Työttömälle on tarjolla monenlaisia palveluita työllistymisen tueksi. Eri palveluista työttömät käyttivät yleisimmin terveyspalveluita. Palvelut kohdentuivat eri tavoin iän, koulutuksen, sairastavuuden ja työhistorian mukaan. Työllistyminen oli todennäköisintä työvoimakoulutukseen osallistuneilla ja harvinaisinta sosiaalipalveluiden asiakkailla. Tämä selvisi juuri ilmestyneessä rekisteritutkimuksessamme, joka koski vuonna 2016 työttömäksi jääneitä oululaisia.
Työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksia ja perustoimeentulotukea saavista työikäisistä valtaosa käyttää saman vuoden aikana myös erilaisia sote-palveluita. Käytetty palveluvalikoima riippuu vahvasti siitä, mitä etuutta henkilö saa. Koko väestön tapaan lähes kaikki käyttävät terveyspalveluita, mutta erityisesti toimeentulotuen saajat, kuntoutustuen saajat ja perusturvaa saavat työttömät ovat varsin usein myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden piirissä.
Kelan tutkimushankkeessa on koottu laajasti tietoja Oulun asukkaiden sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluiden käytöstä sekä saaduista etuuksista usean vuoden ajalta. Etuus- ja palvelujärjestelmämme koskettaa kalenterivuoden aikana lähes jokaista. Vuoden 2018 aikana Oulun väestöstä 94 % oli käyttänyt terveyspalveluita, 13 % oli sosiaali- tai työvoimapalveluiden piirissä ja 61 % sai jotakin etuutta. Vain 3 % väestöstä ei […]
Selvitimme, miltä terveydenhuollon sektorilta oululaiset saivat lääkemääräyksensä. Seuraavaksi tutkimme, eroavatko lääkkeiden määräämiskäytännöt eri sektoreilla. Lääkekorvaukset muodostavat korvaussummaltaan suurimman etuuden Kelan sairasvakuutuksessa. Kelan lääkekorvaukset olivat kokonaisuudessa 1,38 miljardia euroa vuonna 2015. Sote-uudistusta pohtinut Brommelsin ym. selvityshenkilöryhmä ehdotti, että lääkekorvausten rahoitusvastuu siirrettäisiin maakunnille. Tällöin maakunnat vastaisivat kustannuksista riippumatta siitä, onko lääke määrätty julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa. Sote-uudistuksen tavoitteena […]
Kela tutkii eri sektoreiden järjestämien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamista oululaisia koskevalla rekisteriaineistolla. Nykyjärjestelmässä kunta järjestää julkisen puolen palvelut, ja yksityisen puolen lääkäripalveluista puolestaan saa Kela-korvausta. Lisäksi työterveydenhuollon piiriin kuuluu 91 prosenttia palkansaajista (Työterveyslaitos 2012). Kela yhdessä Oulun kaupungin, Nordic Healthcare Groupin (Sitran alihankkijana) ja neljän työterveyspalvelujen tuottajan (Attendo, Mehiläinen, Terveystalo ja Oulun työterveys) kanssa keräsi […]
Soten monikanavarahoituksen osaoptimointiongelmaa on hehkutettu pitkään. Osaoptimoinnilla tässä tarkoitan sitä, että terveydenhuollon päätöksentekijä tietoisesti siirtää kustannusvastuun toiselle maksajalle. Yritämme nyt rekisteritutkimuksen avulla lisätä tietoa siitä, miten tämä keppihevonen taltutetaan ja mikä on olennaista. Ilman tutkimustietoakin monilla tahoilla tästä taitaa olla jo valmis mielipide olemassa.
Monikanavarahoituksen purkamista pohtivat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmät saavat työnsä valmiiksi helmikuun loppuun mennessä. Työryhmässä on keskusteltu myös työterveyshuollon rahoituksesta ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluista. Keskustelua tarvitaan ja se jatkuu vilkkaana. Olemme törmänneet monta kertaa siihen, että työterveyshuollon rahoitusta ei tunneta. Se halutaan mieltää valtion rahaksi, koska Kela korvaa työtulovakuutusrahaston kautta työterveyshuollon kustannuksia työnantajille. Työtulotulovakuutus […]
