Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Rinnakkaiseloa Oulussa

Julkaistu 16.2.2015

Monikanavarahoituksen purkamista pohtivat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmät saavat työnsä valmiiksi helmikuun loppuun mennessä. Työryhmässä on keskusteltu myös työterveyshuollon rahoituksesta ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluista. Keskustelua tarvitaan ja se jatkuu vilkkaana.

Olemme törmänneet monta kertaa siihen, että työterveyshuollon rahoitusta ei tunneta. Se halutaan mieltää valtion rahaksi, koska Kela korvaa työtulovakuutusrahaston kautta työterveyshuollon kustannuksia työnantajille. Työtulotulovakuutus on työnantajien ja palkansaajien yhteinen vakuutus, josta rahoitetaan myös sairaus- ja vanhempainpäivärahat. Valtion budjetista ei siis ole kyse. Korvauksilla katetaan alle puolet kustannuksista, joista työnantajat maksavat suoraan loput.

Kelan tutkimusosastolla teemme parhaamme, että saamme tuotettua luotettavaa tietoa keskustelun pohjaksi. Työterveyshuollosta ja sen merkityksestä palvelujärjestelmässä on kovin vähän tietoa, kuten myös YTHS:stä. Sen me tiedämme, että molemmat järjestelmät ovat konsensuksen tuotteita. Niillä on ollut kysyntää ja ne ovat pitäneet pintansa – osin siksi, että ne ovat oivaltaneet asiakaslähtöisten palvelujen merkityksen jo kauan sitten. Sähköisten palvelujen kehittäjinä ne ovat edelläkävijöitä.

Onko työterveyshuolto perusterveydenhuoltoa?

Siinä kysymys, johon saa monta vastausta, riippuen siitä keneltä kysyy. Joku sanoo, että sen ei pitäisi olla sitä missään nimessä. Perusterveydenhuollon järjestämisvastuussahan meillä on kunta. Tutkimustemme perusteella olemme sitä mieltä, että työterveyshuolto hoitaa pääosin työikäisen väestön perusterveydenhuollon. Vuonna 2013 arvioimme työterveyshuollon merkitystä kuntakohtaisesti (ks. Nettityöpapereita 42). Tutkimus saa pian jatkoa ja syventyy erityisesti oululaisten palvelujen käyttöön tarkemmin. Syventävä analyysi Oulusta kertoo, että aikaisemmat laskennalliset arviomme osuvat varsin oikeaan. Alueraporttiamme voi siis käyttää huoletta, ilman pelkoa siitä, että luvut olisivat pahasti pielessä.

Syväanalyysin kohteeksi valikoitui Oulu, koska halusimme riittävän suuren väestöpohjan ja että pystyisimme kohtuullisella työmäärällä saamaan myös tiedot työterveyshuollon palveluntuottajilta. Työlästä aineiston keruu silti oli, mutta palkitsevaa. Monta karikkoa on ylitetty ja tulevaisuus näyttää työterveyshuollon tutkimuksen osalta valoisalta.

Onnistuimme yhteistyössä palveluntuottajien kanssa

Oulussa julkista ja yksityistä rahaa kanavoituu avohoitoon neljän kanavan kautta (kuvio 1). Saimme tulokseksi arvion kokonaisuudesta ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2013. Aineistoa varten pyysimme työterveyshuollon tietoja Oulussa toimivilta suurimmilta palveluntuottajilta: Terveystalolta, Mehiläiseltä, Oulun Työterveydeltä ja Attendolta. Täydensimme ikä- ja sukupuoliryhmittäisiä palveluiden käyttötietoja kyselyillä Pohjois-Suomen Työterveydelle, Caritas Lääkäreille ja Coronarialle. Aineistomme kivijalan muodostivat Oulun kaupungin perusterveydenhuollon (pth) avohoidon yksilötasoisista tietoihin perustuvat summatason aineistot. Keräsimme oululaisten yksityisten lääkäripalveluiden käyttötietietoja Kelan rekistereistä ja YTHS:n tietoja. Aineistot sisälsivät tuottamiseen liittyvät vyörytykset, yleiskustannukset ja -toimistomaksut sekä asiakasmaksut ja omavastuuosuudet.

Kuvio 1. Oululaisten perusterveydenhuollon avohoidon, pois lukien suun terveydenhoidon, kustannukset ikäryhmittäin vuonna 2013.

