- “Suosituksen ansiosta terveellisen aterian valitseminen on vaivatonta. Ei tarvitse itse syynätä ja miettiä ruokien ravintoarvoja.”
- ”Terveellinen ateria edulliseen hintaan on mahtava asia. Sen ansiosta köyhän opiskelijapolon ei ole pakko sammuttaa nälkänsä epäterveellisellä pikaruoalla.”
- ”Suositukset vaikuttavat järkeviltä ja tarkkaan mietityiltä. On todella hyvä, että Kela valvoo opiskelijaruoan laatua.”
Yllä kirjatut lausahdukset ovat poimintoja opiskelijoilta tulleista viesteistä. Ne oli kirjoitettu helmikuun alussa julkistetun korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuosituksen innoittamina. Pikakatsaus suositukseen ja siihen tehtyihin uudistuksiin:
Viestien lähettäjät edustanevat sitä joukkoa opiskelijoista (62 %), jotka tutkimuksen mukaan ajattelevat valitessaan ruokaa sen terveellisyyttä (Kunttu ja Pesonen 2013). He kuulunevat myös siihen 52 %:n osuuteen opiskelijoista, jotka nauttivat päivän pääaterian useimmiten opiskelija- tai työpaikkaravintolassa.
Laadukas ateria superALE-hintaan!
Kelan ateriatuen ansiosta opiskelija saa noin 40 %:n alennuksen opiskelija-aterian hinnasta. Kuluvana vuonna perushintainen opiskelija-ateria maksaa korkeintaan 2,60 €. Tätä edullisempaa ateriaa on vaikea loihtia edes itse kokkaamalla ottaen huomioon, että hintaan sisältyy monipuolinen, terveellinen ja runsas ateriakokonaisuus (ks. kuvan esimerkki).
Vuonna 2015 yhteiskunnan varoista maksettiin ateriatukea yhteensä 30,8 miljoonaa euroa. Miksi lähes puolet opiskelijoista jätti tämän tukimuodon hyödyntämättä? Tämä kysymys nousee väistämättä mieleen, kun kuulee valituksia opintotuen pienuudesta.
Miksi opiskelijaruokailua kannattaa suosia?
Opiskelijaravintolassa on yleensä tarjolla useita ruokavaihtoehtoja. Valitsemalla niistä suosituksen kriteerit täyttävän aterian voi luottaa siihen, että aterian rasvan määrä ja laatu sekä kuitu- ja suolapitoisuus ovat kohdallaan. Lisäksi ateriasta saa noin kolmasosan päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta.
Suosituksen mukaisen aterian nauttiminen edistää terveyttä ja lisää opiskelu- ja työvireyttä ja tukee siten päivittäisen opiskelun sujumista. Se helpottaa myös painonhallintaa ja ehkäisee monia ravitsemukseen liittyviä sairauksia. Lisäksi se antaa hyvän mallin ruokavalintoihin kotioloissa ja opiskelua seuraavissa elämänvaiheissa.
Opiskelijaruokailu vahvistaa myös hyvinvoinnin kannalta tärkeää yhteisöllisyyttä, sillä se tarjoaa päivittäin mahdollisuuden luontevaan vuorovaikutukseen muiden opiskelijoiden kanssa.
Palaute auttaa kehittämään
Olisi hyödyllistä saada opiskelijoilta vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
- Miksi, missä ja mitä syövät ne opiskelijat, jotka eivät ruokaile opiskelijaravintolassa? Onko lounasruoka tällöin pikaruokaa, valmisateria, eväitä, naposteltavaa vai jotain muuta?
- Miksi opiskelija valitsee opiskelijaravintolassa ruokaillessaan jonkin muun kuin suosituksen mukaisen aterian? Mitkä seikat vaikuttavat valintaan?
Tutustumalla suositukseen opiskelija voi arvioida sitä, miten hyvin suosituksen kriteerit toteutuvat käytännössä. Kaikenlainen palaute on tervetullutta. Se auttaa muokkaamaan sekä suositusta että ravintoloiden ateriatarjontaa entistä paremmin opiskelijoiden tarpeita vastaaviksi.
Opiskelijan kannattaa tutustua suositukseen myös sen vuoksi, että se sisältää tutkimuksiin perustuvan, opiskelijoiden ravitsemukseen ja terveyteen liittyvän tietopaketin. Siitä voi olla monille hyötyä.
Paula Hakala
Johtava tutkija, dosentti
etunimi.sukunimi@kela.fi
Lähde: Kunttu K, Pesonen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47, 2013.
Opiskelijoilla ei ole varaa syödä montaa kertaa päivässä. Jos syö ruuan jo puolen päivän aikaan, täytyy syödä uudestaan toinen ruoka kun pääsee kotiin. Eli periaatteessa tulee halvemmaksi vain jättää kouluruoka syömättä ja syödä myöhemmin kotona jotain. Voisi auttaa asiaa jos ruokaa voisi ruokaloista ostaa samalla hinnalla mukaan. Varmasti useammalla tulisi käytyä.
Hinta nimenomaan ratkaisee! Tuolla hinnalla saa jo puuroa, makaronia ja leipää yms. koko päiväksi. Ei opiskelijalla, jos ei tee töitä, ole varaa jokapäiväiseen opiskelija-ateriaan. Opiskelija elää pienemmällä rahalla kuin esim. toimeentulotuen varassa elävät!
Tärkein syy siihen että ateriatuki jätetään käyttämättä on omasta kokemuksestani se, että korkeakoulujen ravintoloissa tarjottava ruoka on yksinkertaisesti pahaa. Sitä ei haluta syödä vaikka se olisi halpaa. Mieluummin syö omia eväitä tai muualla, missä saa oikeasti maistuvaa ruokaa. Kun itse opiskelin niin yleisin ateriatuetun lounaan vaihtoehto oli pizza tai kahvilan täytetty sämpylä.
Juuri näin. En ole eläissäni jättänyt ruokaa syömättä mutta kyllä ainakin Joensuun yliopiston ruoka on aivan järkyttävää, pelkkää hiilarimössöä.
Komppaan kommenttiasi täysin!
Minulla ei ollut varaa syödä koko yliopisto-opiskeluaikanani yliopiston ruokalassa kuin noin kerran kuukaudessa, yleensä sallin itselleni tämän ylellisyyden opintotuen maksupäivänä. Loppukuun näinkin melkein nälkää. Kommuunissamme se oli yleistä. Tuijottelimme kimpassa ilmaisjakeluiden ruokamainoskuvia ja juttelimme niistä- se muka poisti näläntunnetta- niin ainakin kuvittelimme. Samalla kittasimme pannukaupalla teetä ja nekin teepussit käytettiin uudelleen ja uudelleen. Pääasiallinen ravinto koostui torinomakaroonista, tomaattimurskasta, sipulista ja kaurapuurosta. Yhdestä kattilallisesta söin monta päivää ja sitä pakkasin myös eväsrasiaan ja mätin jossakin salaa kun muut menivät herkuttelemaan ruokalaan.
