Perheenjäsenten määrä vaikuttaa moneen sosiaalietuuteen. Vaikutus kuitenkin vaihtelee etuudesta toiseen. Kertoimia olisikin syytä yhtenäistää ja perustella tarkemmin, kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ryhdytään valmistelemaan.   Sosiaaliturvan yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on ollut viime vuosien kestopuheenaihe. Se on ollut monien aikaisempien työryhmien agendalla, ja se on nyt käynnissä olevan eriarvoisuustyöryhmän keskeinen tehtävä. Tahtotilasta huolimatta sosiaaliturva ei ole vuosien saatossa […]


Kela vastaa nyt kaikkien merkittävien perusturvaetuuksien hoidosta. Suomalaisen yhteiskunnan muutokset ja haasteet vaikuttavat myös Kelan etuuksiin ja toimintaan.   Keskipitkällä aikavälillä sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät talous- ja työllisyyskehitykseen ja siitä johtuvaan julkisten menojen sopeutuspaineeseen. Kansainvälistä taloudellista ja poliittista kehitystä on vaikea ennakoida. Koska Suomi on pieni ja avoin talous, kansainväliset kriisit ja talouden suhdanteet vaikuttavat […]


Pekka Kuusen klassikkoteos 60-luvun sosiaalipolitiikka (Kuusi 1961) oli käsikirja, jonka opit toimivat tiekarttana Suomen toisen maailmansodan jälkeiselle rakennemuutokselle ja hyvinvointivaltion rakentamiselle. Teos alleviivasi sosiaalipolitiikan keskeistä roolia tarkoituksenmukaisesti toimivan talouden näkökulmasta. Kuusen teesit toteutuivat hänen omankin arvionsa mukaan suurelta osalta, kuten kirjassa oli esitetty. (Tuomioja 2002.) Kuusen myöhemmässä klassikkoteoksessa Tämä ihmisen maailma esitetty tulevaisuusvisio on ainakin […]


Perustulosta keskustellaan Suomen lisäksi monissa muissakin maissa. Hollannissa on alkamassa perustulokokeilut eräissä isoissa kaupungeissa. Ranskassa suunnitellaan paikallisia kokeiluja. Sveitsissä järjestetään kesäkuun alussa kansanäänestys perustulosta. Kanadassa herätellään uudestaan perustulointoa. Englantilaiset järjestelevät perusturvaansa uuteen asentoon. Kansainvälisen perustulokiinnostuksen taustalla on paljon samoja tekijöitä: perusturvan hajanaisuus, väliinputoamiset, etujen saantiin liittyvät viipeet, sosiaaliturvaan liittyvät kannustinkysymykset, työn luonteen muuttuminen ja siitä […]


Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on yhteen kietoutuneiden, monisyisten ja monitulkintaisten asioiden muodostama kokonaisuus. Sitä koskevat reformit eivät ole aina edenneet, kuten alussa ajateltiin. Esimerkiksi käynee tempoilevasti edennyt SOTE-uudistus. Keskeinen tulos useissa tutkimuksissa on, että politiikkaprosessi tai polku tehtäväksi annosta lainsäädäntöön on varsin monipolvinen ja täynnä umpikujia, välistävetoja ja uusia avauksia (Saari 2009, 240). Sosiaaliturvaa ja sen järjestämistä […]


Tanskan SDP-liberaali-painotteinen Helle Thorning-Schmidtin koalitiohallitus vei loppusyksystä 2013 läpi lain velvoittavasta sosiaaliturvasta. Valtiopäivillä kaikki puolueet – lukuun ottamatta viher-vasemmistolaista Yhtenäisyyslistaa (Enhedslistan) – kannattivat ehdotusta, joka tuli voimaan 1.1. 2014. Mielipidekyselyitten mukaan asialla oli myös suuren yleisön tuki. 83 prosenttia tanskalaisista kannatti reformia. Työttömienkin keskuudessa uudistuksella oli noin 60 prosentin kannatus. Lakimuutos on ollut sosialidemokraattisen työministeri […]


Yli puolet suomalaisista pitää sosiaalitukia passivoivina. Ratkaisuna pulmaan on sosiaalitukien muuttaminen vastikkeellisiksi. Tämä oli yksi Ylen uutisten pääviestejä tiistaina 7.1. Ylen sivuilta käy ilmi, että mielipidekyselyn lause, johon vastaajien oli otettava kantaa, oli tarkasti ottaen seuraava. ”Suomen sosiaalituet johtavat siihen, että liian harva ottaa vastuun omasta pärjäämisestään.” En nyt pohdi tätä johdattelevalta vaikuttavaa kysymystä, vaan […]


Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden, lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Se, mitä tämä kaikki tarkoittaa, ei kuitenkaan ole selvää.  Perustuslain tulkinta jää tavallisen lainsäädännön määriteltäväksi ja toimeenpanevien tahojen ratkaistavaksi. Suomen lainsäädäntö ei ole kovin yksiselitteinen sen suhteen, mitä perusturva on ja mikä turvan tason tulisi olla. Suomen Akatemian rahoittamassa […]


