Muutamat maat ovat kokeilleet perustuloa jo ennen Suomea. Kokeissa on kuitenkin ollut merkittäviä rajoituksia.   Vaikka itsekin olen hehkuttanut Suomen perustulokokeilun olevan kansainvälisesti ainutlaatuinen, täytyy rehellisyyden nimissä todeta, että jonkinasteisia muita perustulokokeita on jo tehty sekä tulossa.


Björn Wahlroosin perustulomalli ei poistaisi kannustinloukkuja eikä lisäisi sosiaalista oikeudenmukaisuutta samanaikaisesti ilman, että hyvätuloisten verotusta kiristetään.   Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos ylitti totuttuun tapaan uutiskynnyksen kertoessaan työmarkkinoillamme tarvittavista uudistuksista Suomen Liikemiesyhdistyksen 120-vuotisjuhlassa tiistaina 13.9. Wahlroos esitti puheessaan perustuloa yhdeksi ratkaisuksi Suomen ongelmiin. Hallituksen esittämää perustulokokeilumallia hän kuvasi kuitenkin ”huonosti designatuksi”. Koska […]


Social- och hälsovårdsministeriet skickade den 25 augusti 2016 lagförslaget gällande experimentet med basinkomst på remissrunda. Förslaget fick, som väntat, ett mycket kritiskt mottagande. Det är ju i allmänhet så att när detaljerna i ett ärende avslöjas så börjar förebråelserna kastas fram. På ett allmänt plan kan man förhålla sig mycket positiv till saken, men när […]


A discussion of the reasons behind the choice of experimental design On 25 August 2016 the Finnish Ministry of Social Affairs and Health sent out for comments a legislative proposal on the basic income experiment. As could be expected, initial reactions to it have been highly critical. As is the case with most matters of […]


Perustulokokeilua koskeva lakiluonnos valmistui kesällä, ja se on lähtenyt nyt lausunnoille. Lain kirjoittaminen oli vaativa tehtävä. Sinälleen yksinkertaiselta kuulostavan järjestelmän (perustulo) istuttaminen olemassa olevaan, suhteellisen monimutkaiseen institutionaaliseen sosiaalipoliittiseen ympäristöön on hankalaa. Vaikka kyseessä on pelkkä kokeilu, ihmisen elämään liittyvät erilaiset siirtymät ja sitä kautta erilaiset sosiaalipoliittiset statusmuutokset täytyi ottaa huomioon, mallittaa ja kirjoittaa lakiin. Kiitos […]


Pekka Kuusen klassikkoteos 60-luvun sosiaalipolitiikka (Kuusi 1961) oli käsikirja, jonka opit toimivat tiekarttana Suomen toisen maailmansodan jälkeiselle rakennemuutokselle ja hyvinvointivaltion rakentamiselle. Teos alleviivasi sosiaalipolitiikan keskeistä roolia tarkoituksenmukaisesti toimivan talouden näkökulmasta. Kuusen teesit toteutuivat hänen omankin arvionsa mukaan suurelta osalta, kuten kirjassa oli esitetty. (Tuomioja 2002.) Kuusen myöhemmässä klassikkoteoksessa Tämä ihmisen maailma esitetty tulevaisuusvisio on ainakin […]


Taloustutkimus teki keväällä Kelan toimeksiannosta kyselytutkimuksen, joka kartoitti väestön mielipiteitä siitä, miten hallituksen suunnittelema perustulokokeilu tulisi toteuttaa. Vastaajilta kysyttiin mielipidettä mm. siitä, mitä väestöryhmiä kokeiluun tulisi sisällyttää, kuinka laaja kokeilun tulisi alueellisesti olla ja mistä mahdolliseen pysyvään perustulojärjestelmään tarvittavat varat tulisi ottaa. Väestöryhmien kohdalla kolme eniten kannatusta saanutta ryhmää olivat peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavat työttömät (45 […]


