Koronaviruksen aiheuttama kriisi on nostanut esiin sosiaaliturvajärjestelmän puutteita.
Uusi Kela-rahapuu havainnollistaa sosiaaliturvamenojen jakautumisen etuusryhmien, kuntien ja maakuntien mukaan.
Sosiaaliturvajärjestelmää uudistettaessa keskeinen kysymys on, millainen on se yhteiskunta, jossa haluamme tulevaisuudessa elää. Suomen perustulokokeilu lisäsi osallistujien luottamusta omaan tulevaisuuteensa, toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin.
Aikaa vuoteen 2030, johon mennessä Suomen olisi vähennettävä hiilipäästöjä jopa 55−60 %, on enää kymmenisen vuotta. Suomalaisen yhteiskunnan on oltava valmis radikaaliin muutokseen. Mikä on sosiaalipolitiikan rooli ilmastotoimien suunnittelussa?
Teimme laskelmia sosiaaliturvauudistusta pohjustavaan Toimi-hankkeeseen. Esiin nousi neljä tärkeää huomiota, jotka on syytä muistaa uudistuksen suunnittelussa.
Euroopan unionin kansalaiset saavat liikkua unionin alueella vapaasti, mutta kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät voivat johtaa siihen, että toiseen maahan siirtyvä EU:n kansalainen päätyy köyhyyteen. Todellisuudessa vapaa liikkuvuus hyödyttää usein vain niitä, jotka siirtyvät rikkaammista EU-maista köyhempiin.
Kun julkinen keskustelu kohdistuu sosiaaliturvamenoihin, mittasuhteet usein hämärtyvät. Samoin unohtuvat tukien saajat ja niiden tavoite: yhdenvertaisuus ja ihmisarvoinen elämä.
OECD:n arvion mukaan sosiaaliturvaetuuksien ja verotuksen muodostama monimutkainen kokonaisuus heikentää työnteon kannustavuutta Suomessa. Uunituore maaraportti esittelee kaksi vaihtoehtoa sosiaaliturvan uudistamiseksi.
100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi halusimme pohtia, miten kehittyvä sosiaaliturva on vaikuttanut Suomeen ja suomalaisiin.
Perustulokokeilu tuottaa tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää Suomen sosiaaliturvan uudistamisessa.
Opintotuen tarkoitus on turvata eri taustoista tuleville suomalaisille mahdollisuus opiskeluun, sillä koulutus on myös yhteiskunnan etu.
Kansanterveyslaki muutti suomalaisten terveydenhoitoa merkittävästi. Se velvoitti kunnat huolehtimaan perusterveydenhuollosta ja toi edulliset lääkäripalvelut kaikkien saataville.
Ennen vuoden 1964 sairausvakuutusta sairastuminen merkitsi monelle suomalaiselle köyhyyttä. Kaikilla ei ollut varaa terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin, ja työpaikkakassoihin perustuva tukijärjestelmä oli jyrkän epätasa-arvoinen.
Sotien jälkeen Suomeen alkoi syntyä paljon lapsia. Eduskunta päätti yksimielisesti, että lapsiperheet tarvitsevat tukea. Vuodesta 1948 lähtien kaikki lapsiperheet ovat saaneet lapsilisää.
Nykypäivän Suomessa tuntuu itsestään selvältä, että odottava äiti käy neuvolassa. Vielä 80 vuotta sitten niin ei kuitenkaan ollut. Sitten keksittiin tehokas keino: äitiysavustus, jonka saaminen edellytti käyntiä lääkärillä tai kätilöllä.
Vuonna 1937 kansaneläkelaki toi kaikille suomalaisille oikeuden eläkkeeseen. Parikymmentä vuotta myöhemmin eläkkeitä korotettiin tuntuvasti. Ilman näitä uudistuksia Suomen vanhukset olisivat epätasa-arvoisempia, köyhempiä ja riippuvaisempia sukulaisten hyvästä tahdosta.
Kelan tutkijat äänestivät, mitkä sosiaaliturvauudistukset ovat olleet Suomelle kaikkein merkittävimmät. Tässä sarjassa esittelemme nämä 10 uudistusta ja pohdimme, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan. 1. Uraauurtava ajatus: kaikilla on oikeus apuun Vuoden 1922 köyhäinhoitolaki velvoitti kunnat auttamaan vaikeuksiin joutuneita. Siitä tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle. Lue lisää 2. Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä Vuonna 1937 […]
100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi tutkijamme valitsivat maamme historian 10 merkittävintä sosiaaliturvauudistusta. Niistä ensimmäinen on vuoden 1922 köyhäinhoitolaki, joka velvoitti kunnat auttamaan vaikeuksiin joutuneita. Siitä tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle. Juuri itsenäistynyt Suomi oli 1920-luvun alussa köyhä ja maatalousvaltainen maa. Lapsikuolleisuus oli suurta ja elinajanodote alhainen. Sairaus tai vanhuus tarkoitti monelle köyhyyttä. Tuohon aikaan […]
Pentti Linkolan ajatuksia karsastaa moni, syystäkin. Silti huolta väestönkasvun seurauksista ei voi sivuuttaa. Viime viikolla ilmestyi toimittaja Riitta Kylänpään kirjoittama elämäkerta Pentti Linkolasta. Teosta on luonnehdittu vuoden kirjalliseksi tapaukseksi. Kirja poiki heti julkistamisen jälkeen myös joukon Linkolan ajattelua ruotivia lehtikirjoituksia. Sosiaaliturvan tutkijat ovat tarttuneet hänen teksteihinsä harvoin, vaikka Linkolan puheissa ja teksteissä väestökysymys, yhteiskuntasuunnittelu, […]