Mihinkään muuhunkaan en tuhlannut. En myöskään polttanut enkä käyttänyt alkoholia, yksinkertaisesti rahat meni asumiseen ja julkisiin kulkuneuvoihin.
Kaikilla vain ei ole tukijoukkoja tai vanhempia jotka auttaisivat mitenkään.
Pari päivää ennen uuden opintotuen tuloa oli myös itsellä jo toisinaan rahat ihan loppuneet ja silloin aterioitiin usein vain pelkällä mustalla kahvilla, kun maitoonkaan ei ollut varaa. Ehkä lisäksi sokeria suoraan pussista, jos oikein heikotti – juuri muita perustarpeita kun ei säästöön kertynytkään. Kahvi itselläni siis ainoana paheena, viinaan en minäkään koskenut.
Olisin saattanut syödä tuettua opiskelijaruokaa jollei siihen ruokaan olisi ravintolassa lisätty jotakin minulle tuntematonta lisäainetta, jolla kaikki maku saatiin poistettua mistä tahansa ruoasta
Ei sinne mitään ole lisätty, vaan valmistamisen jälkeen maku on poistettu ja myyty takaisin einestehtaalle uudelleenkäytettäväksi… Näin lohkaisi eräs työkaverini ranskalaisperäisen S:n ruoasta.
Sairaanhoitajapuolella iso osa vuodesta tehdään työharjoitteluissa jolloin on mahdotonta hyödyntää opiskelijaruokailua.
Söisin varmasti useammin, mutta lähes kaikki opinnot on siirretty nettiin. Näin ollen lähiopetuspäiviä on ehkä kerran tai kaksi viikossa. Näinä muutamina päivinä kun voisi syödä on jonot ruokalaan usein niin pitkät, että on helpompaa syödä kotona tai ulkona. Lisäksi vuoden vaihteessa koulussamme vaihtui palveluntarjoaja. Laatu laski ja ruoka on usein loppu ennen kuin itse pääsee syömään. Olisi mukava jos näissä asioissa kysyttäisiin opiskelijoilta mielipidettä eikä mielivaltaisesti kilpailutettaisi palveluntarjoajaa.
Opiskelen nyt kolmatta vuotta AMK.ssa ja aina kun koululla on opetusta koko päivän ruokailen siellä, usein myös menen varta vasten koululle ennen tuntien alkua ruokailuun. Oppilaitoksellani ruoka on laadukasta ja vaihtoehtoja löytyy runsaasti, kampusalueelta jopa kolmelta eri kilpailevalta yritykseltä. Opetusta koululla on kuitenkin usein vain parina päivänä viikossa, suurin osa opinnoista on siirtynyt tosiaan verkko-opinnoiksi ja itsenäistä työtä on lisätty ja tähän päälle vielä työharjoittelut. Opiskelutoverini myös pyrkivät hyödyntämään ateriaetuutta mahdollisimman paljon. Toki aina välillä rahat ovat myös niin lopussa että jopa 2.60€ maksavaan ateriaan ei meinaa löytyä varantoja vaan 0.24€ makaronipussi josta riittää useaan ateriaan on hyvä vaihtoehto. Rahat eivät muuten lopu juhlimisen vuoksi vaan matkakulujen, äkillisten lääkemenojen tai mm. pakollisten kirjahankintojen vuoksi.
Meillä Itä-Suomen yliopistossa on mahdollisuus syödä opiskelijahintainen ateria kahden eri firman ravintolassa. Toisessa, pääkampukselta hieman kauempana sijaitsevassa firmassa ruoka maksaa 2.60 e ja siellä ruoka on pääosin hyvää. Valikoimaa ja vaihtelua on riittävästi sekä salaatin, että pääruokien osalta.
Lähempänä sijaitsevassa ravintolassa ruoka maksaa 2,10 e. Tuo 50 sentin ero ruoan hinnassa näkyy ruoan laadussa ja monipuolisuudessa on havaittavissa erittäin helposti. Prosessoitua liharuokaa, kuten lenkkimakkaraa, lihapullia, kebakoita yms. on tarjolla lähes päivittäin. Lisäksi tuntuu, että samoja kastikkeita tarjotaan melkein ruoan kuin ruoan kanssa ja lisukkeet kuten perunamuusi ja makaroni ovat usein hyvinkin erikoisessa muodossa… Salaattipuoli on myös suppeahko, lähinnä porkkanaraastetta ja salaatinlehtiä yms. Usein tarjolla on myös melko erikoisia ruokia, jotka eivät makunystyröitä kovinkaan paljon hyväile.
Hyvälaatuista perusruokaa on tarjolla harmittavan vähän. Olonsa tyytyväiseksi aterian jälkeen voi tuntea tavallisesti ehkä korkeintaan muutamana päivänä viikossa. Vielä muutamia vuosia taaksepäin, saman firman ateriat olivat huomattavasti halvempia, mutta myös huomattavasti parempia! Taustalla on siis luultavasti taloudelliset syyt.
En siis yhtään ihmettele, että moni jättää tuon edun käyttämättä. Itsekin usein menen kotiin syömään joko huonon ruoan tai kohtuuttoman pitkien jonojen vuoksi. Itse olisin valmis maksamaan ruoasta enemmänkin, jos se olisi AINA laadullisesti ja terveydellisesti hyvää.
Vika ei ole ruoassa vaan siinä, että luentojen väliin on jätetty lyhyt ruokatauko, jolloin puoli kampusta on syömässä samaan aikaan. Ruokalassa kuljetaan tarjottimien kanssa ja yritetään löytää yksi tyhjä hajapaikka itselle, kaveri joutuu menemään muualle. Jostain käsittämättömästä syystä eläinten suojelijat salakuvaavat navettoja ja sikaloita – opiskelijat syövät paljon ahtaammin. Artikkelin tarjoilumallikuva ei vastaa todellisuutta, sillä tavallisesti ruokaloissa saa ottaa vain yhden lautasen per asiakas. Toki opiskeluruokailu näyttää Kelasta katsoen paperilla hyvältä, mutta tarjoilun hoitaa aina kolmas taho joka pitää huolen, että kustannuslaskelma näyttää hänelle paperilla hyvältä.
Ei omien eväiden syöminen ole missään määrin kannattavaa opiskelijana, jos oppilaitoksen läheisyydessä sijaitsee opiskelijahintainen ravintola enkä tätä itse ainakaan harrasta. Oman kokemuksen mukaan kuitenkin ruuan laatu on oikeasti äärimmäisen vaihtelevaa koostumukseltaan sekä maualtaan (riippuu kuitenkin hyvin paljon aterian valmistavasta lafkasta). Ei tunnu mielekkäältä maksaa ateriasta, kun ala- ja yläasteelaisetkin saavat parempilaatuista sapuskaa, kuin korkeakouluopiskelijat maksua vastaan.
