Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia leikattiin merkittävästi vuoden 2016 alusta. Korvaustason aleneminen vaikutti kuitenkin vain vähän yksityissektorin lääkäripalveluiden, hammashoidon sekä tutkimuksen ja hoidon käyttöön.   Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksista on jo vuosia keskusteltu julkisuudessa kriittiseen sävyyn. Kritiikki on kummunnut siitä, että yhteisesti rahoitettujen sairausvakuutuskorvausten on nähty tukevan erityisesti suurituloisimpien kansalaisten yksityispalveluiden käyttöä ja siten lisäävän terveydenhuollon eriarvoisuutta. Näitä […]


Ylivelkaantuminen ennustaa vahvasti työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.   1990-luvun laman jälkeen ylivelkaantuminen oli vakava ongelma Suomessa. Samanaikainen työttömyyden kasvu, konkurssit, asuntojen hintojen romahdus, korkotason nousu ja takausvastuiden laukeaminen johtivat siihen, että monet eivät kyenneet maksamaan velkojaan. Vuoden 1994 lopussa jopa 457 000 suomalaista oli ulosottovelallisina. Tutkimushankkeessa Lamakausien sosiaaliset seuraukset selvitimme ylivelkaantumisen yhteyksiä myöhempään krooniseen sairastavuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle […]


Yksityisiä terveyspalveluita tarjoavilla ovi käy kesällä harvemmin kuin muina kuukausina. Tämä on tietysti selvää, sillä kesällä sairastetaan vähemmän kuin talven nuha- ja influenssakautena. Lisäksi kesällä lomailevat sekä lääkärit että potentiaaliset potilaat, ja ei-kiireellisten vaivojen hoito jää odottamaan lomien jälkeistä aikaa. Väestöstä vajaa kolmannes, 29 prosenttia, kävi vähintään kerran yksityislääkärillä vuonna 2014, samoin vuonna 2015. Kuukausittainen […]


Parhaillaan käydään kiivasta keskustelua uuteen sote-järjestelmään rakennettavasta valinnanvapausmallista. Tulevaisuuteen kaavaillaan mahdollisuutta valita perustason terveyspalveluiden tuottaja julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta omavastuun pysyessä asiakkaalle samana. Nykyjärjestelmässä valinta eri sektoreiden välillä on käytännössä mahdollista niille, jotka käyvät töissä ja/tai joilla on riittävästi maksukykyä. Työssäkäyvillä on tukenaan ilmainen ja nopea työterveyshuolto; paksua lompakkoa kantavat voivat huoletta käyttää lisäksi […]


Noin joka toinen aikuisikäinen suomalainen käyttää kalenterivuoden aikana jotakin yksityisen sairaanhoidon palvelua eli käy yksityislääkärillä, yksityisessä hammashoidossa ja/tai yksityisessä tutkimuksessa ja hoidossa ja saa osan kustannuksista takaisin Kela-korvauksen muodossa. Toinen puoli aikuisväestöä ei käytä näitä palveluita lainkaan. Tuoreessa tutkimuksessamme (Blomgren & Virta 2015) tarkastelimme yksityisen hoidon kustannusten ja korvausten jakautumista tarkemmin vuoden 2011 aikuisväestöä edustavalla […]


Kelan sairaanhoitokorvausten eli Kela-korvausten tulevaisuus on ollut pöydällä tulevaa sote-rahoitusjärjestelmää pohdittaessa. Kela-korvausta voi saada apteekista ostetuista reseptilääkkeistä, sairaanhoidon piiriin tehdyistä matkoista sekä yksityiseltä sektorilta hankitusta sairaanhoidosta. Kela maksoi näitä korvauksia viime vuonna yhteensä 1,9 miljardia euroa. Valtaosa eli 1,3 miljardia oli lääkekorvauksia.


Tiesitkö, että englannin kielen sana malnutrition tarkoittaa virheravitsemusta, ei yksinomaan aliravitsemusta? Minä en ollut tullut asiaa ajatelleeksi ennen kuin satuin lukemaan tuoreesta Tieteessä tapahtuu -lehdestä professori Marja Mutasen ja kumppaneiden artikkelin  ravitsemusinterventioista kehitysmaissa. Virheravitsemus terminä kattaa sekä ali- että yliravitsemuksen ja tarkoittaa myös sitä, että ravinnosta saadaan riittämätön määrä tarpeellisia ravintoaineita. Siinä missä aliravitsemus oli […]