Kuvio 1: Oululaisten pth:n avohoidon, pl. suun terveydenhoidon, kustannukset ikäryhmittäin vuonna 2013.

Oululaisten perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset olivat 117 miljoonaa euroa, josta hieman yli puolet kertyi kunnallisesti järjestetystä avohoidosta (61 milj. €), seuraavaksi eniten työterveyshuollosta (33 milj. €) ja loput yksityisistä lääkäripalveluista (22 milj. €) sekä YTHS:stä (2 milj. €). Mukana ei ole suun terveydenhuoltoa.

Työterveyshuolto erottuu kuviossa 1 suurena punaisena, lähestulkoon Australian muotoisena mantereena ja sen kustannukset muodostavat merkittävän osan työikäisten kaikista kustannuksista. Oululaisista palkansaajista työterveyshuollon palvelujen piirissä lähes yhdeksän kymmenestä, mikä on enemmän kuin maassa keskimäärin (86 %). Lähes kaikki palkansaajat ovat 55 ikävuoden jälkeen palvelujen piirissä. Miehillä palvelujen kattavuus on samalla tasolla kaikissa ikäryhmissä. Kattavuus on heikoin nuorilla 20–38-vuotiailla naisilla, jolloin he käyttävät suhteellisesti enemmän kunnallisia palveluja. Oululaisia on näiden palvelujen piirissä noin 66 700 henkilöä, kun mukaan arvioidaan muun muassa Oulun ulkopuolella pendelöiviä työntekijöitä.

Kuvio 2. Oululaisten perusterveydenhuollon avohoidon, pois lukien suun terveydenhoidon, rahoittajat vuonna 2013.

Kuvio 2: Oululaisten pth:n avohoidon, pl. suun terveydenhoidon, rahoittajat vuonna 2013.

Näistä avohoidon 117 miljoonan euron kustannuksista (kuvio 2) kunta rahoitti verovaroin kaksi kuudesosaa. Yhden kuudesosan rahoittavat väestö omavastuina ja asiakasmaksuina, valtio pääasiassa valtionosuuksina kunnille ja työnantajat työterveyshuollon kustannuksista. Yksi kuudesosa rahoitettiin Kelan sairausvakuutuksesta, jonka työtulovakuutuksesta korvattiin työnantajille työterveyshuoltoa ja sairaanhoitovakuutuksesta yksityisiä ja YTHS:n palveluita. Muiden rahoittajien osuus oli alle puoli prosenttia. Arvioinnissa ei eritellä yksityisvakuutusten rahoitusosuuksia. Työtulovakuutuksen työterveyshuollon korvausvarat kerätään vakuutusmaksuina työnantajilta (70 %) ja palkansaajilta ja yrittäjiltä (29 %) sekä valtion maksuina yrittäjien työterveyshuollosta (alle 1 %).

Oululainen väestö maksoi näiden palveluiden käytöstä 20 miljoonaa euroa, joista suurin osa (89 %) kului yksityisten lääkäripalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon maksujen omavastuihin ja toimistomaksuihin, osa kunnallisiin asiakasmaksuihin (9 %) ja loput opiskelijamaksuihin YTHS:lle.

Oulussa työterveyshuollon osuus on 35 % laskennallisen perusterveydenhuollon avohoidon 94 miljoonan euron kustannuksista. Alueellisen työterveyshuollon arvioinnin mukaan metropolialueella työterveyshuollon ja yksityisten palvelujen merkitys on vielä suurempi (Hujanen & Mikkola 2013).

Tapahtui Sotessa mitä tahansa – arvauksemme on, että neljän kanavan rinnakkaiselo jatkuu Oulussa sekä muissakin suuremmissa kaupungeissa hamaan tulevaisuuteen. Toivomme, että tutkimuksemme jatkossa auttavat yhteistyön kehittämisessä kaikkien kanavien suhteen. ”Kannattee olla kuulolla”, myös yksilötason aineistojen analyysien ensimmäisiä tuloksia nähdään jo tänä keväänä ja jatkossa lisää on tulossa.

Ensimmäisiä kalvoja tutkimushankkeesta (Slideshare)

Timo Hujanen
Tutkija

Hennamari Mikkola
Tutkimusprofessori

S-postit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin