Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Ensimmäinen osa julkaistiin 1.12.2014. Materiaalinen deprivaatio: ei sittenkään hullumpi eläkejärjestelmä? Suhteelliseen mittariin liittyvistä ongelmista johtuen EU:n piirissä on kehitetty vaihtoehtoisia indikaattoreita, jotka paremmin huomioisivat sen, mihin rahat riittävät, mitä niillä saa hankittua ja mitä ei ja mistä kaikesta rahan puutteen vuoksi pitää jäädä paitsi. EU:n materiaalinen deprivaatioindeksi […]


Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Suomen eläketurva on kattava, mutta tasossa on toivomisen varaa Minulla on kuluvan vuoden aikana ollut mahdollisuus osallistua Euroopan Unionin (EU) sosiaalipolitiikkaa koskeviin työryhmiin ja seminaareihin Brysselissä. Seminaarit ja matkat ovat olleet monessa mielessä opettavaisia, mutta samalla myös vähän turhauttaviakin. Turhautuminen liittyy EU:n luonteeseen ’Eurostoliittona’, kokouskäytäntöihin, joissa aikataulut […]


Saksan eläkejärjestelmä viettää kuluvana vuonna 125-vuotisjuhlaansa. Juhlan kunniaksi Brandenburgin portin kupeessa olevissa vakuutusyhtiö Allianzin tiloissa järjestettiin kansainvälinen ’Thanks Otto’ -seminaari. Seminaarin ohjelma rakentui yhtäällä historialliselle osuudelle, jossa käytiin läpi kansleri Otto von Bismarckin toimintaa ja sitä, miten hän käytti sosiaalipolitiikkaa käsikassaranaan pyrkiessään suurempiin päämääriin: Saksan yhdistämiseen, kansakunnan sosiaaliseen eheyttämiseen ja sosialismin ja katolisuuden vastustamiseen. Toisessa […]


Vuonna 1948 toteutettu lapsilisä oli ensimmäinen universaalinen, kaikille tiettyyn ikäryhmään kuuluville yhtäläisesti maksettava tulonsiirto Suomessa. Pekka Kuusi summeerasi 60-luvun sosiaalipolitiikka -kirjassaan lapsilisän vaikutuksia: ”Pohjois- ja Koillis-Suomen pienviljelijäperheissä, missä Putkinotkon tapaan yhäkin oli puutetta usein kaikesta muusta paitsi lapsista, niissä lapsilisärahat lankesivat mannana taivaasta isoavaan maahan. … lapsilisäjärjestelmästä näyttikin pian muodostuvan yhteiskuntajärjestyksemme kallisarvoinen ja koskematon osa, […]


Tanskan SDP-liberaali-painotteinen Helle Thorning-Schmidtin koalitiohallitus vei loppusyksystä 2013 läpi lain velvoittavasta sosiaaliturvasta. Valtiopäivillä kaikki puolueet – lukuun ottamatta viher-vasemmistolaista Yhtenäisyyslistaa (Enhedslistan) – kannattivat ehdotusta, joka tuli voimaan 1.1. 2014. Mielipidekyselyitten mukaan asialla oli myös suuren yleisön tuki. 83 prosenttia tanskalaisista kannatti reformia. Työttömienkin keskuudessa uudistuksella oli noin 60 prosentin kannatus. Lakimuutos on ollut sosialidemokraattisen työministeri […]


Sosiologi Erving Goffman kyselee kuuluisan Frame Analysis –teoksensa alussa ”Missä olosuhteissa ajattelemme, että asiat ovat todellisia?”. Asioiden tulkitseminen ”tosiksi” tai ”todellisiksi” riippuu Goffmanin mukaan siitä kehyksestä, jossa asioita tulkitaan. Juuri tähän liittyy myös poliittisen retoriikan voima. Asioiden kehystäminen on olennainen osa poliittista argumentaatiota ja kamppailua, jossa kielelliset käsitteet antavat asioille merkityksen ja ohjaavat poliittista keskustelua. […]


Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden, lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Se, mitä tämä kaikki tarkoittaa, ei kuitenkaan ole selvää.  Perustuslain tulkinta jää tavallisen lainsäädännön määriteltäväksi ja toimeenpanevien tahojen ratkaistavaksi. Suomen lainsäädäntö ei ole kovin yksiselitteinen sen suhteen, mitä perusturva on ja mikä turvan tason tulisi olla. Suomen Akatemian rahoittamassa […]


Olin päättänyt, etten kirjoita Himasgatesta. Siitä on paljon jo kirjoitettu. Pekka Himanen on osansa saanut – ehkä liiankin kanssa. Asia on myös poliittisesti jossain määrin sensitiviinen. Mutta koska asia on edelleen ajankohtainen, ja se liittyy oleellisesti keskusteluun sektoritutkimuksen rahojen keräämisestä valtioneuvoston kanslian (VNK) alaiseen, poliittisesti ohjattuun strategisen tutkimuksen rahastoon, en malta sormiani hillitä.


