Teimme laskelmia sosiaaliturvauudistusta pohjustavaan Toimi-hankkeeseen. Esiin nousi neljä tärkeää huomiota, jotka on syytä muistaa uudistuksen suunnittelussa.
Asumisen tukeminen on tärkeä mutta visainen osa sosiaaliturvan kokonaisuutta. Selvitimme, miten erilaiset uudistukset vaikuttaisivat yleisen asumistuen saajien tuloihin ja julkisiin menoihin.
Mikrosimulointi on etevä työkalu lainsäädäntömuutosten arvioinnissa. Suomessa simulointityökalut ovat keskittyneet mittaamaan staattisia eli välittömiä vaikutuksia. Nyt julkaistu laskelma vuoden 2017 alussa tehdystä työttömyysturvan keston leikkauksesta on esimerkki siitä, miten dynaamisten eli käyttäytymisvaikutusten huomiointi voi muuttaa arviota merkittävästi. Perinteisesti Suomessa on keskitytty arvioimaan lainsäädäntömuutosten staattisia vaikutuksia julkistalouteen ja eriarvoisuuteen. Näissä arvioissa oletetaan, että ihmisten käyttäytyminen […]
Viime päivinä keskustelua ovat herättäneet asumisen tukien lisääntyvät kustannukset (ks. esim. Helsingin Sanomat 21.8.2016). Viime vuonna Kela maksoi asumisen tukia (yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus) yhteensä 1,7 miljardia euroa. Yleisen asumistuen kustannukset olivat yli puolet näistä kokonaiskustannuksista. Yleisen asumistuen kustannukset kasvoivat tukilajeista eniten vuoteen 2014 verrattuna, noin 24 prosenttia. (Kela 2016.)
Yksi merkittävimmistä Juha Sipilän hallituksen leikkauskohteista on ansiosidonnainen työttömyysturva. Työttömyyspäivärahoista kaavaillaan 200 miljoonan euron säästöjä, jotka on tarkoitus saada kokoon lyhentämällä työttömyyspäivärahakauden enimmäiskestoa noin viidellä kuukaudella. Suurimmalla osalla tämä tarkoittaisi enimmäiskeston kutistumista 500 työttömyyspäivästä eli lähes kahdesta vuodesta 400 päivään. Alle kolme vuotta työelämässä olleille enimmäiskesto putoaisi 400 päivästä 300 päivään. Uudistus ei kuitenkaan koskisi […]
Vuoden vaihteessa perusturvaetuuksiin tehtiin jälleen joitain muutoksia. Muutosten vaikutuksia kansalaisille tarkastellaan juuri julkaistussa Kelan nettityöpaperissa (ks. Honkanen ja Tervola 2013). Analyysissa käytettiin apuna SISU-mikrosimulointimallia. Tämän vuoden muutokset eivät laajuudessaan saavuta vuoden 2012 muutoksia (ks. Honkanen ja Tervola 2012), jolloin työttömän peruspäivärahaan tehtiin ns. sadan euron korotus. Korotus oli 1990-luvun laman jälkeisen Suomen historiassa poikkeuksellinen. Myös vuoden 2013 muutokset […]
Mitä jos vuoden 2012 alusta perusturvaa ei olisi korotettu? Eli jos työttömän peruspäivärahaan eikä toimeentulotukeen olisi tullut tasokorotusta eikä yleistä asumistukea olisi korotettu – millaiset olisivat olleet köyhyysvaikutukset? Kysymystä voidaan tutkia mikrosimuloinnin avulla. Mikrosimulointi on monipuolinen menetelmä, jossa ohjelmoituja sääntöjä sovelletaan mikrotason aineistoon. Tulonjaon mikrosimulointimallit mallintavat nimensä mukaisesti tulon jakautumista: tällöin lainsäädäntö on ohjelmoitu jollakin […]
