Suomen perustulokokeilu ja kokeilun osallistujat ovat laajan huomion kohteena. Kiinnostus on ymmärrettävää, mutta jotta kokeilun tulokset eivät vääristyisi, koehenkilöitä ei pitäisi lähestyä sen enempää kuin ilman kokeilua. Tutkimuksen näkökulmasta myös muu mediahuomio voi heikentää tulosten luotettavuutta. Perustulokokeilu kiinnostaa kansalaisia, tiedotusvälineitä, päätöksentekijöitä ja tutkijoita – niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita tekemään juttuja yksittäisten […]
Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen konsortiohanke Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) on käynnistynyt vauhdilla. Poliittista päätöksentekoa ja sen suunnittelua palvelevien asiantuntijatehtävien lisäksi strateginen tutkimusrahoitus on mahdollistanut jo useampien kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä julkaistujen artikkelien viimeistelyn. Huomattavasti suurempi joukko tutkimuskäsikirjoituksia on kuitenkin työn alla. Konsortio-osapuolten välisen yhteistyön ja ylipäänsä eriarvoisuutta koskevan tutkimustoiminnan näkökulmasta erityisen hedelmälliseksi toimintatavaksi on […]
Kelassa on meneillään Kestävän kehityksen teemaviikko. Sen aikana kestävää kehitystä lähestytään eri näkökulmista, mutta etenkin sosiaalisen vastuullisuuden käsitteen kautta. Tässä blogikirjoituksessa huomio kiinnitetään yllä mainitussa viitekehyksessä tutkimuksen tekemiseen ja erityisesti sen tuottaman tiedon raportointiin, julkaisemiseen ja käyttöön. Esimerkkinä käytetään vuosittain toteutettavaa toimihenkilökyselyä. Yrityksen sosiaalinen vastuu näkyy käytännössä muun muassa siinä, että se on kiinnostunut työntekijöiden […]
Olen työskennellyt tutkimusviestinnän parissa yli kymmenen vuotta. Aina silloin tällöin kuulee valistuneita arvioita siitä, kuinka pitkän tekstin eri tasoilla toimivat päätöksentekijät ehtivät lukea. Yhden kiertävän teorian mukaan portaita on kolme: alimmalla päätöksentekotasolla ehditään lukea yksi liuska, seuraavalla yksi tekstikappale ja ylimmällä tasolla, esimerkiksi eduskunnassa, ehditään lukea yksi virke. Tämä asettaa haasteen tutkijoille ja viestijöille, kun kohderyhmä on selvillä. […]
Kun tutkimuksen kohteena on laaja ja kompleksinen ilmiö, pidetään tärkeänä, että tutkimusasetelma on monitieteinen ja -näkökulmainen. Tavanomainen tapa toteuttaa suuri tutkimuskokonaisuus on pilkkoa se työpaketeiksi. Ositetussa tutkimustehtävässä jokainen toimija tuottaa tehokkaasti tietoa omasta näkökulmastaan ja erityisalaistaan. Haaste kuitenkin on, tuottaako tämäntyyppinen työtapa aidosti laaja-alaisen ja syvällisen ymmärryksen tutkittavasta ilmiöstä. Yksi vaihtoehto on rakentaa tutkimusasetelma lähtökohtaisesti […]
Lääketieteellisestä tutkimuksesta annettu laki edellyttää, että lääke- ja terveystieteellisten tutkimusten eettisyys arvioidaan ennen tutkimuksen aloittamista lakisääteisessä eettisessä toimikunnassa. Ihmistieteitä koskevat tieteelliset tutkimukset (humanistiset, yhteiskuntatieteelliset ja käyttäytymistieteelliset) eivät kuulu tämän lain piiriin, mutta Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on laatinut ihmistieteisiin kuuluvien tutkimusten eettisistä periaatteista ohjeistuksen, johon ovat sitoutuneet lähes kaikki alalla toimivat korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja arkistot Suomessa. […]
Suomen Akatemia valitsi alkusyksystä hankkeet ensimmäisiin strategisen tutkimuksen ohjelmiin. Strateginen tutkimusrahoitus on uusi rahoitusinstrumentti, joka eroaa perinteisistä akateemisista rahoitusmuodoista tietyin osin. Uuden rahoitusmuodon tavoitteena on kehittää toimintatapaa, jossa korkeatasoinen tieteellinen yhteiskuntapoliittisesti relevantti tutkimus tavoittaisi aiempaa vahvemmin tiedonkäyttäjät. Konsortiohankkeet ovat myös moninkertaisesti totuttua laajempia. Ne ovat lähestymistavaltaan monitieteisiä ja ratkaisukeskeisiä. Kelan tutkijat mukana kahdessa hankkeessa Kelan […]
Lähestyvien eduskuntavaalien alla julkaistaan monenlaisia kansalaisten mielipiteitä kuvaavia lukuja mm. puoluekannatuksesta ja vastaajien asenteista. Tietojen keräämiseksi ei ole mielekästä haastatella kaikkia kansalaisia, vaan päädytään tarkastelemaan pienempää osajoukkoa, jonka perusteella saadut tulokset pyritään yleistämään koskemaan koko perusjoukkoa. Osajoukon poimintatavalla ja asenteiden mittaustavalla voi olla suuri merkitys tulosten luotettavuuteen.
