Saksan eläkejärjestelmä viettää kuluvana vuonna 125-vuotisjuhlaansa. Juhlan kunniaksi Brandenburgin portin kupeessa olevissa vakuutusyhtiö Allianzin tiloissa järjestettiin kansainvälinen ’Thanks Otto’ -seminaari. Seminaarin ohjelma rakentui yhtäällä historialliselle osuudelle, jossa käytiin läpi kansleri Otto von Bismarckin toimintaa ja sitä, miten hän käytti sosiaalipolitiikkaa käsikassaranaan pyrkiessään suurempiin päämääriin: Saksan yhdistämiseen, kansakunnan sosiaaliseen eheyttämiseen ja sosialismin ja katolisuuden vastustamiseen. Toisessa […]


Vuosikausia kestänyt sosiaali- ja terveydenhuollon mallien rakennus tuotti vihdoin tulosta. Löysin arkistoistani kokousselostuksen (13.5.2003), jossa olin Stakesin vastaväitelleenä tutkijana kirjannut tapahtumien kulun seminaarista, jossa Kelan tutkimusjohtaja Mikael Forss esitteli yleistä terveysvakuutusta terveydenhuollon rahoitusmallina. Mallia seminaarissa kommentoivat Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Matti Liukko, Stakesin terveystaloustieteen keskuksen johtaja Markku Pekurinen, Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala ja neuvotteleva […]


Vuonna 1948 toteutettu lapsilisä oli ensimmäinen universaalinen, kaikille tiettyyn ikäryhmään kuuluville yhtäläisesti maksettava tulonsiirto Suomessa. Pekka Kuusi summeerasi 60-luvun sosiaalipolitiikka -kirjassaan lapsilisän vaikutuksia: ”Pohjois- ja Koillis-Suomen pienviljelijäperheissä, missä Putkinotkon tapaan yhäkin oli puutetta usein kaikesta muusta paitsi lapsista, niissä lapsilisärahat lankesivat mannana taivaasta isoavaan maahan. … lapsilisäjärjestelmästä näyttikin pian muodostuvan yhteiskuntajärjestyksemme kallisarvoinen ja koskematon osa, […]


Tanskan SDP-liberaali-painotteinen Helle Thorning-Schmidtin koalitiohallitus vei loppusyksystä 2013 läpi lain velvoittavasta sosiaaliturvasta. Valtiopäivillä kaikki puolueet – lukuun ottamatta viher-vasemmistolaista Yhtenäisyyslistaa (Enhedslistan) – kannattivat ehdotusta, joka tuli voimaan 1.1. 2014. Mielipidekyselyitten mukaan asialla oli myös suuren yleisön tuki. 83 prosenttia tanskalaisista kannatti reformia. Työttömienkin keskuudessa uudistuksella oli noin 60 prosentin kannatus. Lakimuutos on ollut sosialidemokraattisen työministeri […]


Toimeentulotuki on sosiaaliturvajärjestelmän viimesijainen toimeentulon turvaamisen muoto. Se otettiin käyttöön vuoden 1984 alusta voimaan tulleen sosiaalihuoltolain yhteydessä korvaten näin vuodesta 1956 asti toimineen kuntien jakaman huoltoavun. Kuitenkin jo pari vuotta lain voimaanastumisesta sosiaali- ja terveysministeriön asettama perustoimeentuloryhmä esitti, että Kelasta kehitettäisiin kansanvakuutuslaitos, joka vastaisi perustoimeentulosta, ja toimeentulotukea haettaisiin sosiaalitoimistosta vain silloin, kun sieltä haettaisiin muitakin […]


Postikyselyiden avulla on pitkään kerätty tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen jäsenistä. Kansalaisten into vastata postitse tuleviin kyselyihin on kuitenkin laskenut viime vuosina. Kuviossa 1 on kuvattuna joidenkin viime vuosina kerättyjen koko väestöä koskevien postikyselyiden vastausaktiivisuus. Kuviosta voidaan havaita, että Turun yliopiston sosiologian laitoksen keräämien niin sanottujen Suomi-kyselytutkimusten vastausaktiivisuus on laskenut 10 vuoden aikana yli 60 […]


