Blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Aiemmat kirjoitukset on julkaistu 29.9.2015, 1.10.2015 ja 5.10.2015. Kelan tutkimusblogissa julkaistiin syksyllä 2015 kirjoitussarja perustuloa koskevista kansalaismielipiteistä. Yleisesti ottaen perustulo sai laajaa kannatusta kansan keskuudessa. Perustuloa koskevaa kysymystä ei tuolloin asetettu mihinkään kehykseen, ts. emme viitanneet mihinkään taloudellisiin, verotuksellisiin tai tulonjaollisiin seurausvaikutuksiin. Kysymys kuului yksinkertaisesti: ”Mitä mieltä olette järjestelmästä, […]
Seurattuamme eduskunnassa käytyä keskustelua hallituksen lakiesityksestä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kaventamiseksi, havaitsimme että suomalaisen ja pohjoismaisen päivähoitomallin vertailu ontuu, koska lasten kotihoitovaihtoehtoja muissa maissa ei käsitellä. Suomi profiloituu kotihoitomaana, jossa tuetaan alle 3-vuotiaiden lisäksi ainoana Pohjoismaista myös heidän vanhempien sisarustensa hoitoa kotona. Viime vuoden aikana kotihoidon tuen hoitorahaa maksettiin 68 400 lapsesta, jotka olivat vähintään 3 vuotta (40 […]
Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan kolmas osa. Ensimmäinen osa julkaistiin 29.9.2015 ja toinen osa 1.10.2015. Yleisesti ottaen perustulo saa kannatusta kansan keskuudessa (ks. blogisarjan ensimmäinen osa). Erojakin löytyy. Blogisarjan toisessa kirjoituksessa tarkastelimme niiden kytkentää sosioekonomiseen asemaan. Koska perustulon toteutuminen tai toteutumatta jääminen on poliittinen prosessi, tässä sarjan kolmannessa kirjoituksessa tarkastelemme […]
Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan toinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin 29.9.2015 ja kolmas osa 5.10.2015. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme perustulomallien kannatusta eri sosioekonomisissa ryhmissä ja eri työmarkkina-asemassa olevien keskuudessa. Työmarkkina-asemaa ei kysytty vuoden 2002 kyselyssä (aineistoista ks. edellinen blogimme), joten siitä esitetään vain vuoden 2015 tulokset. Molemmissa kyselyissä enemmistö vastaajista kannattaa sekä […]
Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan ensimmäinen osa. Toinen osa julkaistiin 1.10.2015 ja kolmas osa 5.10.2015. Viime aikoina Suomessa on keskusteltu perustulosta vilkkaasti. Osasyynä keskusteluun on ollut hallitusohjelmaan kirjattu maininta perustulokokeilusta. Perustulolla tarkoitetaan lukuisia erilaisia tapoja järjestää sosiaaliturva, kuitenkin siten, että kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Se on […]
Koskien hankaluutta ratkoa tämän hetken pirullisia ongelmia yhteiskunnassa julkaistiin Helsingin Sanomissa 21.9.2015 hyvä ja osuva mielipidekirjoitus. Siinä Pia Bäcklund ja Maria Åkerman (Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto) kirjoittivat, kuinka ”pirullisia ongelmista tulee silloin, kun niiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja ongelmien syntyä ja ratkaisumahdollisuuksia koskeva tieto on ristiriitaista, epävarmaa ja hankalasti yhteen sovitettavaa”. Kirjoittajat myös […]
Nykyinen hallitus on rajaamassa päivähoito-oikeutta tavalla, joka johtaa lasten eriarvoistumiseen. Suunnitelmien mukaan lapsella olisi oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti, opiskelevat päätoimisesti, toimivat yrittäjinä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Opetus- ja kulttuuriministerin esityksen mukaan kaikki päivähoitoa koskevat muutokset astuisivat voimaan jo vuoden 2016 elokuussa. Missä määrin suunniteltujen muutosten […]
Viime syksynä julkaistiin depression Käypä hoito –suositus, joka perustuu riippumattomaan tutkimusnäyttöön. Spesifisten hoitomuotojen ohella elämäntilanteen tutkiminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen kuuluvat hoidon keskeisiin tehtäviin. Masennuksen tunnistaminen työterveys- ja perusterveydenhuollossa sekä hoito ja kuntoutus ovat merkittäviä pyrittäessä ehkäisemään masennusperäistä työkyvyttömyyttä. Vuoden 2013 lopussa 35 448 työikäistä sai työkyvyttömyyseläkettä masennuksen takia (F32, F33, masennustila ja toistuva masennus).
Noin 800 000 suomalaista käyttää vuosittain jotain psyykenlääkettä. Vaikeiden elämäntapahtumien ja kuormittavien olosuhteiden haitallisesta vaikutuksesta mielenterveyteen on enenevässä määrin tutkimusnäyttöä. Lapsuuden aikaisten vaikeiden kokemusten on myös osoitettu olevan yhteydessä itse raportoituun alentuneeseen mielenterveyteen. Ensimmäistä kertaa on nyt osoitettu laajaan suomalaiseen väestökyselyyn ja lääkerekisteritietoihin perustuvassa seurantatutkimuksessa lapsuuden ajan kuormittavien kokemusten lisäävän huomattavasti psyykenlääkkeiden käyttöä aikuisiässä. Tutkimus on toteutettu […]
Naisten työeläke on keskimäärin 65 prosenttia miesten eläkkeestä. Hoitovapaat voivat tehdä ison loven naisten eläkkeisiin. Naisten palkka on edelleen pienempi kuin miesten palkka. Nämä ovat tosiasioita, eivät mielipiteitä. Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut 2000-luvulla – vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkettä on karttunut alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta siltä ajalta, jolloin vanhempi, useimmiten äiti, saa kotihoidon tukea – […]
”Ennätysmäärä nuoria saa eläkepaperit”, ”Työkyvyttöminä eläkkeelle siirtyneiden nuorten määrä on kasvanut rajusti”, ”Masennus vie eläkkeelle”. Nämä ovat otsikoita, joihin törmää usein keskustelussa nuorista eläkkeensaajista. Viime joulun tienoilla laajalevikkisestä lehdestä saimme lukea, kuinka nuorista päästään eroon eläkepäätöksellä, ja kun ei muutakaan syytä löydetä, niin lääkäri kirjoittaa nuorille todistuksen mielenterveyden ongelmasta. Tämä on esimerkki väitteestä, joka perustuu […]
- 1
- 2
