Lähes joka kymmenes perustoimeentulotukea saava kotitalous saa ansiotuloja. Osuus on kasvanut vuodesta 2017. Ansiotulojen saaminen on yleistä erityisesti kotitalouksissa, joissa on kaksi aikuista.  Hyvän työllisyystilanteen vuoksi toimeentulotuen saajien määrää vähenee. Samalla ansiotuloja saavien toimeentulotukikotitalouksien määrä on kasvussa. Vuonna 2022 keskimäärin noin 9 prosentilla perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista oli tuloinaan ansiotuloja, kun vuonna 2017 osuus oli 6 […]


Sosiaaliturvan alikäyttö on merkittävä ongelma erityisesti yhteiskunnan heikossa asemassa olevien hyvinvoinnille. Alikäytölle on monia syitä ja Kelan prosesseissa on useita kohtia, jossa alikäyttöä voi esiintyä. Sairauspäivärahan alikäyttöön vaikuttavat myös terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat, joiden kohdalla Kelan ja muiden toimijoiden pitäisi voida joustaa asiakkaan hyväksi.


Simuloinnin mukaan hintojen viimeaikainen nousu vei köyhyyteen noin 62 000 kotitaloutta ja nosti lasten köyhyysastetta yli 3 prosenttiyksikköä. Lapsilisän maltillinen 10 % korotus kompensoisi vain pienen osan ostovoiman heikkenemisestä pienituloisissa lapsiperheissä. Lapsilisän veronalaisuus sen sijaan nostaisi lapsiköyhyysastetta lisää noin 2,7 prosenttiyksikköä.


Työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksia ja perustoimeentulotukea saavista työikäisistä valtaosa käyttää saman vuoden aikana myös erilaisia sote-palveluita. Käytetty palveluvalikoima riippuu vahvasti siitä, mitä etuutta henkilö saa. Koko väestön tapaan lähes kaikki käyttävät terveyspalveluita, mutta erityisesti toimeentulotuen saajat, kuntoutustuen saajat ja perusturvaa saavat työttömät ovat varsin usein myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden piirissä.


Yksi sosiaaliturvauudistuksen keskeisistä teemoista on ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen. Toimeentuloturvaetuuksien saajista joka kolmas saa myös palkka- tai yrittäjätuloja. Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistämisen monimutkaisuus vaikuttaa erityisesti työttömiin tai osa-aikaisesti työllistyviin. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa on nostettu esiin työttömyys-, tulo- ja byrokratialoukuiksi nimettyjä työnteon kannustinloukkuja. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on tunnistettu ne tilanteet, joissa työtön saa työttömyysturvan lisäksi myös asumistukea […]


Sosiaaliturvan kokonaisuus muodostuu lukuisista toisiinsa kytköksissä olevista etuuksista ja palveluista. Kun yhden lainsäädännössä tai toimeenpanossa tehdään muutoksia, syntyy herkästi heijastusvaikutuksia toisiin järjestelmän osiin. Eri hallinnonalojen etuudet ja palvelut tulisikin nähdä kokonaisuutena.


Rekisterien perusteella olemme jo tienneet, että työikäinen omaishoitaja on pienituloisempi kuin vastaavan ikäinen muu väestö. Omaishoidosta saatu palkkio nostaa tulotasoa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi. Myös omaishoitajaperheen toimeentulotuen käyttöä päästiin tarkastelemaan ensimmäistä kertaa Kelan toimeentulotukirekisterin avulla. Toimeentulotukea tarvittiin erityisesti lapsiperheissä.


Kela maksaa vuosittain joitakin tuhansia opintolainoja pankeille lainanottajan maksuvaikeuksien vuoksi.   Elokuun 2017 alussa opintotukijärjestelmä koki myllerryksen, jossa lainan osuutta opiskelijoiden tuesta kasvatettiin. Valtion takaamaa opintolainaa mainostetaan opiskelijoille joustavana ja edullisena lainana. Sen korot ovat alhaiset, ja lainaan voi liittyä myös opintolainavähennys tai opintolainahyvitys, joka riippuu opintojen aloitusajankohdasta, valmistumisajasta ja lainan suuruudesta . Lisäksi pienituloisten […]


Yli puolet Kelan takaisinperinnän asiakkaista on alle 35-vuotiaita. Useimmiten takaisin peritään asumistukea ja työttömyysturvaetuuksia. Takaisinperinnän aiheuttaa usein nopea muutos elämäntilanteessa.   Vuoden 2014 lopussa Kelan tekemää etuuksien takaisinperintää oli kesken 109 881 henkilöllä. [1] Suurimmalla osalla (81 %) oli kesken pelkästään etuuksien takaisinperintää. Lopuilta Kela peri samanaikaisesti myös valtiontakauksen perusteella lainanottajan puolesta maksamaansa opintolaina- eli takausvastuuvelkaa, elatusvelvollisuuden […]


Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle on hankaloittanut tilannetta niillä, joilla on tuen saamiseksi liian suuret tulot mutta vaikeuksia selvitä korkeista terveydenhoitomenoistaan.   Jo aivan perustoimeentulotuen Kela-siirron alkumetreillä sosionomi Saana Hakola nosti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan esiin huolen siitä, miten Kela huomioi pitkäaikaissairaiden ja eläkeläisten terveydenhuoltokulut. Ennen siirtoa monissa kunnissa myönnettiin maksusitoumuksia terveydenhuollon kuluihin, vaikka asiakkailla ei ollut laskennallista […]


Viranomaisten tulee tiivistää yhteistyötään, jotta nuoret saavat tarvitsemansa avun.   Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo nosti muutama viikko sitten keskusteluun kotona vanhempansa luona asuvat nuoret aikuiset toimeentulotuen saajat. Hän kysyi, onko oikein, että nämä nuoret voivat hakea perustoimeentulotukea Kelasta, vaikka vanhemmat olisivat hyvinkin varakkaita. Yli 18-vuotias muodostaa toimeentulotukijärjestelmän näkökulmasta oman kotitaloutensa, vaikka asuisikin yhdessä […]


  • 1
  • 2