Suomalaisen työterveyshuollon kehitys sairausvakuutuksen muutosten myötä kiihtyi 1960-luvulla, kun työnantajat kiinnostuivat entistä enemmän työhön liittyvistä terveysriskeistä. Työterveyshuollon sairaanhoidon suuri kasvu alkoi 1990-luvun laman jälkeen, kun julkisella sektorilla vähennettiin koulutusta ja palveluita ja yritykset ulkoistivat toimintoja.
Yksityisen sektorin osuus määrätyistä resepteistä vaihteli maakunnittain 13–31 prosentin välillä. Koko maan tasolla yksityisellä sektorilta määrättyjen reseptien osuus sairausvakuutuksen lääkekustannuksista oli arviolta noin 21 % ja korvauksista vajaat 19 %. Tarkempaa tietoa tarvitaan esimerkiksi työterveyshuollon roolista.
Hammashoitopalveluiden käyttäjät ovat vahvasti polarisoituneet vain julkisen sektorin ja vain yksityisen sektorin käyttäjiin – harva käyttää molempien sektoreiden palveluita. Hammaslääkärissä käyminen kahden vuoden tarkastelussa oli yleisintä naisilla, keski-ikäisillä ja suurituloisilla. On epäselvää, mikä tulee olemaan yksityisen hammashoidon rooli suhteessa tulevaisuuden hyvinvointialueiden järjestämiin suun terveydenhuollon palveluihin.
