Riittävä toimeentuloturva on jokaisen ihmisen perusoikeus. Mutta miten riittävä tai kohtuullinen toimeentuloturva määritellään, ja saavutetaanko se? Kysyimme perus- ja vähimmäisturvan varassa eläviltä ihmisiltä sitä, miten riittävänä he pitävät saamaansa etuutta tai kuinka yleisesti he kokevat erilaisia taloudellisia vaikeuksia tai huolia. Kolme neljäsosaa asiakkaista oli ainakin joskus huolissaan raha-asioistaan.


Suomessa ollaan yksimielisiä siitä, että sosiaaliturvajärjestelmä pitää uudistaa. Työtä varten asetettu sosiaaliturvakomitea hahmottelee ehdotuksiaan, joiden tavoitteena on ”ihmisen näkökulmasta” nykyistä selkeämpi järjestelmä. Uudistuksessa pyritään lisäksi mahdollistamaan työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tutkimiemme työtä vailla olevien nuorten kokemusten valossa väitämme, että he kannattavat näitä tavoitteita lämpimästi.


Sosiaaliturva tuo turvaa erilaisissa elämän riskeissä, esimerkiksi koronakriisistä johtuvan lomautuksen aikana. Esimerkkisimuloinnilla havainnollistamme, kuinka suurta osaa palkansaajakotitalouksista sosiaaliturva suojaa ja kuinka suuri osa talouksista olisi köyhyysriskissä kotitalouden eniten ansaitsevan jäsenen jäädessä työttömäksi.


Perusturvan pitäisi taata elämän riskitilanteissa sellainen taloudellinen turva, jonka varassa pystyy elämään kohtuullisen hyvää elämää. Kun palkkatuloja ei jostain syystä kerry lainkaan tai ainakaan riittävästi, toimeentuloturvaverkon tulisi ottaa vastaan ja turvata arkipäivän sujuvuus. Näin ei kuitenkaan tänä päivänä ole. Vaikka perusturvaan tehtiin sadan euron tasokorotus vuoden 2012 alusta, on esimerkiksi työttömän tilanne yhä heikko.