Itse saa ihan hyvin tehtyä halvemmalla aterian, joskaan ei välttämättä ihan yhtä terveellistä. Hinta on joka tapauksessa merkittävä tekijä; itse käytän ruokakaupassa n. 70-80€/kk syömättä opiskelijaravintoloissa. Jos esimerkiksi asumiseen ja joukkoliikenteeseen menee yhteensä 350€/kk, jää 500€ opintotuesta käteen enää 150€ (-25€ tms. veroihin). Jos 20 päivänä syö opiskelija-aterian, menee tästä jo kolmannes yksittäiseen päivittäiseen ateriaan. Päälle oppimateriaalien hankinta, vaatteet ja harrastukset, ja talous onkin jo pakkasen puolella. Minkäänlaista työtä en ole saanut sitten vuoden 2010, joten niilläkään ansioilla kuluja ei kateta. Lainaa voi tietysti ottaa, mutta eipä sitäkään ilman tuloja takaisin makseta.
Syötiin opiskelukavereiden kanssa kouluruokaa siihen asti kunnes kuvioihin astui S:llä alkava 150milj€ liikevaihdon omaava yritys, jonka aikana ruokajono on muuttunut 40minuutin mittaiseksi, ruoka on loppunut useasti tai maistunut useimmiten kissanruoalle. Myös palvelu on huomattavasti huonompaa kuin pienemmillä kouluruokaa tarjoavilla yrityksillä jotka ovat aikaisemmin toimineet koulussamme. Nykyään kun olemme ruoka-aikaa koululla käymme syömässä jossain muualla ravintolassa, harvemmin pikaruokaloissa.
Ravintosuosituksia ei joko valvota tai ne on liian helppo kiertää. Ei nimittäin ole todellakaan terveellistä tuo ruuankaltainen noissa ravintoloissa. Mielestäni on turha väittää lämmitettyjä kalapuikkoja tai teollisia vehnäjauhokasvispihvejä terveelliseksi ruuaksi. Nuo ravintolat ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, ja se todella näkyy ja tu tuu ruuan laadussa (ja maussa). Tästä huolimatta joudun tästä roskasta maksamaan joka päivä, sillä päivät ovat ympäripyöreitä eikä eväitä ole mahdollista yliopistolla säilytellä.
En syö opiskelijaruokalassa, sillä siihen ei kertakaikkiaan ole varaa. Koko opintotuki menee pk-seudella jo vuokraan ja bussilippuun. Nuudelit ja puuro tulevat huomattavasti halvemmiksi.
Jos päiväbudjetti on n.3 euroa (=150e/kk, sisältäen ruokien lisäksi myös mm. vessapaperit, shampoot, pesuaineet jne!), ei siitä todellakaan viitsi käyttää 2,60 euroa yhteen ateriaan, jolla ei todellakaan pärjää koko päivää. Jos lounaan syö n. kello 12, sen lisäksi tulee syötyä aamupala esim. klo 9, välipala klo 3-4, ja illallinen klo 7-8. Riittääkö arvon tutkijan mielestä noihin kolmeen muuhun ateriaan alle 40 senttiä?
Ja mitään valmisruokia en siis todellakaan syö. Aamiaisen, lounaan ja illallisen teen itse ja syön asunnollani, välipalana esim. banaani mukaan otettuna.
Yliopistolla syöminen siis harvinaista herkkua, jota teen silloin tällöin lähinnä sosiaalisista syistä eli ei aina viitsi kieltäytyä jos kaikki kaverit ovat luennon jälkeen menossa porukalla syömään.
Jos rahaa ei yksinkertaisesti ole, on pakko tinkiä ruoan laadusta ja terveellisyydestä ja suosituksista.
Syön kerran tai kaksi kertaa viikossa opiskelijaravintolassa. Normaalina päivänä ruokailuni koostuu kuitenkin pelkästä lidlin halvimmasta jauhelihasta ja makaronista, ketsupilla höystettynä. Säästän aikaa ja rahaa.
Kaikilla opiskelijoilla ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa jokapäiväisestä ateriasta 2,60 euroa. Jos oikeasti opiskelee opintotukirahoituksella ja välttää opintolainaa, niin se merkitsee, maksaako edullinen ruoka-annos kotona tehtynä 0,50 euroa vai koulussa syötynä 2,60 euroa. Söin itsekin ensimmäisenä opiskeluvuotena yliopistolla vain silloin, kun pakollista läsnäoloa oli vähintään klo 10-16 ja toimin näin vain kustannuksissa säästääkseni. Näin tekivät myös muutamat muut tuntemani opiskelijat, jotka pyrkivät välttämään opintolainaa. Nykyään töissä ollessa 2,60 euron ruokakustannuksesta ei jaksa enää murehtia, mutta silloin kun kuukausibudjetti oli vuokran jälkeen 200 euroa niin ruokakustannus todellakin tuntui.
Aallossa nykyään ruoka on hyvää joten käytännössä syön joka päivä opiskelija-lounaan. Mutta aikoinaan entisessä EVTEKissä opiskelija-safka jäi usein väliin ihan siitä syystä että se oli aivan järkyttävää paskaa mitä ei sikakaan olisi syönyt vinkumatta. Mieluummin käveli ostarille ja poimi burgerin.
Ruokatunti on tauko jossa voi vähän hengähtää ja valmistautua loppupäivään, jos siinä eteen lyömään lautasellinen vaaleankeltaista massaa harmailla paakuilla niin vaikka olisi kuinka ravintoarvot kohdallaan, ei sen kanssa voi rentoutua.
En ole nirso ruuan suhteen, mutta ruokaloiden ruoka on todellakin pahaa ja einestyyppistä. Juuri viimeksi mietin, miksi perunoita ei voi keittää muutamaa minuuttia kauempaa, jotta ne olisivat kypsiä. Yleensä ruoka maistuu samalta riippumatta siitä, mitä ruokalistaan on merkattu. Lihaa siinä on yleensä melko vähän, pääasiassa siis tarjolla on perunaa/riisiä/muuta lisuketta sekä suurustettu kastiketta. Tulee kyllä tunne, ettei ruoka ole 2,60 euron arvoista. Esimerkiksi 5,20 eurolla teen huomattavasti parempaa ruokaa kotona 2 päiväksi (kahdelle henkilölle). Joskus on pakko syödä ruokalaruokaa kun on pitkä koulupäivä, muuten kyllä mieluummin odotan että pääsen kotiin syömään. Tuollaisina koulupäivinä on toki kivaa ettei ruoka maksa tuon enempää, päivittäin en suostuisi ruokalassa syömään sillä haluan syödä terveellistä, puhdasta ja monipuolista kotiruokaa. Opiskelen yliopistossa.