Yli puolet suomalaisista pitää sosiaalitukia passivoivina. Ratkaisuna pulmaan on sosiaalitukien muuttaminen vastikkeellisiksi. Tämä oli yksi Ylen uutisten pääviestejä tiistaina 7.1. Ylen sivuilta käy ilmi, että mielipidekyselyn lause, johon vastaajien oli otettava kantaa, oli tarkasti ottaen seuraava. ”Suomen sosiaalituet johtavat siihen, että liian harva ottaa vastuun omasta pärjäämisestään.” En nyt pohdi tätä johdattelevalta vaikuttavaa kysymystä, vaan […]


Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden, lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Se, mitä tämä kaikki tarkoittaa, ei kuitenkaan ole selvää.  Perustuslain tulkinta jää tavallisen lainsäädännön määriteltäväksi ja toimeenpanevien tahojen ratkaistavaksi. Suomen lainsäädäntö ei ole kovin yksiselitteinen sen suhteen, mitä perusturva on ja mikä turvan tason tulisi olla. Suomen Akatemian rahoittamassa […]


Monella terveysalan ammattilaisella meni viime keväänä kahvi väärään kurkkuun kuullessaan uutisen sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta. Sen jälkeen uutta Sotea on odotettu kuin kuuta nousevaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta käytävä keskustelu sai minut kaivamaan esiin tasan kymmenen vuotta sitten ilmestyneen väitöskirjani. Analysoin erikoissairaanhoidon hinnoittelun kannusteita ja kustannusriskejä (Mikkola 2002). Osoitin, että erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittainen vaihtelu on pienille kunnille […]


Mitä hyvinvointivaltio merkitsee hyvinvoinnille? Vastaus riippuu pitkälti siitä, mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan. Pohjoismaisen hyvinvointitutkimuksen perinteessä hyvinvointia on tavattu pitää monen tekijän summana, eikä niinkään yleisenä onnellisuuden tai tyytyväisyyden tunteena. Hyvinvointia on siis lähestytty jossakin mielessä ei-psykologisesti. Ja tarkemmin sanoen tekijöitä ei ole summattu, vaan ne on pidetty erillään.


Viimeaikoina on keskusteltu runsaasti kahdesta asiasta: Euroopan taloudesta ja kuntauudistuksesta. Eurooppalaista taloutta ravisuttaa niin sanottujen kriisimaiden taloudellinen tilanne, joista Kreikka on suurimmassa pulassa. Kriisimaita yritetään auttaa lainarahalla. Suomessa sen sijaan on useita kriisikuntia, joiden taloutta ratkaisemaan piirrettiin uusi kuntakartta. Resepti, jota noudatetaan Euroopassa, ei ole suosiossa suomalaisessa kuntakeskustelussa. ”Rahan kaataminen” kuntiin on tuomittu jo lähtökohtaisesti. […]


Ruotsalaiset ovat kekseliäs kansa. Patenttien määrä väkilukuun suhteutettuna on maailman korkeimpia. Samaa luokkaa kuin suomalaistenkin. Mutta epäilemättä ruotsalaisten keksinnöt ovat paljon parempia kuin meikäläisten. Suomalaisista keksinnöistä en nyt äkkiseltään keksi muita kuin akankannon maailmanmestaruuskisat – enkä tiedä onko sitä kukaan hoksannut patentoida. Ruotsalaisten lista on paljon vaikuttavampi: dynamiitti, jakoavain, vetoketju, kuulalaakeri, kolmipisteturvavyö, Volvo ja JAS-Gripen. […]


Presidentinvaalihälyn väistyttyä poliittinen keskustelu siirtynee julkisen talouden tasapainottamiseen. Esille nousevat sekä säästöt että veronkorotukset. Molemmissa keskusteluissa yksi tärkeimmistä teemoista liittyy oikeudenmukaisuuteen. Verotuksessa kysymys on yksinkertaisesti siitä, pitäisikö suuremmasta tulosta maksaa suurempi vero vai onko tasaverotus parempi vaihtoehto. Jälkimmäisellä kannalla tuntuu olevan vain vähän poliittista kannatusta. Yleisesti oikeudenmukaisempana pidetään sitä, että verotus kiristyy tulojen kasvaessa. Välillinen […]


