Kuka teki mitä hä? Sektoritutkimusuudistus ja kehyspäätös
Sektoritutkimusuudistus
Valtion sektoritutkimuslaitosrakenteen uudistamista pohtinut työryhmä esitti raportissaan ”Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus”, että:
- tutkimuslaitosten rakennetta uudistetaan kokoamalla tutkimuslaitoksia yhteen ja tutkimuksen tieteidenvälisyyttä ja monitieteisyyttä vahvistetaan. Raportissa täsmennetään, että Terveyden- ja hyvinvoinnin (THL) laitos ja työterveyslaitos (TTL) sekä mahdollisesti Kelan tutkimusosasto sulautetaan Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi.
- tutkimusvoimavaroja kootaan Valtioneuvoston kanslian (VNK) alle 30 miljoonaa ja strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusvälineeksi 200 miljoonaa euroa. Rahoitus kootaan asteittain vuosina 2014–2016.
- tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä syvennetään ja kehitetään.
Sekä THL:n, TTL:n että Kelan johto ovat lausunnoissaan asettuneet fuusion suhteen kielteiselle kannalle. Lausunnoissa painotetaan, että asiantuntijaryhmän esittämiä päällekkäisyyksiä näitten laitosten tutkimustoiminnassa ei ole, ja tutkimusprofiilien synkronointi tapahtuu luontevasti STM:n alaisten tutkimuslaitosten yhteistyöelimen SOTERKO:n puitteissa. Kelan tutkimusosasto tai Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston eivät ole osa SOTERKO-konsernia (THL, TTL ja Säteilyturvakeskus STUK), mutta liitännäisjäsenyys antaa mahdollisuuksia koordinoida tutkimustoimintaa.
Sektoritutkimusuudistuksessa tavoitellaan monitieteellisyyttä. Tätä tavoitetta vasten on syytä korostaa, että Kelan tutkimusosastolla monitieteisyys toimii erittäin hyvin. Tutkimusprojekteissa työskentelee sosiaalitieteitten, talous- ja tilastotieteen, lääketieteen, farmasian ja psykologian edustajia. Pieni tutkijayhteisö luo yhteistyölle hedelmällisen pohjan. Suurissa yksiköissä tieteenalat usein muodostavat omat siilonsa eikä monitieteisyys toteudu.
Epäilyksiä esitettiin alun perin myös VNK:n 30 miljoonan rahoituspotin käyttöä kohtaan. Missä määrin rahoitus kohdistuu tieteelliseen, vapaaseen ja kriittiseen tutkimukseen ja missä määrin sitä kanavoidaan poliittisesti sopiviin tarkoituksiin? Himaskohu antoi pohjaa kritiikille: halutaanko näyttöön perustuva politiikkaa vai politiikkaan perustuvaa näyttöä? On syytä pelätä jälkimmäistä.
Valtioneuvoston kehysriihipäätös
Oltiinpa sektoritutkimusuudistuksesta mitä mieltä tahansa, niin Valtioneuvoston kehyspäätös vaarantaa koko uudistuksen. Maan hallitushan yllättäen linjasi sosiaali- ja terveyssektorin tutkimuslaitoksille yhteensä 30 miljoonan kertaleikkauksen. Tämän lisäksi on kaavailtu, että laitoksilta kerätään 17 miljoonaa edellä mainittuun VNK:n alaiseen rahoituspooliin. Laitokset osallistuvat myös valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan noin viiden miljoonan euron panoksella. Jos suunnitelmat viedään läpi, laitokset menettävät yhteensä 52 miljoonaa euroa. Laitosten yhteenlaskettu tutkimus- ja kehittämisbudjetti on noin 60 miljoonaa. Laitosten valtiolta tuleva budjetti on noin 126 miljoonaa. Kaikkineen kehyspäätöksen leikkaukset merkitsevät tuntuvia irtisanomisia, jotka pahimmillaan voivat nousta tuhanteen henkilöön.
Kehysriihipäätös on vaikeasti sovitettaessa yhteen sektoritutkimusuudistuksen kanssa – mikäli päätös viedään läpi, vaarana on, että sosiaali- ja terveysalan sektoritutkimus on halvaannutettu ja loppuu Suomessa. Yhtäällä suunnitellaan jotain, mutta toisaalla tehdään yllätyspäätös, joka lyö aiemmin tehtyjä suunnitelmia korville ja vie niiltä pohjan pois.
Päätökselle ei löydy vastuunkantajaa
Pääsiäisen alla laitokset saivat ohjeen kutsua koolle YT-menettelyn mukaiset tiedotustilaisuudet, joissa henkilöstöä informoitiin kehysriihipäätöksestä ja sen seurauksista. Tämän tyyppisissä tilaisuuksissa yleensä kerrotaan, etenemisaikataulu, miksi päätös on tehty ja kuka tai mikä on vastuutaho. Nyt kaikki nämä asiat jäivät epäselviksi. Päätös oli vain tullut jostakin. Vieläkään ei ole tiedossa, kuka päätöksen on tehnyt. Sekä ministerit että rivipoliitikotkin vakuuttavat tietämättömyyttään. Sama koskee ministeriön virkamiehiä.
Laitokset ovat omalta osaltaan valmiita kohtuuden puitteissa osallistumaan säästötalkoisiin, mutta leikkausten suuruus tuntuu kohtuuttomalta. Kohtuuttomalta tuntuu myös aikataulutus. STM on luvannut alustavia virkamieskaavailuja kuluvan vuoden aikana. Kaavailuille saataneen kevään 2014 kehysriihessä hallituksen linjaus, jonka siunaaminen tapahtuu eduskuntakäsittelyssä vasta syksyllä 2014. Päätös tulisi voimaan 2015 alussa. Prosessi ei anna kovin hyvää kuvaa valtion henkilöstöpolitiikasta. Laitosten johto joutuu joka tapauksessa ottamaan toiminnallisen vastuun säästöpäätösten läpiviemisestä. Tässä tilanteessa kohtuullista olisi, että päätöksen tekijä(t) myös astuisi(vat) reilusti esille ja ottaisi(vat) asiasta poliittisen vastuun.
Olli Kangas
Kelan tutkimusosaston osastopäällikkö
etunimi.sukunimi@kela.fi
