Kuntoutuksen yksilöllisyys, monimuotoisuus ja prosessimaisuus tulee pitää mielessä arvioitaessa koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksia. Poikkeustilanne näkyy Kelaan saapuneiden kuntoutushakemusten lukumäärissä keväällä 2020. Vaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin pidempää seuranta-aikaa ja useampien eri tekijöiden tarkastelua.


Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Etenkin nuoret saavat psykoterapiaa aiempaa enemmän ahdistuneisuushäiriön perusteella.   Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saatiin vuoden 2010 loppuun harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Vuonna 2011 kuntoutuspsykoterapiasta tuli järjestämisvelvollisuuden alaista kuntoutusta, ja sitä voivat saada kaikki ne, jotka täyttävät etuuden saamisen kriteerit. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on kasvanut jo pitkään, ja lakimuutoksen yhteydessä kasvu kiihtyi voimakkaasti. Tässä kirjoituksessa […]


Järjestämisvelvollisuus kasvatti kuntoutuspsykoterapian saajien määrää. Nyt psykoterapialla voidaan tukea myös työuransa loppupäässä olevia.   Kelan kuntoutuspsykoterapia muuttui vuoden 2011 alusta harkinnanvaraisesta järjestämisvelvollisuuden alaiseksi kuntoutukseksi. Muutoksessa etuuden hakemisen kriteerit säilyivät pääosin samoina kuin aiemmin, mutta budjettivuoteen sidotut harkinnanvaraiset rahat eivät enää rajoita etuuden saajien määrää. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrät ovat kasvaneet lakimuutoksen jälkeen reippaasti. Vuonna 2016 psykoterapiaan […]


Psykoterapian asiakasmäärästä ei ole kokonaistilastoja, ja vaikka määrä kasvaa vuosittain, yli puolet jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Psykoterapian koordinointia on parannettava ja sen saatavuutta lisättävä.    Kelan 16–67-vuotiaille tukema psykoterapia tähtää opiskelu- tai työkyvyn ylläpitämiseen, kohentamiseen ja mahdollistamiseen, jos mielenterveyden häiriö niitä uhkaa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ei ole tarkoitettu akuuttivaiheen hoidoksi. Se on lähtökohdallisesti kuntouttavaa, ja sen […]


Masennus on merkittävä kansanterveysongelma. Masennuksen varhaisen tunnistamisen ja hyvän hoidon lisäksi oikea-aikainen ja riittävä kuntoutus on tärkeää, jotta työ- ja toimintakyvyn merkittävä ja pysyvä aleneminen voidaan ehkäistä. Masennuspotilaan yleisin kuntoutusmuoto on psykoterapia. Huoli psykoterapioiden riittävästä saatavuudesta ja alueellisista eroista on noussut viime aikoina esille julkisissa puheenvuoroissa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrien kasvun on arvioitu johtuvan osaltaan […]


Psykoterapia on terveydenhuollon tavoitteellista ja ammatillista toimintaa, joka tähtää psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen. Psykoterapian järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kunnallisen järjestämisvastuun piiriin, ja Kelan rahoittaman kuntoutuspsykoterapian tarkoituksena on täydentää julkisen terveydenhuollon psykoterapiapalveluita. Kela maksaa kuntoutuspsykoterapiasta osan, ja osa maksusta on kuntoutujan omavastuuosuutta. Kela ei korvaa aikarajoitteisia potilaan hoitoon kuuluvia lyhytpsykoterapioita. Yleisen käsityksen mukaan Kelan myöntämä kuntoutuspsykoterapia […]