Ruokalasta ei löydy vegaanista vaihtoehtoa
Itse syön mieluummin kotona, sillä KELA:n tarjoamat ruuat eivät usein ravitse kovin kauaa. Ruoka on sellaista höttöä, josta saa mahan täyteen tunniksi. Annokset ovat useissa paikkaa myös rajattuja, joten 2,60e on kallis hinta esim. sentin paksuisesta määrästä lohta tai kuudesta eineslihapullasta. Lisäksi ruoka on useissa ruokaloissa aika pahanmakuista ja kuivaa. Salaattitarjonta on onneksi lisääntynyt. Kaiken kaikkiaan mieluummin maksaisin vaikka euron enemmän, jos ruoka olisi ravitsevaa.
Opiskelen Laurea-ammattikorkeakoulussa Tikkurilan yksikössä. Amica-ravintolan ruoka on mielestäni laadultaan yleisesti ottaen hyvää ja vaihtoehtoja on riittävästi. Itselläni suurin syy siihen, miksi en ole käynyt tämän kahden vuoden aikana syömässä kouluruokaa kuin muutamia kertoja on ruokailutilojen epäkäytännöllisyys. Tikkurilassa ruokala on aina ääriään myöten täynnä ja pöydät ovat liian lähellä toisiaan. Siellä sitten pujotellaan tarjottimien, talvitakkien, laukkujen ja tietokoneiden kanssa ja lyödään samalla ainakin viittätoista opiskelijaa tavaroilla päähän matkalla istumapaikalle.
Tikkurilan Laureassa ruokailutilannetta ei siis todellakaan voi kuvailla nautinnolliseksi, sillä tilanne on päivittäin täysi kaaos. Olenkin tehnyt niin, että haen jollain muulla tauolla jotain pientä evästä, kuten leivän tai jugurtin. Joskus haen lounastauolla kouluruokalasta salaatin mukaan ja syön sen vasta luokassa. Ruokalaan en mene syömään kuin äärimmäisessä pakossa.
Meidän koulussa pääruokana on usein jotakin paneroitua. Mielestäni paneroidussa ruuassa ei ole ravintoaineet ja rasvat kohdillaan. Ruoka on monesti ylikypsää ja menettää makunsa tällöin. Salaattina on usein pelkkää jäävuorisalaattia jossa ei ole ravintoarvoja. Rahaa on todella vähän enkä kovin mielelläni maksa ruuasta joka on mautonta, ravintoköyhää ja tunnistamattomaksi paneroitua. Mielummin odotan kotiin asti ja syön itse valmistamaani ruokaa. Tunnen myös monta ruokahaasteista esim. keliaakikkoa ja he eivät uskalla luottaa siihen että ruoka on todella gluteenivapaata.
1. Asun avopuolison kanssa (hän ei ole opiskelija), joten tottakai syön kotona hänen kanssaan.
2. Joka päivä ei ole luentoja lounasaikojen tienoilla, eli en ole yliopistolla syömässä lounasta.
3. Toisaalta joskus oli lounasaikana niin monta luentoa, ettei ehtinyt käydä syömässä! (Luentojen välissä aikaa 30 min., jonka aikana muka pitäisi ehtiä jonottaa ruoka, syödä se, käydä vessassa ja siirtyä luentosalista A ruokalaan B ja sieltä luentosaliin C. Itse en tähän pysty millään, jos pitäisi syödä ihan lautasmallin mukainen iso ateria.) Sen sijaan sämpylän syö kätevästi vaikka luennollakin.
4. Usein Unicafen lounas ei ole kovin hyvää, vaikka täyttäisikin ravintosuositukset. Ruoat myös alkavat toistaa itseään viikosta toiseen.
5. Mitä tarkoittaa kohta “miksi lähes puolet opiskelijoista ei syö päivän pääateriaa opiskelija- tai työpaikkaravintolassa”? Siis voiko työpaikkaruokalassa saada opiskelijahintaisen ruoan? Missä tästä on tietoa, mitkä ruokalat kuuluvat tähän??
Kela on ihan pihalla OPISKEJAKÖYHYYDESTÄ, kun tällaista edes kysyy! Opiskelija saa vähemmän tukea kuin toimeentulotukiasiakas tai työtön. Työtä ei riitä kaikille opiskelijoille, eikä moni uskalla ottaa ruokalainaakaan, kun koko Suomenkin talous on niin kroonisessa alamäessä.
Oletetaanko tässä, että jokaikinen opiskelija söisi joka päivä opiskelijaravintolassa? Määrähän (noin puolet) on suhteellisen hyvä, sillä: jokainen opiskelija ei jokainen päivä käy edes koululla, tämä johtuu kursseista, jakson rakenteesta, luentojen määrästä ja pakollisuudesta, välimatkoista jne. Mikäli taas koululla vain käy pikaisesti 2-4h, ei lounaalle välttämättä ole tarvetta, se kun ei ihan ilmainen kuitenkaan ole. Toisinaan taas omat eväät ovat todella paljon kätevämpi vaihtoehto, sillä opiskelijaravintoloissa on käytännössä aina jonoa ja ruuhkaa, eikä esimerkiksi harjoitustöiden lomassa tai edes luentojen välillä ole opiskelijaravintolaan asiaa. Ravintolat ovat hyvin usein todella täynnä ja jonot pitkiä, jonottaminen ja huutaminen seurustellessa ravintolassa koettelee kenen tahansa hermoja.
Ruoka-annokset eivät kohtaa etenkään isokokoisten miesten tarpeita; määrään rajoitetut annokset jäävät käytännössä aina hyödyntämättä, koska homma on mallia 1 pihvi tai 6 lihapullaa jne, semmoisella ei nälkä lähde ja harmittaahan siitä sitten myös maksaa. Ruoka on myös kaikille tehty; jottei rakas humanistihippi vaan polttaisi suutaan, maistuvat kaikki ruuat lähes tulkoon samalta pahvilta. Henkilökohtaisesti jätän katsomatta mitä ruokaa ravintolassa on ennen kuin menen, sillä kun ei juuri ole maun kannalta väliä.
Opiskelijat ovat myös mestareita pennin venyttämisessä ja vain todellinen porvari söisi pikaruokaa koulupäivänä nälkäänsä ja näkyypä sama ilmiö myös opiskelijaravintoloissa. Oma päiväbudjettini on noin viisi euroa, opiskelija-ateria vie siis päiväbudjetista noin puolet. Aina ei vain ole varaa.
Koska 2,60 on vieläkin liian kallis. Ei todellakaan ole varaa laittaa yhteen ateriaan tuota summaa joka päivä, kun käteen jää vuokran jälkeen 180€. Siitä on vielä vähentämättä muut laskut ja bussikortti. Olen tehnyt niin, että syön kouluruokaa parina päivänä viikossa ja muulloin otan mielummin evääksi esim. leipiä ja hedelmän, lounaan hinnaksi tulee silloin alle euro.
