Presidentinvaalihälyn väistyttyä poliittinen keskustelu siirtynee julkisen talouden tasapainottamiseen. Esille nousevat sekä säästöt että veronkorotukset. Molemmissa keskusteluissa yksi tärkeimmistä teemoista liittyy oikeudenmukaisuuteen. Verotuksessa kysymys on yksinkertaisesti siitä, pitäisikö suuremmasta tulosta maksaa suurempi vero vai onko tasaverotus parempi vaihtoehto. Jälkimmäisellä kannalla tuntuu olevan vain vähän poliittista kannatusta. Yleisesti oikeudenmukaisempana pidetään sitä, että verotus kiristyy tulojen kasvaessa. Välillinen […]


Vuonna 1895 kirjoittamassaan novellissa Mahtisana Teuvo Pakkala kuvaa sanan voimaa, sitä miten sanalla hallitaan. Juoksukilpailun voittaneelle Villelle ei riitä, että hän oli pelkästään kilvan voittaja. Hän halusi olla enemmän. Ville julistaa olevansa stiiknafuulia. Pakkala kuvaa muitten poikien reaktioita: ”Stiiknafuulia? Pojat hämmästyivät. Kukaan ei tiennyt, mitä kieltä se oli ja mitä se merkitsi. Mutta mahtavalta se […]


Oletko joskus osoittanut mieltäsi? Oletko joskus nähnyt mielenosoituksen? Satuin olemaan Lontoossa juuri sinä päivänä viime maaliskuussa, kun kaduille marssi puoli miljoonaa ihmistä osoittamaan mieltä hallituksen kaavailemia budjettileikkauksia vastaan. Itse asiassa osuin paikalle vasta, kun suurin osa mielenosoittajista oli jo suunnannut koteihinsa ja jäljelle olivat jääneet ne, joille tärkeintä ei ole sanoma, vaan toiminta. Kaduilla oli roskaa, […]


Poliittinen lahjonta, jota Suomessa kutsutaan usein myös vaaliavustamiseksi, omaa värikkään historian. Esimerkiksi vuonna 1979 FBI sai taltioitua videolle yhdysvaltalaisen kongressiedustaja Michael Myersin ottamassa vastaan 50 000 dollarin lahjusta. Vastaanottohetkellä hän lausui kuuluisat sanansa ”money talks and bullshit walks”. Samalla hän teki ehkä kautta aikain parhaiten kiteytetyn analyysin siitä, mikä ohjaa poliittista päätöksentekoa.


Erään poliittiseen sosiologiaan kuuluvan lähestymistavan mukaan kriisit avaavat mahdollisuuksien ikkunan, jonka puitteissa olemassa olevia toimintatapoja ja järjestelmiä voidaan muuttaa. Suomessa vuosien 1990–1993 lamaa on joissakin tulkinnoissa pidetty juuri tällaisena mahdollisuuksien ikkunana ja ”suunnanmuutoksen” mahdollistajana. Se, missä määrin vuonna 2007 Yhdysvaltojen asuntoluottojen subprime-kriisistä syntynyt globaali finanssikriisi toimii muutoksien veturina, on edelleen epäselvä ja riippuu monesta tekijästä.


Sosiaalioikeudessa avoliitto rinnastetaan lähes poikkeuksetta avioliittoon ja avopuolisoiden oletetaan elättävän toisiaan, vaikka mikään laki ei heitä velvoita elatusta antamaan. Käytännössä voi käydä niin, että avopuolison tulot otetaan huomioon tarveharkintaista etuutta myönnettäessä, jolloin hakijan etuus jää pieneksi tai se evätään kokonaan. Voi olla, ettei avopuoliso kuitenkaan osta ruokaa yhteiseen jääkaappiin – eikä hakijapuoliso voi avopuolisoaan tähän […]


Suomi on ottamassa 1,6 miljardia euroa lainaa lainatakseen rahat eteenpäin Kreikalle – Euroopan unionin tuhlaajapojalle. Vaikka Suomen oma julkisen talouden tilanne on taantumasta johtuen heikko, niin lainapäätös tehtiin pikavauhtia. Poliittista tahtoa tuntuu löytyvän, kun rahoituskriisit uhkaavat. Perustelut valtavalle lainapaketille ovat yleviä. Emme lainaa rahaa Kreikalle auttaaksemme sitä, vaan pelastaaksemme Suomen talouden ja työllisyyden. Poliittista tahtoa […]


Ekologisesti kestämätöntä nykykehitystä perustellaan Suomessa usein vedoten hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön edustaja totesi Maailman tila 2010 –raportin julkistamiskeskustelussa 19.2.2010, että puheet kulutuksen vähentämisestä ja työajan lyhentämisestä ovat vaarallisia erityisesti hyvinvointipalveluiden ja eläketurvan kannalta. Samoin valtiovarainministeri Jyrki Katainen perusteli MTV3:n verkkosivuilla 21.3.2010, että kolmen uuden ydinvoimalaluvan myöntäminen on perusteltua nimenomaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: Jos meillä on […]


Joulukuussa 2005 Tanskan hyvinvointikomissio jätti loppuraporttinsa pääministeri Anders Fogh Rasmussenille. Komission tehtävänä oli laatia ehdotukset, miten tanskalaista hyvinvointivaltiota olisi muutettava, jotta se kestäisi väestön vanhenemisen ja globalisaation aiheuttamat paineet. Raportissa oli kaikkiaan 43 ehdotusta, osa yleisiä, osa yksityiskohtaisempia. Hallitus ei toteuttanut ainuttakaan ehdotusta. Tästä huolimatta komissio täytti hyvin tehtävänsä: kiperissä sosiaalipoliittisissa väännöissä hallitus saattoi kolmen […]


  • 1
  • 2