Nuorten pahoinvointi on yhteiskunnallinen kestopuheenaihe, mutta mitä nuoret ajattelevat elämästään nykyisenlaisessa yhteiskunnassa? Miten he tulkitsevat hyvinvointia ja sen ehtoja? 17.6. ilmestyvässä tutkimuksessa ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” pureudumme näihin kysymyksiin.
150–200 euroa 1 korkeampi kotihoidon tuki pidentää kotihoitojaksoja keskimäärin 2–5 kuukautta, mutta tuen korotuksen tai leikkauksen vaikutus riippuu lapsen syntymää edeltävästä äidin työmarkkina-asemasta. Korkeampi kotihoidon tuki yhdistettynä äidin heikkoon työmarkkina-asemaan pidentää hoitojaksoja. Tutkimuksen oppeja voidaan soveltaa perhevapaauudistuksessa.
Kela on mukana monialaisen työllisyyspalvelun pilotissa, jossa tuodaan yhteen eri hallinnonalojen toimijoita asiakkaan polun selkeyttämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Kokeilussa on huomattu, että yhteistoimintapisteessä asiakasta voidaan auttaa kokonaisvaltaisemmin.
Työllistymistä tukevien palveluiden tulee niveltyä toisiinsa kitkattomasti. Meneillään olevat uudistukset tarjoavat mahdollisuuden koota palveluita uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi.
Kuinka nopeasti työssäkäyvät uudet äidit palaavat töihin? Taloudelliset kannustimet ja työmarkkina-asema, mutta myös asenteet ja julkinen järjestelmä, vaikuttavat uusien äitien työtön paluuseen lasten hoitojaksojen jälkeen. Valtaosa työssä käyvistä äideistä palaa työhön viimeistään kuopuksen ollessa noin 3-vuotias. Aikaisemman tutkimuksen perusteella moni osatekijä näyttää vaikuttavan siihen, kuinka nopeasti uudet äidit palaavat työelämään: äidin ja puolison koulutus- […]
Aiempi työtilanne ja lasten määrä vaikuttavat siihen, miten nopeasti äidit palaavat työelämään lapsen syntymän jälkeen. Työhön palaaminen voi viivästyä vuosia, vaikka ensisynnyttäjän työmarkkina-asema olisi ollut vahva ennen äitiysvapaata. Näin käy etenkin silloin, jos lapsia syntyy useampia. Uusien äitien työuriin ja myös pitkän aikavälin työllisyyteen vaikuttavat vanhempainvapaiden jakaminen tai jakamatta jättäminen sekä hoitovapaa ja kotihoidontuki, mutta […]
Pekka Kuusen klassikkoteos 60-luvun sosiaalipolitiikka (Kuusi 1961) oli käsikirja, jonka opit toimivat tiekarttana Suomen toisen maailmansodan jälkeiselle rakennemuutokselle ja hyvinvointivaltion rakentamiselle. Teos alleviivasi sosiaalipolitiikan keskeistä roolia tarkoituksenmukaisesti toimivan talouden näkökulmasta. Kuusen teesit toteutuivat hänen omankin arvionsa mukaan suurelta osalta, kuten kirjassa oli esitetty. (Tuomioja 2002.) Kuusen myöhemmässä klassikkoteoksessa Tämä ihmisen maailma esitetty tulevaisuusvisio on ainakin […]