Osalla ei ole varaa ja ne, joilla on varaa vaihtavat pian laadukkaampaan ruokaan. KELAn väki voisi itse kokeilla elää neljä vuotta ruokalistalla, jossa samat ruoat tulevat vastaan uudestaan ja uudestaan kahden viikon välein. Kun lisäksi huomioidaan että joka päivä salaattina on sama vihersalaatti ja porkkanaraaste, perunat ovat kumisia, kastikkeet täynnä halvinta lihaksi kutsuttavaa silppua jostain ulkomailta tuotuna ja kaikissa vähänkään maukkaammissa ruoisssa on sellaiset annosrajoitukset, ettei niillä isompi mies ainakaan elä, tulee aika äkkiä mieleen muualla syöminen, jos se vain on taloudellisesti mahdollista. Toki opiskelijaruoasta saa oleellisimmat ravintoaineet ja sillä pysyy hengissä aika halvalla, mutta ruoan mainostaminen monipuolisena, terveellisenä ja runsaana on kyllä useimpien opiskelijaruokaloiden suhteen kukkua.
Syön koulussa aina, kun koulua on. Etäopiskelupäivinä syön kotona. En syö koulussa suosituksen mukaista ateriaa, koska se ei ole mielestäni maultaan eikä laadultaan hyvä. Lisäksi se ei täytä vatsaa koko päiväksi, ja jo muutaman tunnin päästä tulee nälkä. Syön koulussa aina salaattilounaan, joka on hyvää ja tuoretta ja sillä pärjää iltaan asti. Salaattilounas on hieman normaalia lounasta kalliimpi, mutta olen valmis maksamaan paremmasta laadusta.
Helsingissä monessa isossa koulussa ruoan laatu on niin huonoa että mieluummin teen itse. Yksi opiskelijaruokala on poikkeus. Asun ruoholahden konservatorion lähellä jossa on Palmian ylläpitämä pieni ruokala. Ruoka on niin hyvää ja monipuolista että voisin maksaa siitä enemmänkin.
Opiskelijaruoka jää syömättä kun jonot ovat vähintään 10 min ja ruoka ei ole sen arvoista. Juu toki 2.6€ on halpaa mutta tarvii huomioida kuitenkin raha mikä tulee myös kelalta, veronmaksajilta. Aterian kokonaiskustannus ei lopulta olekkaan enää mikään halpa, ja sillä rahalla luulisi “ravintolan” loihtivan syömäkelpoista ruokaa. Ei aikuinen enää halua syödä sitä samaa uunimakkaraa ja muusia kerran viikossa, jauhelihapihveissä on alle 50% lihaa ja salaatti koostuu käytännössä porkkanaraasteesta ja kaalista. Itseä en ole koskaan nirsona pitänyt, mutta jossain sekin raja menee.
Mielestäni kelan tukea saavia opiskelijaruokaloita tulisi valvoa ja edellyttää edes jotain tasoa ruualta.
Syön opiskelijalounaan niinä päivinä, kun käyn koululla. Jotkut opiskelijat ovat kertoneet käyvänsä myös lauantaisin, kun on mahdollista. Valitsen aterioista mieltymysteni mukaan. Nykyään pyrin valitsemaan kalaa, niin ei tarvitse ostaa sitä kotiin. Muuten syön kasvisvaihtoehdon. Vaikka olenkin opiskelija, tahdon silti päättää itse mitä suuhuni laitan. En edes seuraa, mikä aterioista milloinkin olisi suositusten mukainen. Lähinnä tarkastan selosteen ja jätin esimerkiksi lindströmin pihvit pois, koska liha oli ulkomailta. Meillä ei ole ruokataukoja, joten joskus ei vain ehdi syömään, jos ei tahdo tai pysty olemaan pois luennolta.
Ja jatkona, ilman opintalainaa vanhassa asunnossa jäi 90 euroa kuussa käyttörahaa, jos syö joka päivä koululounaan jäljelle jää 40 euroa. Soijamakaronilaatikosta en tahdo maksaa koululla 2,60euroa, kun kolmen litran laatikko itse tehtynä maksaa ehkä euron.
Koulujen ruokaloissa ja niiden tarjonnassa voi olla huomattavia eroja, vaikka hinta kuinka olisi se sama 2,60€. Aloitin viime syksyllä opinnot uudessa koulussa ja muutama yksittäinen kokeilu toimipisteen ruokalassa riitti. Ruoka on harmaata ja mautonta. Koska noudatan treenaamistani tukevaa ruokavaliota, joka on mm. kokonaan maidoton (ruokalassa ei ole saatavilla tällaista) ja koska koululla on myös opiskelijoiden oma taukotila jääkaapilla sekä mikrolla varustettana, minulla on aina omat eväät mukana. Kaupasta saa broilerin fileesuikaleita n. 8-10€/kg ja vaikkapa porkkanoita koko kilon alle eurolla. Miksi maksaisin edes sen 2,60€ tarkkaan määritellystä määrästä kumisia perunoita ja kuivia eineslihapullia?
“He kuulunevat myös siihen 52 %:n osuuteen opiskelijoista, jotka nauttivat päivän pääaterian useimmiten opiskelija- tai työpaikkaravintolassa.”
Koulullani vaihtui vuoden vaihteessa ruokaa tarjoava yritys. Uusi yrittäjä on kieltänyt mm. erillisen salaattilautasen ottamisen, kaiken on mahduttava samalle lautaselle. Perusteluna tälle, että “suositusten mukaan täytyy syödä monta pientä annosta päivässä eikä ahmia kerralla paljon”. Mitenköhän tämä nyt sitten sopii yhteen sen kanssa, että monelle opiskelijalle koululounas voi olla päivän ainoa ruoka?!
Itse syön varmaan noin viitenä päivänä viikossa yliopistolla. Yksi syy ruokaloiden käyttämättömyyteen on se että opiskelijoita on kovin monessa eri elämäntilanteessa. Perheelliset opiskelijat harvemmin pääsevät pienten lasten hoidoltaan hyödyntämään tätä etuutta. Yliopisto-opetus painottuu myös joissain yliopistoissa verkko-opiskeluun tms, ei ole siis varsinaista kontaktiopetusta. Jos sitten asuu jossain yliopistokaupungin kaukaisessa lähiössä, sitä tuskin alkaa maksamaan busseja ruokalan vuoksi.
Kiinnostaisi tietää mihin tutkimus perustuu ja miten johtopäätökseen on päädytty. Itse syön aika usein opiston ruokalassa ja ruokavaihtoehtoja ainakin TAMKilla on useita, aina löytyy joku itselle sopiva, vege, keitto tai joku ns. pääruuista. Aloinkin miettimään että voiko tämä johtua siitä, että eihän opistolla olla kuin noin 2-3 päivää viikosta. Lähiopetusta on karsittu niin radikaalisti, että se häiritsee kyllä jo kaikkea elämistä. Iltaruaat ja mukaan otettavat tähteet ovat mielestäni loistavia toteutuksia koulullamme, sekä hävikin vähentämiseen että joustavuuteen milloin kerkeät syömään.
