoutujan omavastuuosuutta. Kela ei korvaa aikarajoitteisia potilaan hoitoon kuuluvia lyhytpsykoterapioita. Yleisen käsityksen mukaan Kelan myöntämä kuntoutuspsykoterapia […]
Ravinnon yhteyttä muistisairauksiin on tutkittu viime vuosina erityisen vilkkaasti. Aiheesta sai syventävää tietoa valtakunnallisilta ravitsemuspäiviltä ”Ruoki aivojasi”, jotka pidettiin lokakuussa 2014 Helsingissä. Ruoki aivojasi – kuten sydäntäsi Ruokavalio vaikuttaa sydänterveyteen ja samalla aivoterveyteen. Kohonnut verenpaine, muut sydän- ja verisuonisairaudet sekä lihavuus ovat merkittäviä muistisairauksien riskitekijöitä. Näin ollen niitä ehkäisevä ruokavalio ehkäisee myös muistisairauksia. Se, mikä […]
Saksan eläkejärjestelmä viettää kuluvana vuonna 125-vuotisjuhlaansa. Juhlan kunniaksi Brandenburgin portin kupeessa olevissa vakuutusyhtiö Allianzin tiloissa järjestettiin kansainvälinen ’Thanks Otto’ -seminaari. Seminaarin ohjelma rakentui yhtäällä historialliselle osuudelle, jossa käytiin läpi kansleri Otto von Bismarckin toimintaa ja sitä, miten hän käytti sosiaalipolitiikkaa käsikassaranaan pyrkiessään suurempiin päämääriin: Saksan yhdistämiseen, kansakunnan sosiaaliseen eheyttämiseen ja sosialismin ja katolisuuden vastustamiseen. Toisessa […]
Allergian ja astman kustannuksiksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa. Summaa kasvattavat erityisesti yli miljardiin nousevat välilliset kustannukset, ei niinkään suoraan sairauden hoidosta aiheutuvat kulut. Miksi? Sairastamisesta syntyy kustannuksia suoraan sairauden hoidosta, mutta sairaus vaikuttaa potilaan elämään monella tavoin eikä kaikkea ole helppo arvioida rahassa. Elämän laatu heikkenee ja sairaus voi vaikuttaa myös perheeseen, työntekoon ja […]
Työelämää pidennetään, koska keskimääräinen elinikä pitenee, mutta riittääkö eläkeläisenä toimintakykyä unelmien toteuttamiseen? Professori Konrad Beyreuther totesi viime viikolla Mannheimissa pitämässään esityksessä, että kaikille tulee dementia, jos riittävän vanhaksi elää; riskitekijät omaaville aiemmin. Esitys oli vauhdikas ja vakuuttava. Nykymenetelmin dementiaan johtavan prosessin alku voidaan tunnistaa jopa 15 vuotta ennen kliinisiä oireita. Menetelmiä on useita ja näytteitä […]
Taksimatka ei ole aina pelkkä kuljetus paikasta A paikkaan B. Monelle vanhukselle ja vammaiselle tutulla taksinkuljettajalla on suuri merkitys: ”Vanhat ihmiset eivät pärjää yksin sairaalassa. Monta kertaa he eivät ole käyneet ollenkaan ennen sairaalassa. Avustaja olisi tarpeen. Kaikilla ei ole sukulaisia tai ystäviä, jotka olisivat mukana.” Näin totesi taksiyrittäjä Kelan tutkimusosaston taannoin toteuttamassa ns. taksikyselyssä (Paltta […]
Nykyinen opintotukilaki (laki 21.1.1994/65) tuli voimaan noin 20 vuotta sitten. Vuoden 1994 syyslukukaudella ns. uusimuotoista, opintorahapainotteista opintotukea, joka oli vuonna 1992 otettu käyttöön korkeakouluissa, alettiin soveltaa myös toisen asteen oppilaitoksissa. Samalla opintotuen toimeenpano siirrettiin Kelaan. Opintotuki on yksi merkittävimmistä Kelan ylläpitämistä ja hallinnoimista tukijärjestelmistä. Opintotuen saajia on vuosittain yli 300 000. Opintotuki on yleensä opiskelijan […]
Eläkeläisten toimeentulo on parantunut työeläkejärjestelmän kypsyessä. Kaikki eläkeläiset eivät kuitenkaan ole työeläkkeen piirissä ja erityisesti täyden kansaneläkkeen saajat erottuvat korkealla tuloköyhyysriskillään. Vuonna 2011 voimaan tullut takuueläke on viimeisin kansaneläkejärjestelmää koskeva mittava uudistus. Kiinnostavaksi tutkimuskysymykseksi muotoutuu, onko 65–85-vuotiaiden täyttä kansaneläkettä saavien vanhuuseläkeläisten koettu toimeentulo muuttunut takuueläkeuudistuksen jälkeen.