Monella terveysalan ammattilaisella meni viime keväänä kahvi väärään kurkkuun kuullessaan uutisen sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta. Sen jälkeen uutta Sotea on odotettu kuin kuuta nousevaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta käytävä keskustelu sai minut kaivamaan esiin tasan kymmenen vuotta sitten ilmestyneen väitöskirjani. Analysoin erikoissairaanhoidon hinnoittelun kannusteita ja kustannusriskejä (Mikkola 2002). Osoitin, että erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittainen vaihtelu on pienille kunnille […]


Suomalainen työvoimapoliittinen etuusjärjestelmä on monimutkainen ja sokkeloinen viidakko, sen tunnustavat sekä päättäjät että etuuksien käyttäjät. Työkykyisten työttömien on usein vaikea työllistyä, jos vastassa on lukuisia lomakkeita ja tarjolla vain tuettua työtä. Yhtenä ongelmana on, että lyhytaikaisen työn vastaanottaminen ei kannata, kun palkkatulot vähentävät tarveharkintaisia tukia. Työn päättymisen jälkeen etuuden saajan tulee selvitellä tulojaan ja odottaa […]


Maaliskuun ensimmäinen päivä 2011 oli merkittävä monin tavoin. Matin ja Tepon Teppo täytti vuosia ja Kelan etuudetkin viettivät syntymäpäiviä. Pienimpiä eläkkeitä kartuttava niin sanottu takuueläke putkahti maailmaan 1.3.2011. Takuueläke korottaa vähimmäiseläkkeen 687 euroon kuukaudessa ja se on samansuuruinen sekä yksin asuvalle että parisuhteessa olevalle. ”Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä” lienee eduskunnassa ajateltu, sillä ”kuoppakorotusta” tulee […]


Tutkittua tietoa vähimmäisetuuksien alhaisesta tasosta ja riittämättömyydestä on runsaasti. Lisäksi esimerkiksi SATA-komitean ehdotuksissa todetaan, että vähimmäisetuudet ovat jääneet 30 % jälkeen keskimääräisestä ansiokehityksestä viimeisen 20 vuoden aikana. Tämän kehityksen sekä harjoitetun veropolitiikan seurauksena tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys on syventynyt. Sosiaalipoliitikon kysymys kuuluu, miksi tuloerojen on annettu kasvaa? Miksi vähimmäisetuuksien tasoa ei ole nostettu silloinkaan, […]


Koska lomallakin ajatukset joskus harhautuvat työasioihin, sain elokuun helteissä aiheen tähän kirjoitukseen. Ajellessani lomamatkalla mieheni kanssa ympäri Espanjaa, ohitimme lukuisia kyliä ja kaupunkeja. Silmiinpistävää oli, että pienimmistä pienimmissäkin kylissä oli aina vähintään kaksi rakennusta, kirkko ja kahvila. Vaikka asukkaita kylässä olisi ollut vain kourallinen, keskellä kylää nousi kattojen yläpuolelle torni, jossa on risti. Aloin miettiä […]


Sosiaalioikeudessa avoliitto rinnastetaan lähes poikkeuksetta avioliittoon ja avopuolisoiden oletetaan elättävän toisiaan, vaikka mikään laki ei heitä velvoita elatusta antamaan. Käytännössä voi käydä niin, että avopuolison tulot otetaan huomioon tarveharkintaista etuutta myönnettäessä, jolloin hakijan etuus jää pieneksi tai se evätään kokonaan. Voi olla, ettei avopuoliso kuitenkaan osta ruokaa yhteiseen jääkaappiin – eikä hakijapuoliso voi avopuolisoaan tähän […]


Televisiosarjassa ”Seinfeld” oli aikoinaan jakso, jossa päähenkilöt Jerry ja Elaine joutuivat tilanteeseen, jossa lentokoneeseen oli enää kaksi lippua jäljellä: toinen ensimmäiseen luokkaan ja toinen turistiluokkaan. Pienen keskustelun jälkeen paikat jaettiin niin, että Jerry meni ensimmäiseen luokkaan, jossa tarjoilu pelasi ja matkaseura oli viehättävää. Elaine joutui turistiluokkaan, jossa kaikki oli enemmän tai vähemmän kammottavaa. Syy siihen, […]


”Suomalaisille annetun hyvinvointilupauksen toteuttamiseen ei ole rahaa”. Näin totesi pääministeri Matti Vanhanen 1.2.2010 Kesärannassa antamassaan haastattelussa. Samana päivänä valtiovarainministeriö julkaisi raportin, jonka mukaan ilman sopeutustoimia julkinen talous ajautuu kestämättömään tilanteeseen (1). Kyseisillä julkilausumilla tasavallan eturivin vaikuttajat herättelevät kansalaisia syventämään kriisitietoisuuttaan.