Opiskelija todellakin pystyy syömään edullisemmin, kun kokkaa itse. Tässä esimerkki, jota ei ole erityisen pihistellen edes tehty.
Ostokset:
Porkkanoita 1kg a 0, 90e
Omenoita 1kg a 1e
Keräkaali noin 2, 20e
Naudanjauhelihaa 400g 50% tarjouksesta 1, 90e
Sipuleita 500g 1, 20e
Perunoita 1kg 1, 29e
500g lanttua 1, 40e
Paseerattua tomaattia 500g tölkki 0,90e
Punaisia linssejä 400g 2, 60e
Hinta yhteensä 13, 39e.
Oletetaan, että kaapeissa on valmiina lihaliemikuutiota, suolaa, mausteita, soijakastiketta, vehnäjauhoja, rasvaa, itsepoimittuja puolukoita pakastimessa.
Viikon ateriat:
Kaalilaatikko (kaalia,sipulia, jauhelihaa, mausteita), porkkanaraaste
Jauhelihakeitto (perunoita, sipulia, jauhelihaa, porkkanoita, lihaliemikuutio), porkkana-omenaraaste
Kasvispelmenit (porkkanaa, sipulia, vehnäjauhoja, soijakastiketta, mausteita), kaali-puolukkaraaste
Linssikeitto (sipulia, paseerattua tomaattia, lihaliemikuutiota, ruokaöljyä, punaisia linssejä, mausteita), kaali-omenaraaste
Kasvispataa (porkkanaa, lanttua, sipulia, perunaa, linssejä, rasvaa, mausteita), porkkanaraaste
Kaalilaatikko ja linssikeitto niin riittoisia, että niistä riittää kahdeksi päiväksi.
Kaalia, sipulia, linssejä, paseerattua tomaattia, omenoita ja perunoita jää vielä jäljelle. Seuraavan viikon ruokalistalla voi olla esimerkiksi kaalipiirakkaa, tomaatti-sipulikeittoa jne.
Yhden aterian hinnaksi saadaan 1, 91e/pvä. Laskelmista puuttuu toki leipä (jota itse syön vain keittoruuan kanssa), ruokajuoma ja kaapissa olleet perusaineet, mutta toisaalta sitä tasottanee se, että ruoka-aineita jää vielä seuraavalle viikolle. Samoin kun ajattelee päivän ruokavaliotaan kokonaisuutta, voi sen suunnitella niin, että aineksia joita käyttää yhden päivän ateriaan käytää toisen päivän välipalaan.
Nykyään opiskellaan paljon etänä, se varmasti selittää suurimman osan ateriatuen käyttämättömyydestä. Lähiopetusta voi olla esim. 5 päivää kuukaudessa.
Mitä tarkoittaa, että “lähes puolet opiskelijoista ei hyödynnä ateriatukea”? Mikä joukko on laskettu opiskelijoiksi ja millä kriteereillä kukin lasketaan ateriatukea hyödyntäväksi?
Toisena kysymyksenä, että mihin perustuu juoman (muun kuin veden) “pakko-ostattaminen” ateriatuettuun ateriaan? Aloittaessani TKK:lla siellä oli ilmeisesti erityislupa siihen, että ateriatuettuun ateriaan ei pakolla kuulunut leipäannosta ja juomaa, ja vastaavasti tämä “perusversio” oli 35 snt “luksusversiota” (joka sisälsi leivät ja juoman) edullisempi. Etenkin laktoosi-intolerantikolle, saati sitten sellaiselle, joka ei voi juoda maitoa lainkaan, tuo juoman laskeminen välttämättömäksi osaksi ateriaa tuntuu absurdilta. Vaihtoehtoina olevat sokerimehu tai kotikalja eivät oikein vaikuta terveydellisillä syillä perusteltavissa olevilta vaihtoehdoilta.
Itselläni on todettu ärtyvän suolen oireyhtymä. Oamk:n ruokalistalta ei saa maidotonta, gluteenitonta, sipulitonta vaohtoehtoa. Lisäksi kun tulee laskettua mitä syö. Toki jos joku tekisi 100g riisiä keitettynä ja 150g kanaa kypsennettynä esim. uunissa (ei auringonkakkaöljyssä uppopaistettuna), niin voisin mielelläni sen aterian syödäkkin.
Minä esimerkiksi olen vegaani ja oppilaitoksessani ei ole saatavana vegaanista ruokaa kuin erittäin harvoin. Lisäksi esimerkiksi nyt tehdessäni opinnäytetyötä koulu on yli tunnin matkan päässä ja täytyisi ostaa myös bussilippu, joten aterian hinta nouseekin jo paljon. Lisäksi varsinkin erikoisruokavaliota noudattaessa ruoat ovat usein samoja ja alkavat monen vuoden jälkeen olla yksitoikkoisia. Lisäksi usein kotona syödessä onnistun tekemään ruoan paljon halvemmalla. Lisäksi yksin syöminen koulun ruokalassa ei ole kovin houkuttava ajatus.
Meillä koulua käydään eri aikaan kuin ruokaa on tarjolla vaikka olen ensimmäisen vuoden päiväopiskelija.
Toinen ongelma onkin ilmennyt jo aiemmin. Ruokaan kuten tavalliset perunat tungetaan jotain omituista öljy/mauste yhdistelmää jonka sisällöstä tai tarkoituksesta kukaan ei osaa kertoa. Perunat jää jatkossakin syömättä.
Olen opiskelija Aalto-yliopistossa. Syön opiskelijalounaan viikossa n. neljä kertaa. Syyt miksi ateriaetu jää käyttämättä:
-Opintotuki on pieni ja käyn vähintään yhden päivän viikosta töissä, jolloin ei ole mahdollista syödä kampuksella.
-Opiskeluni on paljolti itsenäistä työskentelyä, jolloin on monesti helpompi jäädä kotiin tekemään hommia. Tällöin myös teen ruokaa ja syön kotona, koska se on usein vieläkin halvempaa ja käytännöllisempää kuin lähteä kampukselle syömään.
Ateriaetu on kuitenkin erittäin tärkeä osa opiskelijan tukea. Otaniemen kampuksella löytyy pääsääntöisesti joka päivä hyvää ruokaa ja se on monipuolista.
Haluan tietää mitä syön, koska minulle tulee vatsa kipeäksi monista ruoka-aineista. Opiskelijaruokaloista on vaikeaa löytää sopivaa ruokaa, jos on esimerkiksi kasvissyöjä, joka välttelee viljoja ja sokeria.