Törmäsin internetissä surffaillessa mielenkiintoiseen aiheeseen. Yhdysvaltalainen konservatiivinen Heritage-säätiö on tehnyt tutkimuksen, jossa tuodaan päivänvaloon mielenkiintoisia tietoja siitä, miten köyhät – tai ”köyhät” – USA:ssa elävät (Rector & Sheffield 2011). Ja tulokset ovat häkellyttäviä. 92 prosentilla köyhistä on mikroaaltouuni, 74 prosentilla on perheessä auto, 31 prosentilla on jopa kaksi tai useampia autoja, 64 prosentilla on kaapeli- […]


Vuonna 1895 kirjoittamassaan novellissa Mahtisana Teuvo Pakkala kuvaa sanan voimaa, sitä miten sanalla hallitaan. Juoksukilpailun voittaneelle Villelle ei riitä, että hän oli pelkästään kilvan voittaja. Hän halusi olla enemmän. Ville julistaa olevansa stiiknafuulia. Pakkala kuvaa muitten poikien reaktioita: ”Stiiknafuulia? Pojat hämmästyivät. Kukaan ei tiennyt, mitä kieltä se oli ja mitä se merkitsi. Mutta mahtavalta se […]


Oletko joskus osoittanut mieltäsi? Oletko joskus nähnyt mielenosoituksen? Satuin olemaan Lontoossa juuri sinä päivänä viime maaliskuussa, kun kaduille marssi puoli miljoonaa ihmistä osoittamaan mieltä hallituksen kaavailemia budjettileikkauksia vastaan. Itse asiassa osuin paikalle vasta, kun suurin osa mielenosoittajista oli jo suunnannut koteihinsa ja jäljelle olivat jääneet ne, joille tärkeintä ei ole sanoma, vaan toiminta. Kaduilla oli roskaa, […]


Suomalainen työvoimapoliittinen etuusjärjestelmä on monimutkainen ja sokkeloinen viidakko, sen tunnustavat sekä päättäjät että etuuksien käyttäjät. Työkykyisten työttömien on usein vaikea työllistyä, jos vastassa on lukuisia lomakkeita ja tarjolla vain tuettua työtä. Yhtenä ongelmana on, että lyhytaikaisen työn vastaanottaminen ei kannata, kun palkkatulot vähentävät tarveharkintaisia tukia. Työn päättymisen jälkeen etuuden saajan tulee selvitellä tulojaan ja odottaa […]


Tulevana syksynä pyörähtää käyntiin Terveys 2011 -tutkimus. Terveys 2011 on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) organisoima tutkimus suomalaisen aikuisväestön terveydentilan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Kela osallistuu tutkimuksen rahoitukseen ja suunnitteluun sekä tulosten raportointiin. Terveys 2011 on osa jatkokertomusta. Tutkimukseen kutsutaan osallistumaan ne henkilöt, jotka kutsuttiin myös kymmenisen vuotta sitten toteutettuun Terveys 2000 -tutkimukseen. Lisäksi tutkimuksen […]


Maaliskuun ensimmäinen päivä 2011 oli merkittävä monin tavoin. Matin ja Tepon Teppo täytti vuosia ja Kelan etuudetkin viettivät syntymäpäiviä. Pienimpiä eläkkeitä kartuttava niin sanottu takuueläke putkahti maailmaan 1.3.2011. Takuueläke korottaa vähimmäiseläkkeen 687 euroon kuukaudessa ja se on samansuuruinen sekä yksin asuvalle että parisuhteessa olevalle. ”Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä” lienee eduskunnassa ajateltu, sillä ”kuoppakorotusta” tulee […]


Tutkittua tietoa vähimmäisetuuksien alhaisesta tasosta ja riittämättömyydestä on runsaasti. Lisäksi esimerkiksi SATA-komitean ehdotuksissa todetaan, että vähimmäisetuudet ovat jääneet 30 % jälkeen keskimääräisestä ansiokehityksestä viimeisen 20 vuoden aikana. Tämän kehityksen sekä harjoitetun veropolitiikan seurauksena tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys on syventynyt. Sosiaalipoliitikon kysymys kuuluu, miksi tuloerojen on annettu kasvaa? Miksi vähimmäisetuuksien tasoa ei ole nostettu silloinkaan, […]