Sektoritutkimusuudistus Valtion sektoritutkimuslaitosrakenteen uudistamista pohtinut työryhmä esitti raportissaan ”Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus”, että: tutkimuslaitosten rakennetta uudistetaan kokoamalla tutkimuslaitoksia yhteen ja tutkimuksen tieteidenvälisyyttä ja monitieteisyyttä vahvistetaan. Raportissa täsmennetään, että Terveyden- ja hyvinvoinnin (THL) laitos ja työterveyslaitos (TTL) sekä mahdollisesti Kelan tutkimusosasto sulautetaan Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. tutkimusvoimavaroja kootaan Valtioneuvoston kanslian (VNK) alle 30 miljoonaa […]
Suomalaisen köyhyystutkimuksen ytimenä on toimeentulotuen tutkimus. Köyhyyden määritelmistä voidaan kiistellä, mutta toimeentulotuen saajien köyhyyttä on syytä pitää selvänä. Tuen myöntäminen edellyttää paitsi hakijan ja hänen kotitaloutensa lähes kaikkien tulojen huomioon ottamista myös menojen arviointia. Toimeentulotuen saajien joukossa ei ole niitä, joille köyhyys olisi täysin vapaaehtoinen valinta, koska tuen saaminen edellyttää hakijan omatoimisuutta.
Helsingin Sanomissa oli tiistaina (2.4.) maa- ja metsätalousministeriötä käsittelevä Heli Saavalaisen kirjoitus. Siinä kerrottiin, että ministeriö on sivuuttanut metsälakiesityksessään metsien monimuotoisuudesta huolta kantavien metsä- ja ympäristötutkijoiden näkemykset, samoin meren- ja kalantutkijoiden lohenkalastuskiintiöiden rajoituksia koskevat kannanotot. Lisäksi ministeriön myöntämät suurpetojen kaatoluvat ovat ylittäneet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) tutkijoiden suositukset.
Kataisen hallitus sai paljon kritiikkiä taannoisesta kehysriiheen liittyvästä tiedottamisestaan. Ikävät asiat kun olivat ‘unohtuneet’ tiedotteista. Hallitus jatkaa huonoa tiedotuslinjaansa ajoittamalla sektoritutkimuslaitoksia koskevat, irtisanomisiin johtavat mittavat leikkauspäätökset juuri pääsiäisen alle. Tietojen julkaisemisen ajankohta sopii tietysti piinaviikon henkeen, mutta se sopii huonosti siihen tietoon, joka työelämän tutkimuksessa on tämän kaltaisesta tiedottamisesta. On nimittäin todettu, että viikonlopun ja […]
Perusturvan pitäisi taata elämän riskitilanteissa sellainen taloudellinen turva, jonka varassa pystyy elämään kohtuullisen hyvää elämää. Kun palkkatuloja ei jostain syystä kerry lainkaan tai ainakaan riittävästi, toimeentuloturvaverkon tulisi ottaa vastaan ja turvata arkipäivän sujuvuus. Näin ei kuitenkaan tänä päivänä ole. Vaikka perusturvaan tehtiin sadan euron tasokorotus vuoden 2012 alusta, on esimerkiksi työttömän tilanne yhä heikko.