Sektoritutkimusraporteissa on usein korostettu, että tutkimus tulisi keskittää yliopistoihin. Usein esitetään, että on sektori”tutkimusta” ja oikeaa, korkealaatuisempaa yliopistoTUTKIMUSTA. (näin esitti esimerkiksi Olavi Ylikorkala HS 30.4. 2013). Rinnastus on väärä ja antaa virheellisen kuvan.


Sektoritutkimusuudistus Valtion sektoritutkimuslaitosrakenteen uudistamista pohtinut työryhmä esitti raportissaan ”Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus”, että: tutkimuslaitosten rakennetta uudistetaan kokoamalla tutkimuslaitoksia yhteen ja tutkimuksen tieteidenvälisyyttä ja monitieteisyyttä vahvistetaan. Raportissa täsmennetään, että Terveyden- ja hyvinvoinnin (THL) laitos ja työterveyslaitos (TTL) sekä mahdollisesti Kelan tutkimusosasto sulautetaan Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. tutkimusvoimavaroja kootaan Valtioneuvoston kanslian (VNK) alle 30 miljoonaa […]


Kataisen hallitus sai paljon kritiikkiä taannoisesta kehysriiheen liittyvästä tiedottamisestaan. Ikävät asiat kun olivat ’unohtuneet’ tiedotteista. Hallitus jatkaa huonoa tiedotuslinjaansa ajoittamalla sektoritutkimuslaitoksia koskevat, irtisanomisiin johtavat mittavat leikkauspäätökset juuri pääsiäisen alle. Tietojen julkaisemisen ajankohta sopii tietysti piinaviikon henkeen, mutta se sopii huonosti siihen tietoon, joka työelämän tutkimuksessa on tämän kaltaisesta tiedottamisesta. On nimittäin todettu, että viikonlopun ja […]


Ruotsalaiset ovat kekseliäs kansa. Patenttien määrä väkilukuun suhteutettuna on maailman korkeimpia. Samaa luokkaa kuin suomalaistenkin. Mutta epäilemättä ruotsalaisten keksinnöt ovat paljon parempia kuin meikäläisten. Suomalaisista keksinnöistä en nyt äkkiseltään keksi muita kuin akankannon maailmanmestaruuskisat – enkä tiedä onko sitä kukaan hoksannut patentoida. Ruotsalaisten lista on paljon vaikuttavampi: dynamiitti, jakoavain, vetoketju, kuulalaakeri, kolmipisteturvavyö, Volvo ja JAS-Gripen. […]


Olen nyt onnellisesti viettänyt kolme kuukautta Tanskassa, maailman onnellisimmassa maassa, kuten tanskalaiset maataan mainostavat. Ja toden totta, mikäli European Social Surveyta (ESS) on uskominen, tanskalaiset ovatkin Euroopan onnellisin kansakunta. Tanskalaiset ovat oman ilmoituksensa mukaan myös Euroopan terveimpiä kansoja. Lähes 90 % työikäisistä juuteista sanoo terveydentilansa olevan hyvä. Ruotsalaisilla ja norjalaisilla ei ole yhtä vahva usko […]


Vuonna 1895 kirjoittamassaan novellissa Mahtisana Teuvo Pakkala kuvaa sanan voimaa, sitä miten sanalla hallitaan. Juoksukilpailun voittaneelle Villelle ei riitä, että hän oli pelkästään kilvan voittaja. Hän halusi olla enemmän. Ville julistaa olevansa stiiknafuulia. Pakkala kuvaa muitten poikien reaktioita: ”Stiiknafuulia? Pojat hämmästyivät. Kukaan ei tiennyt, mitä kieltä se oli ja mitä se merkitsi. Mutta mahtavalta se […]


Kelan tutkimusosaston blogi on avattu kahdella blogikirjoituksella. Tutkijalääkäri Annikka Kalliokoski kirjoittaa otsikolla Rokotteiden Kela-korvauksella tasa-arvoa lisäämään? ja minä aiheesta Tanskan hyvinvointikomissiosta Sata-komiteaan. Blogi tarjoaa kirjoittajille väylän suurille ja pienille asioille, uusille teemoille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Eräät blogikirjoituksista on kirjoitettu vakavista asioista pilke silmäkulmassa, toiset taas ryppyotsaisemmin. Suurin osa tulee olemaan näitten ääripäitten väliltä. Bloggaukset edustavat kirjoittajien […]


Joulukuussa 2005 Tanskan hyvinvointikomissio jätti loppuraporttinsa pääministeri Anders Fogh Rasmussenille. Komission tehtävänä oli laatia ehdotukset, miten tanskalaista hyvinvointivaltiota olisi muutettava, jotta se kestäisi väestön vanhenemisen ja globalisaation aiheuttamat paineet. Raportissa oli kaikkiaan 43 ehdotusta, osa yleisiä, osa yksityiskohtaisempia. Hallitus ei toteuttanut ainuttakaan ehdotusta. Tästä huolimatta komissio täytti hyvin tehtävänsä: kiperissä sosiaalipoliittisissa väännöissä hallitus saattoi kolmen […]