Olen jäsenenä kahdessa yhteiskuntatieteellisiä tutkimushankkeita arvioivassa eettisessä toimielimessä. Eettisessä ennakkoarvioinnissa arvioidaan, noudattaako suunniteltu tutkimus ihmistieteiden eettisiä periaatteita: voiko tutkimuksesta aiheutua tutkittaville haittaa sekä kunnioitetaanko tutkittavien itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja tietosuojaa. Lisäksi tarkastellaan, noudattaako suunnitelma muutenkin hyvää tutkimustapaa ja voimassa olevia lakeja. Eettinen ennakkoarviointi on lääketieteen alalla lakisääteistä, mutta arviointia toteutetaan yleisesti myös muilla tieteenaloilla esimerkiksi yliopistojen […]


Suomessa 18 prosenttia työikäisestä väestöstä oli työelämän ulkopuolella työkyvyttömyyden tai työttömyyden takia vuonna 2010, kun Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vastaava osuus oli 12–13 prosentin tasolla. Vuosien 2005 ja 2010 välillä Suomen tilanne pysyi lähes muuttumattomana: poissaoloaste laski prosenttiyksikön verran, mutta Ruotsissa vastaavana aikana laskua oli viisi prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi Kelan tutkimusosaston tuoreesta selvityksestä, jossa […]


Työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusten suuret hylkäysosuudet ovat jälleen nousseet julkiseen keskusteluun. Kelan tutkimusosasto julkaisi lokakuussa 2012 tilastotietoihin perustuneen selvityksen  kansaneläkelain mukaisten uusien työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusten hylkäyksien kehityksestä. Erityisesti pyrittiin löytämään viime vuosien hylkäysprosentin suurenemiseen yhteydessä olleita tekijöitä.


Äskettäin järjestetyn terveystaloustieteen päivän teemana oli tänä vuonna ”Terveydenhuolto muutoksessa – lisääntyykö eriarvoisuus?” Päivän pääpuhujana oli terveystaloustieteen professori Eddy van Doorslaer Erasmus University Rotterdamista.  Professori van Doorslaer on arvostettu terveyserojen tutkija, joka on tutkimusryhmänsä kanssa julkaissut paljon vertailevaa tutkimusta terveydenhuoltopalveluiden käytön sosiaaliryhmittäisistä eroista OECD-maissa. Van Doorslaer esitteli katsauksen siitä, miltä Suomen terveyspalvelujärjestelmän eriarvoisuus näyttää kehittyneiden maiden […]


Äskettäin julkaistussa indikaattoriraportissa koottiin yhteen viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunutta kehitystä suomalaisten terveydentilassa ja terveyteen liittyvissä etuuksissa. Kuten tiedetään, väestön elinikä pidentyy jatkuvasti eikä lopullista rajaa tälle kehitykselle ole toistaiseksi pystytty osoittamaan. Viime vuosikymmeninä suomalaisten keskimääräisen eliniän piteneminen on liittynyt etenkin sydän- ja verisuonitautien vähenemiseen, mikä puolestaan johtuu pitkälti elintapojen myönteisestä kehityksestä. Kansainvälisesti verrattuna suomalaisten […]


Tulevana syksynä pyörähtää käyntiin Terveys 2011 -tutkimus. Terveys 2011 on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) organisoima tutkimus suomalaisen aikuisväestön terveydentilan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Kela osallistuu tutkimuksen rahoitukseen ja suunnitteluun sekä tulosten raportointiin. Terveys 2011 on osa jatkokertomusta. Tutkimukseen kutsutaan osallistumaan ne henkilöt, jotka kutsuttiin myös kymmenisen vuotta sitten toteutettuun Terveys 2000 -tutkimukseen. Lisäksi tutkimuksen […]


Melkein kaikki tieto löytyy nykyään netistä, ja sinne pääsee nykyään käytännössä jokainen. Verkossa kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus hankkia helposti ja nopeasti tarvitsemansa tieto. Myös monenlaisen asioinnin saa nykyään hoidettua netissä. Kätevää ja tasa-arvoista, eikö vain? Tai hetkinen, ainakin kolme ongelmaa tulee mieleen.


Mukaansatempaava otsikko. Kiinnostava ensimmäinen lause. Ytimekkyys. Elävän kielen käyttäminen. Tekstin tulisi sisältää jokin lahja lukijalle. Mielenkiintoinen, kenties jonkin käänteen tai koukun sisältävä lopetus. Tuossa joitakin ohjeita, joita Kelan tutkimusosasto sai taannoisella Kotuksen kouluttajan pitämällä bloginkirjoituskurssilla. Ohjeet ovat hyvät ja ideoitakin riittäisi. Kuitenkin kynnys blogimerkinnän kirjoittamiseen taisi ainakin minulla nousta koulutuksen myötä entistä korkeammaksi. Kuinka osaisin […]