Kolkuttaako omatuntosi käyttäessäsi toimivia työterveyshuollon palveluita? Maassamme yli 3 miljoonaa jää toimivien perusterveydenhuollon palvelujen ulkopuolelle, julistavat monet terveydenhuollon monikanavarahoituksen vastustajat. Terveydenhuoltojärjestelmämme merkittävä vahvuus on työnantajien mittava panostus työterveyshuoltoon. Samalla se on myös Akilleen kantapää, sillä työterveyshuolto näyttää edelleen jäävän terveydenhuollon rahoitus- ja rakennesuunnitelmien ulkopuolelle. Toimiva järjestelmä halutaan jättää rauhaan. Työterveyshuollolla on laaja yhteiskunnan tuki ja […]
Vuoden vaihteessa perusturvaetuuksiin tehtiin jälleen joitain muutoksia. Muutosten vaikutuksia kansalaisille tarkastellaan juuri julkaistussa Kelan nettityöpaperissa (ks. Honkanen ja Tervola 2013). Analyysissa käytettiin apuna SISU-mikrosimulointimallia. Tämän vuoden muutokset eivät laajuudessaan saavuta vuoden 2012 muutoksia (ks. Honkanen ja Tervola 2012), jolloin työttömän peruspäivärahaan tehtiin ns. sadan euron korotus. Korotus oli 1990-luvun laman jälkeisen Suomen historiassa poikkeuksellinen. Myös vuoden 2013 muutokset […]
Äskettäin järjestetyn terveystaloustieteen päivän teemana oli tänä vuonna ”Terveydenhuolto muutoksessa – lisääntyykö eriarvoisuus?” Päivän pääpuhujana oli terveystaloustieteen professori Eddy van Doorslaer Erasmus University Rotterdamista. Professori van Doorslaer on arvostettu terveyserojen tutkija, joka on tutkimusryhmänsä kanssa julkaissut paljon vertailevaa tutkimusta terveydenhuoltopalveluiden käytön sosiaaliryhmittäisistä eroista OECD-maissa. Van Doorslaer esitteli katsauksen siitä, miltä Suomen terveyspalvelujärjestelmän eriarvoisuus näyttää kehittyneiden maiden […]
Perusterveydenhuoltomme kriisi oli sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetyöryhmän yksi polttavimmista kysymyksistä. Työryhmätyön heikot tulokset saivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämään tutustumismatkan muiden pohjoismaiden perusterveydenhuoltoon. Tammikuun puolivälissä matkalle Norjaan, Tanskaan ja Ruotsiin osallistui reilu tusina terveydenhuollon asiantuntijoita, jotka edustivat kuntien sote-päättäjien, sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten johtajien, lääkäreiden sekä THL:n ja Kelan asiantuntemusta.
Palveluseteli on kasvattanut viime vuosina Suomen kunnissa nopeasti suosiotaan uutena sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen tapana. Tämä käy ilmi esimerkiksi Suomen Kuntaliiton ja Sitran palvelusetelin käyttöä koskevasta selvityksestä viime vuodelta. Seteliä ja veronmaksajien rahoja kärkkyvien sosiaali- ja terveyspalveluyrittäjien mielestä setelin käyttöönotto tapahtuu kuitenkin liian hitaasti.
Viime marraskuussa Kelan seminaarissa tarkasteltiin omaishoidon nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Alustuksissa tuli esiin se, että järjestelmä ei ole vielä vakiintunut osaksi kuntien palvelujärjestelmää. Omaishoito olisi yhteiskunnan kannalta edullinen hoitomuoto, mutta järjestelmää ei hyödynnetä riittävästi.
Sain olla mukana asiantuntijana, en Kelan virallisena edustajana 11. tammikuuta loppumietintönsä jättäneessä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetyöryhmässä. Yhdyin raportissa Espoon perusturvajohtaja Juha Metson tavoin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) eriävään mielipiteeseen.