Aika yleinen syy opiskelijahintaisen ruoan syömättömyyteen taitaa olla se, että moni opiskelijana kirjoilla oleva ei vietä kauheasti aikaa koulussa, ainakaan lounasaikaan. Ainakin itselläni jäivät opiskeluaikana opiskelijalounaat niinä päivinä syömättä, joina en koululla käynyt. Työssä käyvistä opiskelijoista moni on lounasaikaan muualla kuin yliopistolla, ja jos opiskelija suorittaa kursseja käymättä juuri luennoilla, niin silloinkaan opiskelija ei ole välttämättä koululla kauheasti paikalla. Opiskelijaruokaa on hankala syödä, jos on fyysisesti muualla.
Syitä on varmasti monia, mutta itseäni rassaa eniten 2vk:n sykleissä sama ruokalista ja vieläpä omituisesti jos oppilaitoksessa useita opiskelijaravintolaita samat päätyvät tarjoamaan samana päivänä samaa tai seuraavana päivänä sitä mitä kilpailija tarjosi. Toiseksi eniten rassaa se, että 15min pitäisi keretä jonottaa, syödä ja mennä takaisin luentosaliin. Ottaen huomioon, että yksikin joka ei ole käynyt inttiä riittää tukkimaan nopean ruokajonon.
Ongelmana on myös se, että vaikka ruokana olisikin hyvää ja maittavan kuuloista ateriaa, niin jos et ole ensimmäistän joukossa, niin loppupäivästä saat perunaa tai riisiä, ja kastiketta missä piti olla lihaakin.
Salaateista sen verran, että onneksi suurin osa ravintoloista tuntuu nykyään ymmärtävän, että valmiiksi sekoitetut salaatit kelpaavat huonosti opiskelijoille. Monipuolista salaattivalikoimaa ei ole tai edes vaihtelua. Tomaatti, kurkku ja lehtikaali. Kastikevaihtoehtoja on kolme, joista yksi ehkä vaihtuu ja ne kaksi muuta on sellaisia joita ei oteta ennenkuin se vaihtuva salaattikastike on loppunut.
Ei sinällänsä, kyllä 2,60€:lla syö ihan hyvin, mutta mieluummin ottaisin ateriatuen käteen ja söisin paremmin tekemällä itse. Pitää vain tietää mistä hakee eväänsä. Jos tuon ateriatuen itse saisin rahana käteen, joka on siis 1,73€ eli yhteensä 4,33€ niin sillä tekee tarpeeksi ruokaa koko päivälle. Tällöin viikottainen rahantarve olisi n. 30€ ja kuukaudessa noin 120 – 130€. Kiitos viisaiden päättäjien, niin 400€ vuokran jälkeen käteen jää 100€, niin 100€:lla maksetaan puhelinlasku (n. 4€ / kk), ruuat (120€) ja 2kk välein prujuihin tai muihin tarpeisiin se 20-50€. Tästä päästään miinukselle noin 30-50€ verran per kuukausi. Velkaa en ota, koska se on vastikkeellista ja valmistumisen jälkeen tulee valtio mörköämään karhukirjeillä ja luottotiedot veks, jos ei sattunut töitä löytymään.
Joten hyvä Kela ja valtio, miten selitätte sen että niinkin ihanassa ja ruusuisessa maassa kuin Suomi, joutuu opiskelijat menemään leipäjonoon, kun ei periaatteen vuoksi suostu ottamaan epätasoarvolainaa.
Kolme asiaa jotka ovat tulleet vastaan Savilahden rannalla:
1. Ravitsemispalvelujen resurssit ovat riittämättömät, “ravintolat” tukkeutuvat kun opiskelija määrät kasvavat ja palvelujen tarjoaminen heikkenee kun opiskelijahintaisia lounaita tarjoavien ravintoloiden määrää vähennetään ja niitä muunnetaan ensisijaisesti henkilökunnan käyttöön tarkoitetuksi henkilöstöravintoloiksi.
2. Ruuan laatu on hyvin vaihtelevaa. Monesti hehkutetaan tasapainoista ja monipuolista ruokaa, mutta tätä se ei todellisuudessa aina ole. Salaattipöydästä löytyy usein silputtu jäävuorisalaatti, vaihtelevasti kurkkua tai tomaattia, usein jotain säilykekasviksia, joskus pakaste herneitä, kuivattuja banaanilastuja, öljyllä ja etikalla marinoitua sipulia, porkkanaraastetta, silputtua kaalia mutta korkeintaan näistä 3 yhtenä päivänä. Esimerkiksi keitettyjä/paahdettuja lämpimiä kasvislisukkeita ei ole koskaan normaalihintaisella lounaalla. Lisäkkeeksi on tarjolla joko perunaa, pastaa tai riisiä. Annoskoko on usein hyvin rajattu. Ei motivoi maksaa päälle 2 euroa kokonaisuudesta “rajattomasti perunaa, 1 eines jauhelihapihvi, jäävuorisalaatti haketta, porkkanaraastetta, pakasteherneitä, pala leipää ja 1,5 dl maitoa”. Monesti ihmettelen miten henkilökunta maksaa tälläisestä ruuasta vielä korkeampaa hintaa kuin opiskelijat.
3. Asiakaspalvelu tai oikeammin sen puute. Opiskelijaa ei nähdä maksavana asiakkaan koska opiskelijaa ei tarvitse tervehtiä, opiskelijoiden voi antaa jonottaa, keskitytään monesti muihin kuin asiakkaan palveluun (täytellään puoli täynnä olevia astiatelineitä, etsitään ottimia tai palasokeria kun jonossa odottaa 10 opiskelijaa, annetaan henkilökunnan ja ulkopuolisten etuilla jonossa, varataan jopa 1/5 osa ruokailutiloista kiireisimpään lounasaikaan kabinetti käyttöön.
Tutkimuksesta näkyy selvästi, että opiskelija- tai työpaikkaruokalassa aterioinnin (51,7%) jälkeen suosituin vaihtoehto on lounastaa kotonaan (43,1%). Paremminkin pitäisi kysyä, miksi nämä opiskelijat syövät mieluummin kotonaan kuin kampuksella/työpaikalla? Osa opiskelijoista ei käy töissä, osa ei asu kampuksella, osa osallistuu aktiiviseen opetukseen harvoin jne. jne.. Oikeastaan tuo 52% on melko korkea luku, ottaen huomioon kaikki mahdolliset syyt jäädä kotiin.
Syön satunnaisesti ruoan opiskelijaravintolassa, mutta kasvisyöjänä ruoan ravintoarvot vaikuttavat aika paljon siihen miksi ei tule syötyä. Kotona tulee sitten sen tilalta tehtyä terveellisempää ruokaa ja yleensä vielä halvemmalla. Ikävän usein on niin, että lihavaihtoehdosta on vain poistettu lihat ja sitten kasviksia laitettu lisää tilalle. Hyvin usein ravintoarvoja katsoessa huomaa, että kasvisruoassa proteiinia on 2-3 g. Lisäksi esim. satunnaisesti kalaruokana on lohiviipale ja kasvisvaihtoehtona sitten esim. jotain kasvishöystöä, jossa saa kaksi soijasuikaletta lautaselle. Itse tosin kuulun siihen joukkoon, kenelle ravintoarvot ovat tärkeämpiä kuin maku.
