Elinikä pitenee ja hoidon menot nousevat Terveystutkimuksella on viime vuosina ollut meille suomalaisille hyviä uutisia. Olemme saaneet kuulla, että suomalaiset elävät aikaisempaa pidemmän ja toimintakykyisemmän elämän. Pitkäaikaissairauksien kanssa tullaan toimeen paremmin ja vaikeitakin sairauksia, kuten syöpää voidaan hoitaa tehokkaasti. Kun sitten toimintakyky sairauden vuoksi heikkenee ja arjen toiminnot vaikeutuvat, yhteiskunta tarjoaa tukipalveluja. Tavoitteena on tukea […]


The European Conference on Health Economics was held in Dublin in July at the same time as the winner of the Football World Cup was being decided in Brazil. Piia Pekola kicked things off for Kela in Dublin. Piia talked about an ongoing study that analyses whether competition between service providers has an impact on […]


”Ennätysmäärä nuoria saa eläkepaperit”, ”Työkyvyttöminä eläkkeelle siirtyneiden nuorten määrä on kasvanut rajusti”, ”Masennus vie eläkkeelle”. Nämä ovat otsikoita, joihin törmää usein keskustelussa nuorista eläkkeensaajista. Viime joulun tienoilla laajalevikkisestä lehdestä saimme lukea, kuinka nuorista päästään eroon eläkepäätöksellä, ja kun ei muutakaan syytä löydetä, niin lääkäri kirjoittaa nuorille todistuksen mielenterveyden ongelmasta. Tämä on esimerkki väitteestä, joka perustuu […]


Tiesitkö, että englannin kielen sana malnutrition tarkoittaa virheravitsemusta, ei yksinomaan aliravitsemusta? Minä en ollut tullut asiaa ajatelleeksi ennen kuin satuin lukemaan tuoreesta Tieteessä tapahtuu -lehdestä professori Marja Mutasen ja kumppaneiden artikkelin  ravitsemusinterventioista kehitysmaissa. Virheravitsemus terminä kattaa sekä ali- että yliravitsemuksen ja tarkoittaa myös sitä, että ravinnosta saadaan riittämätön määrä tarpeellisia ravintoaineita. Siinä missä aliravitsemus oli […]


Julkista sektoria kehitetään jatkuvasti. Kehittämishankkeen ilmaantuminen organisaatioon ei siis ole mikään uusi juttu. Tarkastelen opinnäytetyössäni yhtä kehittämishanketta, Vantaan toimeentulotukikokeilua, jota lähestyn työntekijöiden kokemusten kautta. Asetelmani on herkullinen, sillä perustoimeentulotuki päätettiin siirtää Kelaan vuonna 2017. Voisivatko tavat, joilla Vantaan työntekijät on otettu kokeiluun mukaan, toimia ohjenuorana myös sitten, kun perustoimeentulotuki siirretään Kelaan? Monet uudistuspyrkimyksethän epäonnistuvat, koska […]


Nuoret odottavat usein ikävuosiensa lisääntymistä, koska jokainen vuosi on lähempänä omien oikeuksien ja päätäntävallan lisääntymistä. Siksi onkin erikoista, että vaikeavammaisille ja heidän vanhemmilleen 16 ikävuoden täyttäminen voi olla suuri huolen aihe. Vuodesta 1991 Kelan velvollisuutena on ollut järjestää vaikeavammaisuuden kriteerit täyttäville henkilöille pitkäaikainen ja vaativa, muu kuin sairaanhoitoon välittömästi liittyvä kuntoutus. Tämä oikeus on kytketty […]


Vuosikausia kestänyt sosiaali- ja terveydenhuollon mallien rakennus tuotti vihdoin tulosta. Löysin arkistoistani kokousselostuksen (13.5.2003), jossa olin Stakesin vastaväitelleenä tutkijana kirjannut tapahtumien kulun seminaarista, jossa Kelan tutkimusjohtaja Mikael Forss esitteli yleistä terveysvakuutusta terveydenhuollon rahoitusmallina. Mallia seminaarissa kommentoivat Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Matti Liukko, Stakesin terveystaloustieteen keskuksen johtaja Markku Pekurinen, Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala ja neuvotteleva […]


