Vain hyvin harva työkyvyttömyyseläkehakemukseensa hylkäävän päätöksen saaneista on seuraavina vuosina ansiotyössä. Silloinkin ansiotyöjaksot ovat katkonaisia. Sen sijaan työttömyyskaudet ovat tyypillisiä hylätyn eläkehakemuksen jälkeen. Riippumatta siitä, myönnetäänkö vai hylätäänkö eläke, yhteiskunta useimmiten menettää eläkettä hakeneiden työpanoksen.


Tuore Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimus näyttää, että heikko kiinnittyminen työmarkkinoille ja työntekijäasema lisäävät todennäköisyyttä työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen, mutta myös hakemuksen hylkäämiseen. Tässä mielessä matalampi sosioekonominen asema asettaa hakijat epäedulliseen asemaan työkyvyttömyyseläkeprosessissa.


Sairauspäivärahalla korvattuja pitkiä sairauspoissaoloja on eniten työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvissa sairauspoissaoloissa ammattiasemien väliset erot ovat suuret. Sen sijaan mielenterveyden häiriöissä erot ovat pienet.


Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia leikattiin merkittävästi vuoden 2016 alusta. Korvaustason aleneminen vaikutti kuitenkin vain vähän yksityissektorin lääkäripalveluiden, hammashoidon sekä tutkimuksen ja hoidon käyttöön.   Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksista on jo vuosia keskusteltu julkisuudessa kriittiseen sävyyn. Kritiikki on kummunnut siitä, että yhteisesti rahoitettujen sairausvakuutuskorvausten on nähty tukevan erityisesti suurituloisimpien kansalaisten yksityispalveluiden käyttöä ja siten lisäävän terveydenhuollon eriarvoisuutta. Näitä […]


Ylivelkaantuminen ennustaa vahvasti työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.   1990-luvun laman jälkeen ylivelkaantuminen oli vakava ongelma Suomessa. Samanaikainen työttömyyden kasvu, konkurssit, asuntojen hintojen romahdus, korkotason nousu ja takausvastuiden laukeaminen johtivat siihen, että monet eivät kyenneet maksamaan velkojaan. Vuoden 1994 lopussa jopa 457 000 suomalaista oli ulosottovelallisina. Tutkimushankkeessa Lamakausien sosiaaliset seuraukset selvitimme ylivelkaantumisen yhteyksiä myöhempään krooniseen sairastavuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle […]


Yksityisiä terveyspalveluita tarjoavilla ovi käy kesällä harvemmin kuin muina kuukausina. Tämä on tietysti selvää, sillä kesällä sairastetaan vähemmän kuin talven nuha- ja influenssakautena. Lisäksi kesällä lomailevat sekä lääkärit että potentiaaliset potilaat, ja ei-kiireellisten vaivojen hoito jää odottamaan lomien jälkeistä aikaa. Väestöstä vajaa kolmannes, 29 prosenttia, kävi vähintään kerran yksityislääkärillä vuonna 2014, samoin vuonna 2015. Kuukausittainen […]


Parhaillaan käydään kiivasta keskustelua uuteen sote-järjestelmään rakennettavasta valinnanvapausmallista. Tulevaisuuteen kaavaillaan mahdollisuutta valita perustason terveyspalveluiden tuottaja julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta omavastuun pysyessä asiakkaalle samana. Nykyjärjestelmässä valinta eri sektoreiden välillä on käytännössä mahdollista niille, jotka käyvät töissä ja/tai joilla on riittävästi maksukykyä. Työssäkäyvillä on tukenaan ilmainen ja nopea työterveyshuolto; paksua lompakkoa kantavat voivat huoletta käyttää lisäksi […]


Noin joka toinen aikuisikäinen suomalainen käyttää kalenterivuoden aikana jotakin yksityisen sairaanhoidon palvelua eli käy yksityislääkärillä, yksityisessä hammashoidossa ja/tai yksityisessä tutkimuksessa ja hoidossa ja saa osan kustannuksista takaisin Kela-korvauksen muodossa. Toinen puoli aikuisväestöä ei käytä näitä palveluita lainkaan. Tuoreessa tutkimuksessamme (Blomgren & Virta 2015) tarkastelimme yksityisen hoidon kustannusten ja korvausten jakautumista tarkemmin vuoden 2011 aikuisväestöä edustavalla […]


Kelan sairaanhoitokorvausten eli Kela-korvausten tulevaisuus on ollut pöydällä tulevaa sote-rahoitusjärjestelmää pohdittaessa. Kela-korvausta voi saada apteekista ostetuista reseptilääkkeistä, sairaanhoidon piiriin tehdyistä matkoista sekä yksityiseltä sektorilta hankitusta sairaanhoidosta. Kela maksoi näitä korvauksia viime vuonna yhteensä 1,9 miljardia euroa. Valtaosa eli 1,3 miljardia oli lääkekorvauksia.


Tiesitkö, että englannin kielen sana malnutrition tarkoittaa virheravitsemusta, ei yksinomaan aliravitsemusta? Minä en ollut tullut asiaa ajatelleeksi ennen kuin satuin lukemaan tuoreesta Tieteessä tapahtuu -lehdestä professori Marja Mutasen ja kumppaneiden artikkelin  ravitsemusinterventioista kehitysmaissa. Virheravitsemus terminä kattaa sekä ali- että yliravitsemuksen ja tarkoittaa myös sitä, että ravinnosta saadaan riittämätön määrä tarpeellisia ravintoaineita. Siinä missä aliravitsemus oli […]


Olen jäsenenä kahdessa yhteiskuntatieteellisiä tutkimushankkeita arvioivassa eettisessä toimielimessä. Eettisessä ennakkoarvioinnissa arvioidaan, noudattaako suunniteltu tutkimus ihmistieteiden eettisiä periaatteita: voiko tutkimuksesta aiheutua tutkittaville haittaa sekä kunnioitetaanko tutkittavien itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja tietosuojaa. Lisäksi tarkastellaan, noudattaako suunnitelma muutenkin hyvää tutkimustapaa ja voimassa olevia lakeja. Eettinen ennakkoarviointi on lääketieteen alalla lakisääteistä, mutta arviointia toteutetaan yleisesti myös muilla tieteenaloilla esimerkiksi yliopistojen […]