Meidän yliopistossa ongelmana on pitkät jonot lounasaikaan ja liian vähän tilaa, ei välttämättä kerkeä edes syödä jos sattuu löytämään istumapaikan. Pitääkin syödä todella aikaisin tai todella myöhään jos haluaa syödä jotenkin rauhassa. Jos on luentoja aamusta iltaan ainoa vaihtoehto on syödä lounasaikaan ja silloin jonot ovat pahimmillaan.
Ateriatuesta huolimatta ei opintotuella pysty syömään opiskelijaruokalassa päivittäin ilman vanhempien taloudellista tukea. Lisäksi päivässä täytyy pystyä syömään useampi ateria. Yhden ruokala-annoksen hintaan pystyy helpostikin kokkailemaan itse isomman annoksen, josta riittää jopa kahdelle päivälle syömistä. Toki ruokalamenut vaikuttavat ruokalistaa luettaessa juhlavammilta.
Sitten ruokala-aterian sisältöön. Hiilarimössöä, lihaan verrattavissa olevista aineista kasattu proteiiniosuus, mahdollinen kastike, kuivahtanutta leipää ja salaattipöytä. Lihaosuus on aina maultaan einesateriaa muistuttava. Ateriatietoja tarkasteltaessa havaitaan, että kaikki ateriat ovat suolaa, sokeria ja lisäaineita täynnä. Salaattipöydässä tarjolla on jääsalaattia ja kurkkua, siis niitä mahdollisimmat ravintoaineittomimpia vihannesvaihtoehtoja. Silloin tällöin on sentään porkkanaraastetta. Salaattipöydän kruunaa öljyssä lilluva makaronisalaatti. Että se siitä terveellisestä ja monipuolisesta ateriasta. Näin siis ainakin oman yliopiston ruokaloissa.
Parhaaseen lounasaikaan ruokalan jonot ovat niin pitkiä, ettei syömään voi ruokalassa ehtiä ilman hyppytuntia. Jos asuu yliopiston lähellä, on yksinkertaisesti nopeampaa käydä kotona lämmittämässä edellisenä iltana valmistettua ruokaa. Tai ottaa omat eväät jo aamulla eväsrasiassa mukaan. Kun otetaan huomioon vielä ruokailijoiden määrästä aiheutuva melu, en itse näe mitään syytä syödä ruokalassa.
Itse syön koululla harvemmin. Yksi syy on se, että ruokaloiden ateriat ovat pidemmän päälle kalliita. 2,60 euroa per ateria tuntuu halvalta, mutta loppujen lopuksi asia ei ole näin, ei ainakaan opiskelijalle. Perustelen kantani seuraavasti.
Mitä vain lihapitoista ateriaan kuuluukin, on sen määrää rajoitettu, mikä on täysin ymmärrettävää, koska liha on kallista. Usein se tarkoittaa kuitenkin sitä, että ateriaan kuuluu ehkä noin kuusi teollisesti tehtyä lihapullaa ja kauhallinen kastiketta. Vaihtoehtoisesti kyseessä voi olla kala-annos, joka sisältää kaksi niin paksuun taikinakerrokseen käärittyä palaa, että kalaa on jauhoja vähemmän. Kanaakin on listalla silloin tällöin, mutta esimerkiksi kanakastikkeesta sitä saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Tämän lisäksi ateriaan kuuluu yleensä rajaton määrä perunoita, riisiä ja salaattia. Perunoiden ja riisin terveellisyydestä on monia mielipiteitä, mutta lienee jo aika yleisesti hyväksyttyä, että ainakaan valkoinen riisi ei ole terveellistä. Joskus tarjolla on täysjyväriisiä, mutta harvemmin. Salaatti on omasta mielestäni usein hyvää, mutta toisaalta se koostuu usein porkkanasta, lehtikaalista ja kurkusta. Variaatiotakin on, mutta yleensä edellä mennään edellä mainituilla. Ravintoarvo ja hinta ovat matalat, kaikilla osa-alueilla. Lisäksi ateriaan kuuluu 2-3 palaa leipää ja ruokajuoma (maitoa, piimää, kotikaljaa tai mehua), mihin tosin pätee sama toteamus ravintoarvosta ja hinnasta.
Jos söisin yliopistolla jokaisena viikonpäivänä, lukuunottamatta viikonloppua, vaikka silloinkin ruokailu onnistuu ainakin yliopistolla, tulee viikottaiseksi hinnaksi 13 euroa. Tällöin kuussa ruokailuun menisi n. 78 euroa, siis vain yhteen ateriaan päivässä. Kenellä n. 480 euroa kuukaudessa käteen saavalla on oikeasti varaa käyttää näin paljon rahaa yhteen ateriaan päivässä? Etenkin kun kilo perunoita maksaa noin euron, kilo porkkanoita maksaa noin euron, kerä lehtikaalia maksaa noin euron tai kaksi… Nopeasti jo tuolla viikon 13 eurolla saa kustannettua monipuolisen aterian kotona, saati sitten 78 eurolla, jos suunnittelee ostoksensa hyvin. Itse juoksen tarjousten perässä silloin kun niitä sattuu olemaan, ostan paljon, pakastan, suolaan tai keksin jotain ruokaa, joka säilyy pitkään. Muunmuassa lähikaupan kilo kassleria 5 eurolla tai kokonainen kirjolohi lähes samaan hintaan on vain yksinkertaisesti se parempi vaihtoehto kuin koululla syöminen kahtena päivänä. Eri asia, jos joku tunnustaa syövänsä vain kerran päivässä, sittenhän kaikki on hyvin. 🙂
Ruokailu kotona on paljon halvempaa ja ruoka on laadukkaampaa, maukkaampaa ja terveellisempää. Myös nälkä pysyy paremmin poissa, koska proteiinin määrää on helppo lisätä, kun taas muita elementtejä voi karsia (esimerkiksi, ainakin omalla kohdallani, leipä pitää nälän poissa ehkä kaksi tuntia, jos sitäkään, joten en yleensä vaivaudu tekemään tai ostamaan sitä). Etenkin jos kyseessä on vegetaristi/vegaani tai urheilija, joka tarvitsee vaihtoehtoisen proteiinin lähteen tai muuten vain enemmän kuin mitä on tarjolla (ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin niissä kuudessa einespullassa, kahdessa kalapalassa tai siinä kanakastikkeessa ei taida olla tarpeeksi proteiinia edes lapsen tarpeisiin). Jyväskylän yliopiston opiskelijalehdessä oli ihan juttuakin vegeruuan proteiinin vähäisyydestä, muistaakseni noin kaksi tai kolme kuukautta sitten.
Kaikkiaan, ruokalan eväät eivät vain kannata.