Poliittinen lahjonta, jota Suomessa kutsutaan usein myös vaaliavustamiseksi, omaa värikkään historian. Esimerkiksi vuonna 1979 FBI sai taltioitua videolle yhdysvaltalaisen kongressiedustaja Michael Myersin ottamassa vastaan 50 000 dollarin lahjusta. Vastaanottohetkellä hän lausui kuuluisat sanansa ”money talks and bullshit walks”. Samalla hän teki ehkä kautta aikain parhaiten kiteytetyn analyysin siitä, mikä ohjaa poliittista päätöksentekoa.


Koska lomallakin ajatukset joskus harhautuvat työasioihin, sain elokuun helteissä aiheen tähän kirjoitukseen. Ajellessani lomamatkalla mieheni kanssa ympäri Espanjaa, ohitimme lukuisia kyliä ja kaupunkeja. Silmiinpistävää oli, että pienimmistä pienimmissäkin kylissä oli aina vähintään kaksi rakennusta, kirkko ja kahvila. Vaikka asukkaita kylässä olisi ollut vain kourallinen, keskellä kylää nousi kattojen yläpuolelle torni, jossa on risti. Aloin miettiä […]


Suurin osa suomalaisista palkansaajista on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta kuulumalla työttömyyskassaan. Pitkäaikaisen sairastumisen varalta itsensä vakuuttaminen on sen sijaan harvinaista – valtiohan turvaa sairauspäivärahajärjestelmän kautta sairastuneelle kohtuullisen ansiosidonnaisen tulotason. Kaikki siis hyvin? Edessä saattaa olla yllätys, jos satut olemaan työstäsi perhevapaalla ja sairastut.


Erään poliittiseen sosiologiaan kuuluvan lähestymistavan mukaan kriisit avaavat mahdollisuuksien ikkunan, jonka puitteissa olemassa olevia toimintatapoja ja järjestelmiä voidaan muuttaa. Suomessa vuosien 1990–1993 lamaa on joissakin tulkinnoissa pidetty juuri tällaisena mahdollisuuksien ikkunana ja ”suunnanmuutoksen” mahdollistajana. Se, missä määrin vuonna 2007 Yhdysvaltojen asuntoluottojen subprime-kriisistä syntynyt globaali finanssikriisi toimii muutoksien veturina, on edelleen epäselvä ja riippuu monesta tekijästä.


Työterveyden edistämisyhdistys järjesti 4.6.2010 seminaarin ”Työttömyydestä työhön osallistumiseen”, jonka anti oli työttömyyden tutkimuksen näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen. Monipuoliset alustukset antoivat hyvän kuvan siitä, miten viime vuosien aikana työttömyyden vaikutuksia yksilötasolla on tutkittu ja millaisia interventioita työttömiin on kohdistettu. Esille nousi myös monia ongelmakohtia, joihin sekä julkishallinnon että yksityisen ja kolmannen sektorin puolelta toivottaisiin ratkaisuja, mutta joihin […]


Suomi on ottamassa 1,6 miljardia euroa lainaa lainatakseen rahat eteenpäin Kreikalle – Euroopan unionin tuhlaajapojalle. Vaikka Suomen oma julkisen talouden tilanne on taantumasta johtuen heikko, niin lainapäätös tehtiin pikavauhtia. Poliittista tahtoa tuntuu löytyvän, kun rahoituskriisit uhkaavat. Perustelut valtavalle lainapaketille ovat yleviä. Emme lainaa rahaa Kreikalle auttaaksemme sitä, vaan pelastaaksemme Suomen talouden ja työllisyyden. Poliittista tahtoa […]


Ekologisesti kestämätöntä nykykehitystä perustellaan Suomessa usein vedoten hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön edustaja totesi Maailman tila 2010 –raportin julkistamiskeskustelussa 19.2.2010, että puheet kulutuksen vähentämisestä ja työajan lyhentämisestä ovat vaarallisia erityisesti hyvinvointipalveluiden ja eläketurvan kannalta. Samoin valtiovarainministeri Jyrki Katainen perusteli MTV3:n verkkosivuilla 21.3.2010, että kolmen uuden ydinvoimalaluvan myöntäminen on perusteltua nimenomaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: Jos meillä on […]


Televisiosarjassa ”Seinfeld” oli aikoinaan jakso, jossa päähenkilöt Jerry ja Elaine joutuivat tilanteeseen, jossa lentokoneeseen oli enää kaksi lippua jäljellä: toinen ensimmäiseen luokkaan ja toinen turistiluokkaan. Pienen keskustelun jälkeen paikat jaettiin niin, että Jerry meni ensimmäiseen luokkaan, jossa tarjoilu pelasi ja matkaseura oli viehättävää. Elaine joutui turistiluokkaan, jossa kaikki oli enemmän tai vähemmän kammottavaa. Syy siihen, […]


Kaupungilla katseeni osuu maassa kerjääviin romaneihin väistämättä. En ole vieläkään tottunut siihen, että kotikaupungissani on ihmisiä, jotka elävät kerjäämällä avoimesti kadulla. Köyhät ovat Suomessa pysyneet poissa kaduilta sanattoman sopimuksen seurauksena. On luotettu siihen, että palkansaajat hoitavat vastuunsa sosiaalisesta uudelleenjaosta maksamalla veroja ja köyhät pysyvät kerjuulla Kelassa ja sosiaalitoimistossa. Siksi vielä muutama vuosi sitten kaupungin kaduilla […]


”Suomalaisille annetun hyvinvointilupauksen toteuttamiseen ei ole rahaa”. Näin totesi pääministeri Matti Vanhanen 1.2.2010 Kesärannassa antamassaan haastattelussa. Samana päivänä valtiovarainministeriö julkaisi raportin, jonka mukaan ilman sopeutustoimia julkinen talous ajautuu kestämättömään tilanteeseen (1). Kyseisillä julkilausumilla tasavallan eturivin vaikuttajat herättelevät kansalaisia syventämään kriisitietoisuuttaan.


Vuosi 2010 on Euroopan unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Sen tavoitteissa korostuvat oikeus ihmisarvoiseen elämään ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ihmiselämän arvokkuuden periaatteita nostettiin esiin jo aiemmin lokakuussa 2009, jolloin Norjan kruununprinssi Haakonin, filosofi Pekka Himasen ja sosiaalisen investointipankin Operation Hopen perustaneen John Bryantin vetämä hanke Global Dignity järjesti maailmanlaajuisen Global Dignity –päivän. Samankaltaista huolta […]


Joulukuussa 2005 Tanskan hyvinvointikomissio jätti loppuraporttinsa pääministeri Anders Fogh Rasmussenille. Komission tehtävänä oli laatia ehdotukset, miten tanskalaista hyvinvointivaltiota olisi muutettava, jotta se kestäisi väestön vanhenemisen ja globalisaation aiheuttamat paineet. Raportissa oli kaikkiaan 43 ehdotusta, osa yleisiä, osa yksityiskohtaisempia. Hallitus ei toteuttanut ainuttakaan ehdotusta. Tästä huolimatta komissio täytti hyvin tehtävänsä: kiperissä sosiaalipoliittisissa väännöissä hallitus saattoi kolmen […]