Tilastotarkastelut osoittavat, että 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuen saajamäärä on kasvanut merkittävästi vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen. Kasvu näkyy erityisesti nuorilla, jotka saavat vammaistukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.


Opiskelukyvyn heikentyminen otetaan nyt huomioon, kun arvioidaan, pääseekö nuori kuntoutukseen.   Kun Kelan kuntoutusta ohjaavaa lakia (KKRL 6 ja 7§) uudistettiin 2014, tavoite oli, että nuori pääsisi riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä sairauden lisäksi alettiin korostaa asiakkaan kokonaistilanteen arviota, jossa otetaan huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nuorten näkökulmasta olennaista on, ettei kuntoutukseen pääsyyn […]


Alle 25-vuotiaiden myönteisten kuntoutuspäätösten määrä nousi 2013–2016 lähes viidenneksellä.   Vuonna 2014 tuli voimaan lakimuutos (KKRL 6 ja 7§), jonka tavoite oli, että aiempaa useampi työikäinen, erityisesti nuori, pääsisi riittävän ajoissa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksella tavoiteltiin myös parempaa osatyökykyisten työllistymistä, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä työnjaon selkiyttämistä kuntoutuksen eri toimijoiden välillä. Lakimuutoksen myötä Kelan ammatillisen kuntoutuksen […]


Kuntoutuspalveluita markkinoiva viestintäkampanja tavoitti nuoret huonosti. Kampanja perustui markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Tiedon lisäksi nuorille tulisi tarjota henkilökohtaista neuvontaa kuntoutukseen hakeutumisen tueksi.   On arvioitu, etteivät kaikki kuntoutuksesta hyötyvät nuoret hakeudu tai heitä ei ohjata oikea-aikaisesti kuntoutuspalveluihin. Yhtenä ratkaisuna tähän Kela toteutti vuosina 2015–2016 nuorten kuntoutuspalveluita markkinoivan Mikä Kunto? -viestintäkampanjan. Kampanjassa markkinoitiin nuorille suunnattuja Kelan ammatillisia […]


Nuorten palveluita ja etuuksia on uudistettava heidän tarpeidensa ehdoilla.   Koulutuksen, harjoittelun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten eli NEET-nuorten* määrä on Suomessa lisääntynyt huolestuttavasti. Teemme tuoreessa selvityksessä useita ehdotuksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi. Työelämästä syrjäytymisen syyt ovat moninaisia. Toisin kuin julkisessa keskustelussa usein väitetään, kysymys ei ole nuorten laiskuudesta tai saamattomuudesta. Työllistymisen näkökulmasta […]


Viranomaisten tulee tiivistää yhteistyötään, jotta nuoret saavat tarvitsemansa avun.   Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo nosti muutama viikko sitten keskusteluun kotona vanhempansa luona asuvat nuoret aikuiset toimeentulotuen saajat. Hän kysyi, onko oikein, että nämä nuoret voivat hakea perustoimeentulotukea Kelasta, vaikka vanhemmat olisivat hyvinkin varakkaita. Yli 18-vuotias muodostaa toimeentulotukijärjestelmän näkökulmasta oman kotitaloutensa, vaikka asuisikin yhdessä […]


Ohjaamoita, matalan kynnyksen periaatteella toimivia nuorten palvelupisteitä, on perustettu usealle paikkakunnalle vuoden 2015 aikana. Helmikuussa 2016 palvelupisteitä oli toiminnassa tai käynnistymässä noin kolmekymmentä. Ohjaamoiden palvelut on suunnattu kaikille alle 30-vuotiaille nuorille elämäntilanteesta riippumatta: palvelupisteistä voi saada tukea esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan löytämiseen, urasuunnitteluun ja elämänhallintataitoihin liittyviin kysymyksiin. Ohjaamo-mallin tavoitteena on tuoda saman katon alle nuorten […]


Kuntoutus on sisällöltään monimuotoinen ja monialainen toimintakokonaisuus riippumatta siitä, puhutaanko lääketieteellisestä, sosiaalisesta, kasvatuksellisesta tai ammatillisesta kuntoutuksesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen yleinen vastuu on säädetty terveydenhuollolle, siltä osin kuin kuntoutus ei kuulu muiden tahojen, kuten Kelan järjestettäväksi. Lasten ja nuorten opillisesta sekä sosiaalisesta kasvatuksesta kantaa päävastuun ensin päivähoito, sen jälkeen peruskoulu ja jatkossa ammattiin valmistavat oppilaitokset. Jos sairauden, […]


Viime syksynä julkaistiin depression Käypä hoito –suositus, joka perustuu riippumattomaan tutkimusnäyttöön. Spesifisten hoitomuotojen ohella elämäntilanteen tutkiminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen kuuluvat hoidon keskeisiin tehtäviin. Masennuksen tunnistaminen työterveys- ja perusterveydenhuollossa sekä hoito ja kuntoutus ovat merkittäviä pyrittäessä ehkäisemään masennusperäistä työkyvyttömyyttä. Vuoden 2013 lopussa 35 448 työikäistä sai työkyvyttömyyseläkettä masennuksen takia (F32, F33, masennustila ja toistuva masennus).


Monet nuoret elävät nykyisin nuoruuden ja aikuisuuden välimaastossa yhä pidempään. Vakaan työuran ja toimeentulon saavuttaminen ovat siirtyneet myöhemmäksi, koska nuoret opiskelevat pidempään ja työmarkkinoille siirtyminen tapahtuu usein määräaikaisten työsuhteiden kautta. Nuoret tarvitsevatkin monenlaista tukea siirtymisessä aikuisuuteen. Tarvitaan myös tietoa siitä, miten yhteiskunta voisi tukea nuoria tekemään järkeviä valintoja elämänsä kriittisessä vaiheessa. Esimerkiksi miten nuoret saadaan […]


”Ennätysmäärä nuoria saa eläkepaperit”, ”Työkyvyttöminä eläkkeelle siirtyneiden nuorten määrä on kasvanut rajusti”, ”Masennus vie eläkkeelle”. Nämä ovat otsikoita, joihin törmää usein keskustelussa nuorista eläkkeensaajista. Viime joulun tienoilla laajalevikkisestä lehdestä saimme lukea, kuinka nuorista päästään eroon eläkepäätöksellä, ja kun ei muutakaan syytä löydetä, niin lääkäri kirjoittaa nuorille todistuksen mielenterveyden ongelmasta. Tämä on esimerkki väitteestä, joka perustuu […]


Nuoret odottavat usein ikävuosiensa lisääntymistä, koska jokainen vuosi on lähempänä omien oikeuksien ja päätäntävallan lisääntymistä. Siksi onkin erikoista, että vaikeavammaisille ja heidän vanhemmilleen 16 ikävuoden täyttäminen voi olla suuri huolen aihe. Vuodesta 1991 Kelan velvollisuutena on ollut järjestää vaikeavammaisuuden kriteerit täyttäville henkilöille pitkäaikainen ja vaativa, muu kuin sairaanhoitoon välittömästi liittyvä kuntoutus. Tämä oikeus on kytketty […]


  • 1
  • 2