Miten hyvinvointivaltio onnistuisi luomaan ihmisille toivoa vaikeuksien keskellä ja edistämään selviytymistä? Kävimme Syrjäytymisestä selviytymiseen Suomessa -tutkimusryhmässä läpi selviytymiseen liittyvää tutkimusta ja havaitsimme kaksi seikkaa: selviytymisen käsitteellä ei ole vakiintunutta sisältöä eikä selviytymistä ole juurikaan tutkittu seuranta-aineistojen avulla. Selviytymisellä tarkoitetaan tutkimuksessa milloin sopeutumista tai sinnittelyä, milloin hallintaa. Siitä puhutaan myös psykologisen ja sosiaalisen toimintakyvyn hengessä usein […]
Euroopan terveystaloustieteen kokous pidettiin Dublinissa heinäkuussa samoihin aikoihin, kun Brasiliassa ratkaistiin jalkapallon maailmanmestaruus. Dublinissa Kelan joukkueesta pelin avasi Piia Pekola. Piia kertoi meneillään olevasta tutkimuksestaan, jossa analysoidaan, vaikuttaako palveluntuottajien välinen kilpailu vaikeavammaisille tarkoitettujen fysioterapiapalveluiden laatuun. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti ne palvelut, joihin potilaat voivat käyttää palveluseteleitä. Kelan seteli edustaa enemmän hintasäätelyä kuin kuntien jakamat palvelusetelit, […]
Luottamus on yhteiskunnallisen toiminnan kulmakivi. Se on saksalaisen sosiologin Georg Simmelin sanoin yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista ”synteettisistä” voimista. Luottamus kanssaihmisiin ja instituutioihin lujittaa ja ylläpitää sosiaalisia siteitä ja yhteiskunnallista järjestystä. Se edesauttaa sosiaalista ja taloudellista toimintaa ja sen ennakoitavuutta, vähentää epävarmuuksia ja mahdollistaa esimerkiksi taloudellisten toimijoiden riskinoton. Luottamus eri muodoissaan on useiden tutkimusten mukaan erityisen vahvaa […]
Olen arvioinut viimeisen 10 vuoden aikana reilut 2000 tutkimushakemusta, pääosin kotimaisille rahoittajatahoille, mutta myös ulkomaisille. Useat tutkimussuunnitelmat ovat olleet monitieteisiä ja niiden lukeminen on ollut arvioijallekin mielenkiintoinen oppimiskokemus. Niin rahoitusta hakevan kuin hakemuksia arvioivankin ensimmäinen tärkeä tehtävä on tutustua rahoittajan vaatimuksiin. Tutkimussuunnitelmia arvioitaessa on kaikilla rahoittajatahoilla tietyt yhteiset arviointikriteerit: uskottava tutkimushypoteesi valittujen menetelmien relevanssi tutkimuskysymyksiin […]
Skitsofrenia puhkeaa tavallisesti nuoressa aikuisuudessa. Tämän vakavan psykoosisairauden syytekijöitä ei suoraan tunneta, mutta sairastumiseen vaikuttavat geneettiset ja ympäristölliset tekijät sekä niiden vuorovaikutus. Sairastuminen vaikuttaa monella tavalla siihen, miten nuori aikuinen pystyy jatkamaan kouluttautumistaan, miten hän kykenee itsenäistymään ja luomaan sosiaalisia suhteita tai saa mahdollisuuksia osallistua työelämään. Yksilöllisen kärsimyksen ja läheisten kuormittuneisuuden ohella skitsofrenia myös maksaa […]
Kuntoutuksen tulisi olla asiakaslähtöistä. Tämä on Suomessa varsin yksimielisesti hyväksytty näkemys. Yleisesti hyväksytään myös se, että kuntoutuksen onnistumisen edellytys on sen moniammatillinen toteutus. Tuskin kukaan pitää suomalaista kuntoutuspalvelujärjestelmää yksinkertaisena ja kuntoutuspalveluja helposti saavutettavana. Sitä vastoin kuntoutuksen nelijaosta lääkinnälliseen (myöh. toimintakykykuntoutukseen), ammatilliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen kuulee ristiriitaisia näkemyksiä puolesta ja vastaan. Samaan aikaan, kun sosiaalinen […]
Vuonna 1948 toteutettu lapsilisä oli ensimmäinen universaalinen, kaikille tiettyyn ikäryhmään kuuluville yhtäläisesti maksettava tulonsiirto Suomessa. Pekka Kuusi summeerasi 60-luvun sosiaalipolitiikka -kirjassaan lapsilisän vaikutuksia: ”Pohjois- ja Koillis-Suomen pienviljelijäperheissä, missä Putkinotkon tapaan yhäkin oli puutetta usein kaikesta muusta paitsi lapsista, niissä lapsilisärahat lankesivat mannana taivaasta isoavaan maahan. … lapsilisäjärjestelmästä näyttikin pian muodostuvan yhteiskuntajärjestyksemme kallisarvoinen ja koskematon osa, […]
Toimeentulotuki on sosiaaliturvajärjestelmän viimesijainen toimeentulon turvaamisen muoto. Se otettiin käyttöön vuoden 1984 alusta voimaan tulleen sosiaalihuoltolain yhteydessä korvaten näin vuodesta 1956 asti toimineen kuntien jakaman huoltoavun. Kuitenkin jo pari vuotta lain voimaanastumisesta sosiaali- ja terveysministeriön asettama perustoimeentuloryhmä esitti, että Kelasta kehitettäisiin kansanvakuutuslaitos, joka vastaisi perustoimeentulosta, ja toimeentulotukea haettaisiin sosiaalitoimistosta vain silloin, kun sieltä haettaisiin muitakin […]
Postikyselyiden avulla on pitkään kerätty tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen jäsenistä. Kansalaisten into vastata postitse tuleviin kyselyihin on kuitenkin laskenut viime vuosina. Kuviossa 1 on kuvattuna joidenkin viime vuosina kerättyjen koko väestöä koskevien postikyselyiden vastausaktiivisuus. Kuviosta voidaan havaita, että Turun yliopiston sosiologian laitoksen keräämien niin sanottujen Suomi-kyselytutkimusten vastausaktiivisuus on laskenut 10 vuoden aikana yli 60 […]