Työurakeskustelussa avuksi ovat elinajan taulut, jotka johdetaan eri ikäluokkien kuolleisuusluvuista. Niiden avulla voidaan tehdä seuraavanlaisia päätelmiä: vuonna x syntyvä henkilö elää keskimäärin y vuotta vanhaksi edellyttäen että kuolleisuus eri ikäluokissa ei muutu. Uusimmasta, Suomen vuoden 2011 elinajan taulusta voidaan lukea, että vuonna 2011 syntynyt henkilö elää keskimäärin 80,4-vuotiaaksi. Tätä lukua kutsutaan elinajan odotteeksi, tarkemmin sanottuna […]
Mitä jos vuoden 2012 alusta perusturvaa ei olisi korotettu? Eli jos työttömän peruspäivärahaan eikä toimeentulotukeen olisi tullut tasokorotusta eikä yleistä asumistukea olisi korotettu – millaiset olisivat olleet köyhyysvaikutukset? Kysymystä voidaan tutkia mikrosimuloinnin avulla. Mikrosimulointi on monipuolinen menetelmä, jossa ohjelmoituja sääntöjä sovelletaan mikrotason aineistoon. Tulonjaon mikrosimulointimallit mallintavat nimensä mukaisesti tulon jakautumista: tällöin lainsäädäntö on ohjelmoitu jollakin […]
Tätä kirjoitettaessa vietetään valtakunnallista ajattelun viikkoa. Ajattelu on tunnetusti toimintaa, joka tapahtuu aivoissa. Tutkimustyössä ajattelun lisäksi riittää joskus se, että aivojen toimintaa pystytään jäljittelemään. Yksi tällainen jäljiteltävä toiminta on oppiminen. Neuroverkkolaskennassa käsitellään malleja, jotka on saatu tuotettua jäljittelemällä aivoissa tapahtuvaa oppimisprosessia. Seuraava esimerkki on otettu kestävän ekologisen kehityksen aihepiiristä ja siinä Kelassa tehdyillä laskelmilla arvioidaan […]
Masennuksen hoidon yhteydessä puhutaan paljon terapiasta ja lääkkeistä. Sanomalehdissä on tämän tästä ilmoituksia erilaisista lääketutkimuksista. Terapian ja lääkkeiden lisäksi toipumista masennuksesta tukee arkisempi keino: toisilta ihmisiltä saatava apu eli sosiaalinen tuki.
Tänä syksynä on käyty jonkin verran kunnallisvaalien innoittamana keskustelua pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuista. Jakolinjat ovat selvät. Vihreät ja vasemmisto ovat keskimäärin innokkaampia ruuhkamaksujen kannattajia ja vastustajat löytyvät puoluespektrin oikeasta laidasta kuten kokoomuksesta. Puolustajat näkevät ruuhkamaksuissa keinon poistaa ruuhkia, parantaa ilmanlaatua ja kerätä lisätuloja julkisen sektorin kassaan. Vastustajat näkevät maksuissa ennen kaikkea jälleen yhden keinon holhota kansaa. Ehkä […]
Monella terveysalan ammattilaisella meni viime keväänä kahvi väärään kurkkuun kuullessaan uutisen sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta. Sen jälkeen uutta Sotea on odotettu kuin kuuta nousevaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta käytävä keskustelu sai minut kaivamaan esiin tasan kymmenen vuotta sitten ilmestyneen väitöskirjani. Analysoin erikoissairaanhoidon hinnoittelun kannusteita ja kustannusriskejä (Mikkola 2002). Osoitin, että erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittainen vaihtelu on pienille kunnille […]
Mitä hyvinvointivaltio merkitsee hyvinvoinnille? Vastaus riippuu pitkälti siitä, mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan. Pohjoismaisen hyvinvointitutkimuksen perinteessä hyvinvointia on tavattu pitää monen tekijän summana, eikä niinkään yleisenä onnellisuuden tai tyytyväisyyden tunteena. Hyvinvointia on siis lähestytty jossakin mielessä ei-psykologisesti. Ja tarkemmin sanoen tekijöitä ei ole summattu, vaan ne on pidetty erillään.
Kelassa tehtyjen laskelmien mukaan koko maan väestön toimeentuloeroihin vaikuttavat erot pääkaupunkiseudulla 25 prosentin osuudella ja erot Itä-Suomessa 11 prosentin osuudella. Ahvenanmaan osuus on vain puoli prosenttia. Tämän tyyppiset alueelliset tarkastelut ovat ajankohtaisia ei pelkästään siksi, että kunnallisvaalit ovat tulossa, vaan myös siksi, että maanantaina 15.10. myönnettiin Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi (talouden Nobel) […]