Olen arvioinut viimeisen 10 vuoden aikana reilut 2000 tutkimushakemusta, pääosin kotimaisille rahoittajatahoille, mutta myös ulkomaisille. Useat tutkimussuunnitelmat ovat olleet monitieteisiä ja niiden lukeminen on ollut arvioijallekin mielenkiintoinen oppimiskokemus. Niin rahoitusta hakevan kuin hakemuksia arvioivankin ensimmäinen tärkeä tehtävä on tutustua rahoittajan vaatimuksiin. Tutkimussuunnitelmia arvioitaessa on kaikilla rahoittajatahoilla tietyt yhteiset arviointikriteerit: uskottava tutkimushypoteesi valittujen menetelmien relevanssi tutkimuskysymyksiin […]
Olen jäsenenä kahdessa yhteiskuntatieteellisiä tutkimushankkeita arvioivassa eettisessä toimielimessä. Eettisessä ennakkoarvioinnissa arvioidaan, noudattaako suunniteltu tutkimus ihmistieteiden eettisiä periaatteita: voiko tutkimuksesta aiheutua tutkittaville haittaa sekä kunnioitetaanko tutkittavien itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja tietosuojaa. Lisäksi tarkastellaan, noudattaako suunnitelma muutenkin hyvää tutkimustapaa ja voimassa olevia lakeja. Eettinen ennakkoarviointi on lääketieteen alalla lakisääteistä, mutta arviointia toteutetaan yleisesti myös muilla tieteenaloilla esimerkiksi yliopistojen […]
Kataisen hallitus sai paljon kritiikkiä taannoisesta kehysriiheen liittyvästä tiedottamisestaan. Ikävät asiat kun olivat ’unohtuneet’ tiedotteista. Hallitus jatkaa huonoa tiedotuslinjaansa ajoittamalla sektoritutkimuslaitoksia koskevat, irtisanomisiin johtavat mittavat leikkauspäätökset juuri pääsiäisen alle. Tietojen julkaisemisen ajankohta sopii tietysti piinaviikon henkeen, mutta se sopii huonosti siihen tietoon, joka työelämän tutkimuksessa on tämän kaltaisesta tiedottamisesta. On nimittäin todettu, että viikonlopun ja […]
Tänään julkaistun tutkimukseni mukaan päättäjät arvostavat tutkimuksia, mutta he eivät ehdi lukea laajoja tutkimusjulkaisuja. Tämä on ymmärrettävää – kiire painaa ja tutkimusjulkaisut ovat usein satoja sivuja pitkiä ja joskus tutkijayhteisön ulkopuolisille vaikeammin avautuvia. Tutkimusviestinnällä onkin tärkeä rooli tutkimustulosten tiivistämisessä ja ymmärrettäväksi tekemisessä. Jonkun on niin sanotusti tulkattava saatuja tuloksia. Usein tähän työhön osallistuvat tiedottajat ja […]
Mukaansatempaava otsikko. Kiinnostava ensimmäinen lause. Ytimekkyys. Elävän kielen käyttäminen. Tekstin tulisi sisältää jokin lahja lukijalle. Mielenkiintoinen, kenties jonkin käänteen tai koukun sisältävä lopetus. Tuossa joitakin ohjeita, joita Kelan tutkimusosasto sai taannoisella Kotuksen kouluttajan pitämällä bloginkirjoituskurssilla. Ohjeet ovat hyvät ja ideoitakin riittäisi. Kuitenkin kynnys blogimerkinnän kirjoittamiseen taisi ainakin minulla nousta koulutuksen myötä entistä korkeammaksi. Kuinka osaisin […]
- 1
- 2
