Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan nopeuttaa ja yhtenäistää sen tilastointia. Kertyvä tieto on välttämätöntä, jotta järjestelmää voidaan kehittää vastaamaan todellisia tarpeita. Ensimmäiset tilastot ovat nyt saatavilla.
Perustoimeentulotukiasioissa on ollut helmikuun aikana yli 5 000 toimistoasiointia ja noin 10 000 puhelinsoittoa päivittäin. Vain osaan puheluista pystytään vastaamaan.
Siirrossa syntyneet ruuhkat ovatkin hankaloittaneet asiointia ja viivästyttäneet päätöksiä. Myös toimeentulotuen eri muotojen jakautuminen kahdelle luukulle on ainakin alkuvaiheessa aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa, kun perustoimeentulotuen on oltava haettuna ja ratkaistuna ennen kuin kunta voi myöntää täydentävää tai ehkäisevää tukea.
Kattavat tilastot mahdollistavat seurannan, mutta eivät nopeita ratkaisuja
Aiemmin, kun kunnat vastasivat perustoimeentulotuesta, mahdollisista ruuhkista ja pitkittyneistä käsittelyajoista ei saatu tietoa yhtä kattavasti. Nyt asiointitilastoja pystytään seuraamaan ajantasaisesti. Nopeat ratkaisut tilanteen korjaamiseksi ovat kuitenkin vähissä.
Viipyvää päätöstä odottavaa asiakasta tuskin lohduttaa tieto tilastoista, tutkimuksista tai edes siitä, että ruuhkan purkamiseksi tehdään päivittäin ylitöitä ja palkataan lisää työntekijöitä. Kela-siirtoa ja sen vaikutuksia kuitenkin tutkitaan niin rekistereistä kuin niiden ulkopuolisenkin tiedon pohjalta, jotta järjestelmää voidaan edelleen kehittää vastaamaan paremmin todellisia tarpeita.
Siksi parantunut tilastointi on myös asiakkaan etu.
Ensimmäiset tilastotiedot julkaistu
Tammikuun 2017 tiedot perustoimeentulotuen saajista, saajakotitalouksista ja maksetuista tuista ovat nyt vapaasti käytettävissä Kelasto-tilastotietokannassa.
Tiedot kuvaavat Kelasta tammikuussa haettua perustoimeentulotukea maakunta- ja kuntakohtaisesti. Kunnilla oli mahdollisuus tehdä päätöksiä perustoimeentulotuesta maaliskuun 2017 loppuun asti, joten hakijoiden todellinen määrä paljastuu vasta myöhemmin keväällä.
Tilastot käyttöön nopeammin ja luotettavammin
Myös perustoimeentulotuen hakija- ja saajamääriä, maksettuja summia ja niiden kohdentumista voidaan seurata nyt lähes ajantasaisesti. Aiemmin toimeentulotukitilastot valmistuivat vasta seuraavan vuoden lopulla, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) oli kerännyt tiedot kunnilta. Tieto on yhtenäisyytensä vuoksi myös entistä luotettavampaa.
Kokonaiskuva kaikista toimeentulotuen lajeista (perustoimeentulotuki, ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki) kootaan kuitenkin edelleen kerran vuodessa THL:ssä.
Tilastotieto hyödyttää erityisesti päätöksentekijöitä, budjettivalmistelijoita ja lain toimeenpanon valvojia. Lisäksi järjestelmään automaattisesti kertyvä tieto mahdollistaa entistä kattavamman rekisteritutkimuksen tekemisen. (1)
Itse Kela-siirron vaikutusten ja mahdollisten hakija-/saajakunnassa tapahtuneiden muutosten tarkastelemiseksi tarvitaan edelleen tietoa myös siirtoa edeltäneeltä ajalta. Esimerkiksi muiden Kelan maksamien etuuksien ja perustoimeentulotuen päällekkäisyyden tarkastelu sen sijaan helpottuu huomattavasti.
Myös kunnat joutuvat miettimään uudelleen sosiaalityön tilastointia
Aiemmin joissain kunnissa aikuissosiaalityön asiakkaiksi luettiin kaikki toimeentulotuen saajat riippumatta siitä, liittyikö tukeen varsinaista sosiaalityötä. Nyt kunnat saavat tiedon niistä henkilöistä, joilla perustoimeentulotuen hakemisen yhteydessä arvioidaan myös sosiaalityön tarve. Tarve arvioidaan lähtökohtaisesti yhdessä asiakkaan kanssa.
Sosiaalityötä tarvitsevien asiakkaiden tavoittaminen on ollut ennakkoon yksi Kela-siirron suurimmista huolenaiheista. Kuntien näkökulmasta Kelasta tuleva ilmoitus voi kuitenkin myös helpottaa sosiaalityötä, sillä se oikeuttaa yhteydenoton asiakkaaseen päin. Lisäksi ilmoitusten määrä antaa sosiaalityöntekijöille helpon tavan näyttää, että työtä on ja resursseja tarvitaan.
Kunnat voivat pyytää Kelalta tarkempaa summatason (ei henkilötason) tietoa alueensa perustoimeentulotuen ratkaisuista, maksuista, saajista ja saajakotitalouksista (2). Kuntien aluesuunnittelua ja interventioiden ja palveluiden ohjaamista varten tarvetta olisi myös postinumerokohtaiselle tiedolle, jota Kelasta ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole tarjolla ilman maksullista tietopyyntöä.
Ensimmäisiä tutkimustuloksia huhtikuussa
Ensimmäisiä Kela-siirtoa koskevia tutkimustuloksia esitellään Kelan päätalossa 26.4.2017 järjestettävässä Toimeentulotuki-seminaarissa. Sen yhteydessä julkaistaan myös aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia. Lisätietoa seminaarista tulee osoitteeseen kela.fi/seminaarit.
Tässä kirjoituksessa on koottu yhteen 2.2.2017 Kelassa järjestetyn Toimeentulotukitilastot parempaan käyttöön -tutkijaseminaarin puheenvuoroja ja keskustelua. Tutustu seminaarin esitysten dioihin ja videotallenteeseen.
Tuija Korpela
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Heidi Kemppinen
pääsuunnittelija, Kelan tilastot
etunimi.sukunimi@kela.fi
Lue lisää:
Tutkimustieto kehittää toimeentulotukea (Sosiaalivakuutus 3.2.2017)
1) Kelan rekisteriaineistojen luovuttamisesta tutkimuskäyttöön: Tietopyynnöt tieteellisiin tutkimuksiin
2) Pyynnöt ja lisätietoa osoitteesta: tilastot@kela.fi.
Kommentit