Uuden äitiyspakkauksen julkaisu on jokavuotinen mediaspektaakkeli, joka kääntää kansainvälisen huomion Suomen sosiaaliturvajärjestelmään. Äitiyspakkaus vaikuttaisi kuitenkin saaneen varteenotettavan kilpailijan perustulokokeilusta. Viime syksystä alkaen olemme antaneet viikoittain haastatteluja ulkomaalaisille medioille, osallistuneet lukuisiin tapahtumiin useissa eri maissa sekä käyneet tieteellistä keskustelua kansainvälisten tutkijaverkostojen sisällä. Yhteydenottoja on tullut muun muassa Ruotsista, Norjasta, Virosta, Puolasta, Saksasta, Iso-Britanniasta, Ranskasta, Sveitsistä, Belgiasta, […]


Perustulokokeilua koskevissa kyselytutkimuksissa olemme selvittäneet, millaista kannatusta perustulo saa kansan keskuudessa (ks. Kelan tutkimusblogit 29.9.2015, 1.10.2015, 5.10.2015 ja 1.2.2016). Uusimmassa, huhtikuussa 2016 tehdyssä kyselyssä selvitimme muun muassa sitä, mitä väestöryhmiä kokeiluun tulisi ottaa mukaan ja miten halukkaita nämä ryhmät itse ovat osallistumaan kokeiluun. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme asiaa osatyökykyisten ja vajaakuntoisten kannalta.


Kelan johtaman tutkimusryhmän eilen julkaisema esiselvitys perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista on herättänyt odotetusti laajaa julkista keskustelua. Väärinkäsitysten välttämiseksi on kuitenkin hyvä tarkentaa vielä muutamia keskusteluissa puhuttaneita asioita.  Ensinnäkin on vielä kerran syytä painottaa, että saadun tehtäväksiannon mukaisesti kyseessä on perustulokokeilun – ei perustulon – suunnittelu. Raporttia koskeneessa keskustelussa ennen muuta perustulon taso, koeasetelma ja kannustinloukut näyttävät aiheuttaneen […]


Perustulosta keskustellaan Suomen lisäksi monissa muissakin maissa. Hollannissa on alkamassa perustulokokeilut eräissä isoissa kaupungeissa. Ranskassa suunnitellaan paikallisia kokeiluja. Sveitsissä järjestetään kesäkuun alussa kansanäänestys perustulosta. Kanadassa herätellään uudestaan perustulointoa. Englantilaiset järjestelevät perusturvaansa uuteen asentoon. Kansainvälisen perustulokiinnostuksen taustalla on paljon samoja tekijöitä: perusturvan hajanaisuus, väliinputoamiset, etujen saantiin liittyvät viipeet, sosiaaliturvaan liittyvät kannustinkysymykset, työn luonteen muuttuminen ja siitä […]


Määritelmällisesti perustulo on etuus, joka maksetaan säännöllisin väliajoin kaikille yhteiskunnan jäsenille henkilökohtaisesti ilman ehtoja ja tarveharkintaa (BIEN). Yleensä kuitenkin ajatellaan, että kriteerinä olisi myös täysi-ikäisyys, vaikka alaikäisetkin sisällyttäviä malleja on esitetty. Joissain malleissa nuorille haluttaisiin maksaa etuutta vähemmän kuin muille ryhmille. Yksi perustulokokeilun koeasetelmaan liittyvistä keskeisimmistä kysymyksistä on, mitä ryhmiä kokeiluun halutaan mukaan. Tulosten yleistettävyyden […]


Blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Aiemmat kirjoitukset on julkaistu 29.9.2015, 1.10.2015 ja 5.10.2015. Kelan tutkimusblogissa julkaistiin syksyllä 2015 kirjoitussarja perustuloa koskevista kansalaismielipiteistä. Yleisesti ottaen perustulo sai laajaa kannatusta kansan keskuudessa. Perustuloa koskevaa kysymystä ei tuolloin asetettu mihinkään kehykseen, ts. emme viitanneet mihinkään taloudellisiin, verotuksellisiin tai tulonjaollisiin seurausvaikutuksiin. Kysymys kuului yksinkertaisesti: ”Mitä mieltä olette järjestelmästä, […]