Olen jäsenenä kahdessa yhteiskuntatieteellisiä tutkimushankkeita arvioivassa eettisessä toimielimessä. Eettisessä ennakkoarvioinnissa arvioidaan, noudattaako suunniteltu tutkimus ihmistieteiden eettisiä periaatteita: voiko tutkimuksesta aiheutua tutkittaville haittaa sekä kunnioitetaanko tutkittavien itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja tietosuojaa. Lisäksi tarkastellaan, noudattaako suunnitelma muutenkin hyvää tutkimustapaa ja voimassa olevia lakeja. Eettinen ennakkoarviointi on lääketieteen alalla lakisääteistä, mutta arviointia toteutetaan yleisesti myös muilla tieteenaloilla esimerkiksi yliopistojen […]


Suomen sosiaaliturvamenot olivat vuonna 2012 noin 60 miljardia euroa. Niistä toimeentulotukimenojen osuus on noin yksi prosentti (THL 2014). Vaikka etuuden osuus kokonaismenoista on pieni, se puhuttaa paljon asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä. Yksi olennainen keskustelunaihe on, miten toimeentulotuen saajien tueksi rakennettu auttamisjärjestelmä kohtaa heidät asiakkaina. Tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota toimeentulotukiasiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen – tai pikemminkin tunnistamatta jättämiseen […]


Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on yhteen kietoutuneiden, monisyisten ja monitulkintaisten asioiden muodostama kokonaisuus. Sitä koskevat reformit eivät ole aina edenneet, kuten alussa ajateltiin. Esimerkiksi käynee tempoilevasti edennyt SOTE-uudistus. Keskeinen tulos useissa tutkimuksissa on, että politiikkaprosessi tai polku tehtäväksi annosta lainsäädäntöön on varsin monipolvinen ja täynnä umpikujia, välistävetoja ja uusia avauksia (Saari 2009, 240). Sosiaaliturvaa ja sen järjestämistä […]


Tanskan SDP-liberaali-painotteinen Helle Thorning-Schmidtin koalitiohallitus vei loppusyksystä 2013 läpi lain velvoittavasta sosiaaliturvasta. Valtiopäivillä kaikki puolueet – lukuun ottamatta viher-vasemmistolaista Yhtenäisyyslistaa (Enhedslistan) – kannattivat ehdotusta, joka tuli voimaan 1.1. 2014. Mielipidekyselyitten mukaan asialla oli myös suuren yleisön tuki. 83 prosenttia tanskalaisista kannatti reformia. Työttömienkin keskuudessa uudistuksella oli noin 60 prosentin kannatus. Lakimuutos on ollut sosialidemokraattisen työministeri […]


Mies, joka osallistui Kelan järjestämään MS-tautia sairastaville tarkoitettuun ryhmämuotoisen kuntoutusmallin kokeiluun, kertoi, että ennen kokeilua hän kävi suihkussa lattialla istuen, kun voimat eivät riittäneet seisoen suihkutteluun. Vasta kuntoutuskokeilussa hän kuuli suihkutuolista. Hän oli yksi 42:sta kuntoutuskokeiluun harkinnanvaraisesti (KKRL 12§) valituista.  Lisäksi kokeiluun valittiin 38 kuntoutujaa, joilla on oikeus vaikeavammaisille tarkoitettuun Kelan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvaan kuntoutukseen (KKRL […]


Sosiologi Erving Goffman kyselee kuuluisan Frame Analysis –teoksensa alussa ”Missä olosuhteissa ajattelemme, että asiat ovat todellisia?”. Asioiden tulkitseminen ”tosiksi” tai ”todellisiksi” riippuu Goffmanin mukaan siitä kehyksestä, jossa asioita tulkitaan. Juuri tähän liittyy myös poliittisen retoriikan voima. Asioiden kehystäminen on olennainen osa poliittista argumentaatiota ja kamppailua, jossa kielelliset käsitteet antavat asioille merkityksen ja ohjaavat poliittista keskustelua. […]


On kulunut lähes kuukausi siitä, kun Suomeen saatiin uudet ravitsemussuositukset. Ne tulivatkin tarpeeseen, sillä ravinnosta esitetään ilman asiantuntemusta mitä kummallisimpia käsityksiä ja uskomuksia. Ne leviävät varsinkin sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin ja aiheuttavat monille jopa syömiseen liittyvää stressiä. Syömisen pitäisi kuitenkin olla sekä iloinen että nautinnollinen asia! Suositukset herättivät mediassa suurta mielenkiintoa. Varsinkin suolan saannin vähentämistä […]