Suomessa ja Euroopassa on viime vuosina tuotu julki näkemystä hyvinvointitaloudesta uutena poliittisen päätöksenteon johtotähtenä. Millaisesta hyvinvointitaloudesta silloin puhutaan – ja miten hyvinvointitaloudesta kannattaisi puhua kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi ja kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi?
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (6.5.2015) Paavo Rautio kysyy, mitä neuvoja Pekka Kuusi, jo 1960-luvulla kulttihahmoksi noussut sosiaalipoliitikko, antaisi julkisen talouden sopeutuksesta. Rautio nostaa esiin Kuusen ajatukset sosiaalipolitiikan tehtävästä talouskasvun edistäjänä: ”Järjestelmän tulee siis olla sellainen, että se pelaa kasvun kanssa samaan suuntaan. Sosiaalipolitiikka toimii kasvun ehdoilla – tukee ja avustaa sitä. − − Kuusen mukaan talouskasvu […]
Tätä kirjoitettaessa vietetään valtakunnallista ajattelun viikkoa. Ajattelu on tunnetusti toimintaa, joka tapahtuu aivoissa. Tutkimustyössä ajattelun lisäksi riittää joskus se, että aivojen toimintaa pystytään jäljittelemään. Yksi tällainen jäljiteltävä toiminta on oppiminen. Neuroverkkolaskennassa käsitellään malleja, jotka on saatu tuotettua jäljittelemällä aivoissa tapahtuvaa oppimisprosessia. Seuraava esimerkki on otettu kestävän ekologisen kehityksen aihepiiristä ja siinä Kelassa tehdyillä laskelmilla arvioidaan […]
Kelassa tehtyjen laskelmien mukaan koko maan väestön toimeentuloeroihin vaikuttavat erot pääkaupunkiseudulla 25 prosentin osuudella ja erot Itä-Suomessa 11 prosentin osuudella. Ahvenanmaan osuus on vain puoli prosenttia. Tämän tyyppiset alueelliset tarkastelut ovat ajankohtaisia ei pelkästään siksi, että kunnallisvaalit ovat tulossa, vaan myös siksi, että maanantaina 15.10. myönnettiin Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi (talouden Nobel) […]
Viimeaikoina on keskusteltu runsaasti kahdesta asiasta: Euroopan taloudesta ja kuntauudistuksesta. Eurooppalaista taloutta ravisuttaa niin sanottujen kriisimaiden taloudellinen tilanne, joista Kreikka on suurimmassa pulassa. Kriisimaita yritetään auttaa lainarahalla. Suomessa sen sijaan on useita kriisikuntia, joiden taloutta ratkaisemaan piirrettiin uusi kuntakartta. Resepti, jota noudatetaan Euroopassa, ei ole suosiossa suomalaisessa kuntakeskustelussa. ”Rahan kaataminen” kuntiin on tuomittu jo lähtökohtaisesti. […]
Äskettäin julkaistussa indikaattoriraportissa koottiin yhteen viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunutta kehitystä suomalaisten terveydentilassa ja terveyteen liittyvissä etuuksissa. Kuten tiedetään, väestön elinikä pidentyy jatkuvasti eikä lopullista rajaa tälle kehitykselle ole toistaiseksi pystytty osoittamaan. Viime vuosikymmeninä suomalaisten keskimääräisen eliniän piteneminen on liittynyt etenkin sydän- ja verisuonitautien vähenemiseen, mikä puolestaan johtuu pitkälti elintapojen myönteisestä kehityksestä. Kansainvälisesti verrattuna suomalaisten […]
Voiko terveyttä ja parempaa elämän laatua ostaa rahalla? Terveystaloustieteilijä vastaisi epäröimättä: kyllä voi! Terveystaloustieteilijät voivat laskea ja vertailla, miten paljon eri tilanteissa laatupainotettuja elinvuosia voidaan saada terveyspalveluilla ja lääkkeillä. Ongelma on vain se, että rahat loppuvat aina kesken. Palvelujärjestelmät olivat keskiössä terveystaloustieteen 8. maailmankonferenssissa Kanadan Torontossa heinäkuun alussa. Jokaisessa yhteisluennossa vähintäänkin viitattiin Yhdysvaltain terveysreformiin, jota […]
Hiljattain ilmestyi Maailmanpankin johtavan taloustutkijan Branko Milanovicin kirja ”The Haves and the Have-Nots”, joka alaotsikon mukaan lupaa kertoa ”globaalin eriarvoisuuden lyhyen ja omituisen historian”. Kirja on epätaloustieteellisesti kirjoitettu, eli mukana ei ole laskentakaavoja tai kaikissa sateenkaarenväreissä räiskyviä kuvioita, joiden tuijottamisesta saa todennäköisemmin epileptisen kohtauksen kuin oivaltamisen elämyksen. Milanovic sen sijaan kertoo kirjassaan paikoin hauskasti, mutta […]
Tutkittua tietoa vähimmäisetuuksien alhaisesta tasosta ja riittämättömyydestä on runsaasti. Lisäksi esimerkiksi SATA-komitean ehdotuksissa todetaan, että vähimmäisetuudet ovat jääneet 30 % jälkeen keskimääräisestä ansiokehityksestä viimeisen 20 vuoden aikana. Tämän kehityksen sekä harjoitetun veropolitiikan seurauksena tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys on syventynyt. Sosiaalipoliitikon kysymys kuuluu, miksi tuloerojen on annettu kasvaa? Miksi vähimmäisetuuksien tasoa ei ole nostettu silloinkaan, […]
Erään poliittiseen sosiologiaan kuuluvan lähestymistavan mukaan kriisit avaavat mahdollisuuksien ikkunan, jonka puitteissa olemassa olevia toimintatapoja ja järjestelmiä voidaan muuttaa. Suomessa vuosien 1990–1993 lamaa on joissakin tulkinnoissa pidetty juuri tällaisena mahdollisuuksien ikkunana ja ”suunnanmuutoksen” mahdollistajana. Se, missä määrin vuonna 2007 Yhdysvaltojen asuntoluottojen subprime-kriisistä syntynyt globaali finanssikriisi toimii muutoksien veturina, on edelleen epäselvä ja riippuu monesta tekijästä.
Suomi on ottamassa 1,6 miljardia euroa lainaa lainatakseen rahat eteenpäin Kreikalle – Euroopan unionin tuhlaajapojalle. Vaikka Suomen oma julkisen talouden tilanne on taantumasta johtuen heikko, niin lainapäätös tehtiin pikavauhtia. Poliittista tahtoa tuntuu löytyvän, kun rahoituskriisit uhkaavat. Perustelut valtavalle lainapaketille ovat yleviä. Emme lainaa rahaa Kreikalle auttaaksemme sitä, vaan pelastaaksemme Suomen talouden ja työllisyyden. Poliittista tahtoa […]