Perustulo on Suomessa noussut päivänpoliittiseen keskusteluun Juha Sipilän hallituksen sitouduttua perustulokokeiluun. Perustulokeskustelulla on kuitenkin maassamme pitkä ja monivaiheinen historia. Myös useita konkreettisia aloitteita ja malleja perustulon toteuttamiseksi on julkaistu aina 1980-luvulta lähtien. Juuri julkaistussa Kelan työpaperissa kartoitetaan suomalaisen perustulokeskustelun historiaa ja esitettyjä malleja perustulon tai sitä jossain määrin muistuttavien sosiaaliturvan uudistusten toteuttamiseksi. Työpaperi toimii perustulokokeilun […]


Iltasanomat kertoi 19.11.2015 toimeentulotuen alikäytöstä ja sen kustannuksista sekä toimeentulotuen hakemiseen liittyvistä ongelmista. Jutussa haastatellun Pasi Moision mukaan viimesijaisen etuuden alikäytöstä voi seurata vaikeasti selätettävissä oleva talousvaikeuksien vyyhti. Sitä saattavat sävyttää pikavippikierteet, häädöt, terveyden pettäminen,  työkyvyttömyys tai avioero. Moision mukaan niiden kustannukset yhteiskunnalle voivat nousta suuremmiksi kuin toimeentulotuen menot. Huomio on tärkeä, vaikka toimeentulotuen asema viimesijaisena vakavien […]


”Kela kaavailee perustuloa, jonka suuruus olisi täysimittaisena 800 euroa kuukaudessa” otsikoi iltapäivälehti pyhäinpäivän lehtensä. Otsikko on tyypillinen esimerkki virheellisestä, harhaanjohtavasta ja tarkoitushakuisesta klikkausjournalismista, joka valitettavasti on yleistynyt myös ns. laatumediassa. Kerron pari omakohtaista kokemusta. Annoin taannoin haastattelun yhdelle  ’laatumedialle’, joka halusi tietää, mitä tapahtuu työttömän tuloille, jos työmarkkinatukea nostetaan 100 eurolla. 100 euroa oli demareitten […]


Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan kolmas osa. Ensimmäinen osa julkaistiin 29.9.2015 ja toinen osa 1.10.2015. Yleisesti ottaen perustulo saa kannatusta kansan keskuudessa (ks. blogisarjan ensimmäinen osa). Erojakin löytyy. Blogisarjan toisessa kirjoituksessa tarkastelimme niiden kytkentää sosioekonomiseen asemaan. Koska perustulon toteutuminen tai toteutumatta jääminen on poliittinen prosessi, tässä sarjan kolmannessa kirjoituksessa tarkastelemme […]


Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan toinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin 29.9.2015 ja kolmas osa 5.10.2015. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme perustulomallien kannatusta eri sosioekonomisissa ryhmissä ja eri työmarkkina-asemassa olevien keskuudessa. Työmarkkina-asemaa ei kysytty vuoden 2002 kyselyssä (aineistoista ks. edellinen blogimme), joten siitä esitetään vain vuoden 2015 tulokset. Molemmissa kyselyissä enemmistö vastaajista kannattaa sekä […]


Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan ensimmäinen osa. Toinen osa julkaistiin 1.10.2015 ja kolmas osa 5.10.2015. Viime aikoina Suomessa on keskusteltu perustulosta vilkkaasti. Osasyynä keskusteluun on ollut hallitusohjelmaan kirjattu maininta perustulokokeilusta. Perustulolla tarkoitetaan lukuisia erilaisia tapoja järjestää sosiaaliturva, kuitenkin siten, että kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Se on […]


  • 1
  • 2